Esa Turunen 50-vuotias liikkuja

Esa Turunen, 53, on innoissaan siitä, että kuntoa pystyy kasvattamaan vanhempanakin. Yhtä tärkeää pelikentällä on kuitenkin muiden "ukkojen" seura.

Viisikymppisen keho ei pysy iskussa pelkän vuosihuollon varassa. Se kaipaa voimaa, venytystä ja liikettä - mielellään joka päivä.

Kun Esa Turunen, 53, aloitti työt nykyisessä työpaikassa 30 vuotta sitten, alkoi myös salibandyn peluu työporukan vuorolla. Viisi vuotta sitten kaveri kutsui Esan espoolaisen salibandyseura Loiskeen Gubet-ukkojoukkueeseen.

Nykyään Esa harjoittelee kahdesti viikossa – sarjapelit ja turnaukset päälle. Kun ohjelmaan kuuluu vielä talvisin kaukalopallo ja kesäisin frisbeegolf, liikuntapaletti alkaa olla kasassa.

– Palloilu- ja joukkuelajit ovat kiinnostaneet minua aina ja leikkiminen viehättää edelleen. Juoksen tai luistelen pallon perässä, ja siinä vierähtää kummasti tunti hikoillen. Palkitsee huomata, että vielä tässäkin iässä taidot karttuvat ja kunto kasvaa, sanoo Turunen.

Reaktiokykyä, ketteryyttä, tasapainoa

Vaikka Esa viettää työpäivät istuen, hän ei ole kärsinyt niska- ja selkäongelmista toisin kuin työkaverit. Salibandyn nopeat jarrutukset, kääntymiset ja suunnanvaihdokset parantavat reaktiokykyä, ketteryyttä ja tasapainoa. Joskus on laskettu, että salibandypelaaja tekee ottelussa yli 200 suunnanmuutosta, joten toistoja tulee ainakin riittävästi.

Peli muistuttaakin välillä intervalliharjoittelua, jossa tehdään kentällä kovatempoinen pyrähdys ja käydään vaihtopenkillä tasaamassa hengitystä. Jos vaihtopelaajia ei ole, vauhti kentällä hidastuu ja treeni muistuttaa enemmän pitkäkestoista, aerobista harjoitusta.

– On hienoa, että tämä kaikki tapahtuu luonnollisen liikkeen kautta. Kokisin todella vieraaksi suunnitella liikkumistani tai päättää, että nyt kehitän jotain tiettyä lihasta tai ominaisuutta; ne saavat tulla siinä pelaamisen sivutuotteena.

Lämmittelyssä ei saa laistaa

Esa on huomannut, että kroppa on viime vuosina jäykistynyt.

– Siksi teen pienen lämmittelyn ennen kentälle astumista. Pyörittelen nilkkoja, polvia ja olkapäitä ja taivuttelen rankaa. Sitten olen taas valmis pallon perään.

Nilkat ja polvet ovat vauhdikkaassa lajissa kovilla ja välillä törmäillään, mutta Esa on selvinnyt tälleistä mustelmilla. 30-vuotisella peliurallaan hän ei ole loukkaantunut kertaakaan vakavammin.

Ehkä parasta salibandyssa on kuitenkin yhdessä tekeminen ja muiden ”ukkojen” seura.

–Varsinkin tällaiselle hiljaisemmalle miehelle tekee hyvää päästä touhuamaan porukassa. Pukuhuoneessa on leppoisaa jutustella ennen ja jälkeen pelin, sanoo Esa Turunen.
 

Lue lisää kuntoa kehittävästä liikunnasta: Hyvä terveys 13/16.

 

Esan vinkit

  • Vauhdikkaassa lajissa hikiliikkuu huomaamatta.
  • Säännöllinen liikunta pitää selkä- ja niskavaivat loitolla.
  • Pieni lämmittely vetristää ennen peliä.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liikuntatutkija Marjo Rinne sanoo, että lihasharjoittelun tulokset huomaa välittömästi.

”ILMAN VOIMAILUA lihasmassa vartalossa vähenee 45–55-vuotiailla naisilla prosentin vuodessa. Säännöllisellä lihaskuntoharjoittelulla lihaskatoa voi hidastaa huomattavasti.

Lihasharjoittelua aloitteleva huomaa tulokset välittömästi. Jalka nousee kevyemmin rappusissa ja nojatuolin siirtäminen ei vedä käsiä makaroniksi. Kassit jaksaa kantaa ja lapsen nostaa syliin.

Lihakset kuluttavat energiaa, rasva ei. Mitä enemmän lihasten lepotilaa rikotaan, sitä paremmin ne vahvistuvat ja syövät rasvalta elintilaa. Lihasten käyttö aktivoi myös insuliinin eritystä, mikä säätelee energia-aineenvaihduntaa eli elimistössä veren sokeripitoisuutta ja rasvan käyttöä ja varastoitumista.

Lihakset toimivat tahdonalaisesti. Harjoittelu opettaa käskyttämään lihaksia . Kun osaa antaa lihaksille tarkkaa hermostollista käskytystä on helppo kehittää voimaa. Tiukka ajatus: ”Jaksan vielä kaksi kyykkyä” todella toimii, sillä viesti menee hermostoon ja reidet tottelevat käskytystä.

Aloittelevan lihastreenaajan on turha pelätä housunpunttien kiristymistä. Arkivoiman lisääntymisen tuntee nopeasti, mutta näkyvissä lihaskudoksen muutoksissa kestää säännöllisellä nousujohteisella lihasharjoittelulla 3–4 kuukautta.

Aktiivisesti harjoitettujen lihasten koko ei ehkä kasva, mutta muoto muuttuu. On kiva katsoa peilistä kiinteämpää ja ryhdikkäämpää vartaloa.”

Artikkeli jatkuu alapuolella
Videot
Raxun lihasjumppa aloittelijalle
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Urheilupsykologi Satu Kaski pitää hyvää lihaskuntoa henkisen elämän ankkurina.

”Asento vaikuttaa tutkitusti asenteeseen. Selkä suorassa kokee itsensä paljon itsevarmemmaksi. Rohkealla asenteella uskaltaa tarttua uusiin työhaasteisiin tai ostaa vaikka puutarhapalstan.

Ryhdikkyys heijastuu myös tunnepuolelle. Kun tietää jaksavansa vääntää muutamat vatsat, pysyvyyden tunne lisääntyy myös sosiaalisissa tilanteissa. Unohtunet avaimet eivät romahduta vaan haastavat turvautumaan naapuriapuun.

On roppakaupalla tieteellistä näyttöä siitä, että vahvojen lihasten pumpatessa verta kehossa olo on henkisesti vahvempi.

Rullaluistelun kokeilu ei pelota, koska luottaa jalkojen voimakkuuteen. Jos muksahtaa pepulleen, osaa myös nauraa itselleen.

Lihaskuntoharjoittelusta seuraa mielihyvä saman tien. Pirteys vain lisääntyy Gaussin käyrän tavoin lihasvoiman kasvaessa. Vasta melko hankalasti saavutettava lihasten ylikunto saa sen laskemaan.

Kannattaa muistaa, että lihas painaa enemmän kuin läski. Voi siis olla, että vaatekoko pienenee lihasharjoittelun myötä, mutta paino pysyy samana. On kuitenkin mukava tietää, että sisäelimien ympärille kertyvä viskeraalinen rasva vähenee kuntoilun myötä.

Yksi punnerrus on aina parempi kuin nolla. Sen voi tehdä vaikka lehteä lukiessa. Voimien kasvaessa ehtii samassa ajassa pian jo kaksi.”

Artikkeli jatkuu alapuolella
Videot
Raxun toivejumppa aloittelijalle