Esa Turunen 50-vuotias liikkuja

Esa Turunen, 53, on innoissaan siitä, että kuntoa pystyy kasvattamaan vanhempanakin. Yhtä tärkeää pelikentällä on kuitenkin muiden "ukkojen" seura.

Viisikymppisen keho ei pysy iskussa pelkän vuosihuollon varassa. Se kaipaa voimaa, venytystä ja liikettä - mielellään joka päivä.

Kun Esa Turunen, 53, aloitti työt nykyisessä työpaikassa 30 vuotta sitten, alkoi myös salibandyn peluu työporukan vuorolla. Viisi vuotta sitten kaveri kutsui Esan espoolaisen salibandyseura Loiskeen Gubet-ukkojoukkueeseen.

Nykyään Esa harjoittelee kahdesti viikossa – sarjapelit ja turnaukset päälle. Kun ohjelmaan kuuluu vielä talvisin kaukalopallo ja kesäisin frisbeegolf, liikuntapaletti alkaa olla kasassa.

– Palloilu- ja joukkuelajit ovat kiinnostaneet minua aina ja leikkiminen viehättää edelleen. Juoksen tai luistelen pallon perässä, ja siinä vierähtää kummasti tunti hikoillen. Palkitsee huomata, että vielä tässäkin iässä taidot karttuvat ja kunto kasvaa, sanoo Turunen.

Reaktiokykyä, ketteryyttä, tasapainoa

Vaikka Esa viettää työpäivät istuen, hän ei ole kärsinyt niska- ja selkäongelmista toisin kuin työkaverit. Salibandyn nopeat jarrutukset, kääntymiset ja suunnanvaihdokset parantavat reaktiokykyä, ketteryyttä ja tasapainoa. Joskus on laskettu, että salibandypelaaja tekee ottelussa yli 200 suunnanmuutosta, joten toistoja tulee ainakin riittävästi.

Peli muistuttaakin välillä intervalliharjoittelua, jossa tehdään kentällä kovatempoinen pyrähdys ja käydään vaihtopenkillä tasaamassa hengitystä. Jos vaihtopelaajia ei ole, vauhti kentällä hidastuu ja treeni muistuttaa enemmän pitkäkestoista, aerobista harjoitusta.

– On hienoa, että tämä kaikki tapahtuu luonnollisen liikkeen kautta. Kokisin todella vieraaksi suunnitella liikkumistani tai päättää, että nyt kehitän jotain tiettyä lihasta tai ominaisuutta; ne saavat tulla siinä pelaamisen sivutuotteena.

Lämmittelyssä ei saa laistaa

Esa on huomannut, että kroppa on viime vuosina jäykistynyt.

– Siksi teen pienen lämmittelyn ennen kentälle astumista. Pyörittelen nilkkoja, polvia ja olkapäitä ja taivuttelen rankaa. Sitten olen taas valmis pallon perään.

Nilkat ja polvet ovat vauhdikkaassa lajissa kovilla ja välillä törmäillään, mutta Esa on selvinnyt tälleistä mustelmilla. 30-vuotisella peliurallaan hän ei ole loukkaantunut kertaakaan vakavammin.

Ehkä parasta salibandyssa on kuitenkin yhdessä tekeminen ja muiden ”ukkojen” seura.

–Varsinkin tällaiselle hiljaisemmalle miehelle tekee hyvää päästä touhuamaan porukassa. Pukuhuoneessa on leppoisaa jutustella ennen ja jälkeen pelin, sanoo Esa Turunen.
 

Lue lisää kuntoa kehittävästä liikunnasta: Hyvä terveys 13/16.

 

Esan vinkit

  • Vauhdikkaassa lajissa hikiliikkuu huomaamatta.
  • Säännöllinen liikunta pitää selkä- ja niskavaivat loitolla.
  • Pieni lämmittely vetristää ennen peliä.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.