stressi uupumus väsymys
Kuva Shutterstock

Olen pian 55-vuotias nainen ja käyn jumpissa 4 kertaa viikossa ja kävelen koirien kanssa päivittäin. Oloni on ollut muutaman kuukauden ajan todella väsynyt. Lisäksi kipeydyn huomattavasti enemmän kuin ennen. Veriarvoni ovat kunnossa ja olen muuten terve. Nukun 7,5–8 tuntia yössä mutta heräilen muutaman kerran. Mistä tämä väsymys voisi johtua?

Väsymys ja lihasten poikkeava kipeytyminen voivat liittyä hyvin moniin sairaustiloihin tai olla viattomia ohimeneviä oireita. Väsymys voi johtua esimerkiksi anemiasta, sydämen, maksan tai munuaisten toimintahäiriöstä, reumasairauksista, kilpirauhasen tai muiden umpieritysrauhasten toimintahäiriöistä, tulehdustaudeista tai jopa syöpäsairauksista. Koska tutkimuksia on kuitenkin jo tehty, tavallisimmat lääketieteelliset syyt lienee suljettu pois. Uupumus voi liittyä myös vaihdevuosiin.

Toimintakykynne on toisaalta erinomainen, kun jaksatte kävellä päivittäin jopa puolitoista tuntia ja käydä lisäksi jumpissa joka toinen päivä. Siksi tuntuu epätodennäköiseltä, että sairastaisitte jotain vakavaa sairautta.

Nukutte myös hyvin - muutama heräily yössä on normaalia, jos nukahdatte helpohkosti uudelleen heräämisen jälkeen. Kertomanne nivelten naksuminen voi olla luonnollista tai kertoa alkavasta nivelrikosta.

Toisinaan väsymys ja lihasten uupumus voi liittyä myös ns. ylikuntoon eli ylirasitusilmiöön. Syynä on liian raskas kuntoilu ilman riittävää palautumista .

Elimistön ylirasituksesta kertovat tällöin korkea leposyke, yleinen väsymys ja nopea väsyminen liikkuessa sekä lihasvoiman heikentyminen. Jos itse arvelette, että tästä voisi olla kysymys, niin voisitte kokeilla vähentää liikuntasuorituksia muutaman viikon ajaksi - esimerkiksi käydä vain kävelyillä jonkin aikaa.

Vitamiini- ja hivenainevalmisteista on hyötyä lähinnä silloin, jos ette saa tarpeellisia ravintoaineita normaalista ruoasta. Esimerkiksi raudan saanti voi olla niukkaa lihaa välttävillä tai laihdutettaessa. Tosin merkittävät puutostilat olisivat luultavasti näkyneet verikokeissa.
Jos oireet pahenevat tai jatkuvat kuukausia, kannattaa lähteä uudelleen lääkäriin.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.