Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Erosimme riitaisasti vuosia sitten, kun lapset olivat pieniä. Eropäätös syntyi miehen alkoholinkäytön takia harkinnan jälkeen, mutta käräjilläkin näitä asioita on sittemmin puitu.
Olen kuitenkin pyrkinyt jättämään ikävät asiat taakseni, antanut anteeksi ja ehdottanut miehellekin samaa. Lapset tapaavat isäänsä säännöllisesti (alkoholiongelmaa ei näytä enää olevan ja uusi perhekin on jo). Mies ei tervehdi, kun hakee lapsia. Myöskään lapset eivät tervehdi tai lähesty minua ollessaan isänsä kanssa. He kertovat isänsä suuttuvan, kun puheeksi tulee mikä tahansa minuun liittyvä (lapset asuvat minun kanssani). Vain sähköpostitse saan olla yhteydessä ex-mieheeni. Miten lapsistani voi tulla tasapainoisia aikuisia, jos he eivät näe vanhempiensakaan kykenevän siihen?

Tosi yksin huoltajana

Ex-miehesi taitaa olla aika jumissa itsensä kanssa. Vaikuttaa siltä, että hän kokee sinun loukanneen itseään eikä ole päässyt tuon loukkauksen aiheuttamasta pettymyksestä, vihasta, katkeruudesta tai kostonhalusta yli. Olivatpa nämä hänen tunteensa tekoihisi nähden suhteettomia tai eivät, jotakin kovin epäreilua hän katsoo ilmeisesti kokeneensa.

Parhaimmillaan mieli toimii vastoinkäymisissä joustavasti: ottaa ongelmat haasteina, oppii niistä ja suuntaa sitten elämässä eteenpäin. Näitä taitoja lastesi isältä tuntuu uupuvan. Myös eläytymiskykyä eli taitoa kuvitella, miltä oma toiminta muiden silmissä näyttää, hän voisi kehittää. Sen avulla hän huomaisi vaikeuttavansa vain teidän kaikkien elämää ja nolaavan käytöksellään itsensä.

Olet pyrkinyt vaikuttamaan häneen. Jos vielä haluat yrittää, voisit kysyä häneltä kokemastaan loukkauksesta. Ja vaikka et ajattelisikaan tehneesi mitään väärää, voit kertoa, että olet pahoillasi hänen pahasta olostaan. Se voisi ainakin lievittää hänen vihaansa.

Kenties realistisempaa olisi kuitenkin luovuttaa. Miehen ajatusten ja tunteiden käsittelyn ongelmat voivat olla sen verran mittavia, ettei muutosta niihin ainakaan lähiaikoina ole odotettavissa. Ex-vaimona et myöskään ole paras terapeutti hänelle. Hän voi vielä muuttua, mutta ehkä paremmin jonkun toisen ihmisen myötävaikutuksesta.

Ehdottaisin, että siirrät huomion miehestä itseesi: omaan ongelmaasi, johon voit vaikuttaa. Pelkäät, ettei lapsistanne tule tasapainoisia aikuisia. Epäilen, että huolesi on turha.

Oppiminen ei ole vain muiden toiminnan mekaanista jäljittelyä. Ihminen ei ole altis omaksumaan mitä tahansa vaan ennen muuta myönteisiä asioita.

Toisten tekemät virheet voivat siten olla mitä parhain motiivi itselle välttää sellaiset. Monesta vaikeuksien varjossa kasvaneesta tulee tuon motivaation myötä erinomainen vanhempi omille lapsilleen. Muiden mokista oppiminen on myös ekonomista, voidaanhan tuolloin nauttia pelkistä kehityksen hedelmistä ja välttää virheistä koituvat haitat.

Olet mieltänyt tilanteen yhteiseksi ongelmaksenne, sanothan, että te vanhemmat ette pysty käsittelemään vaikeuksianne. Myös tuosta ajatuksesta voisit luopua. Syyllistät itseäsi suotta, sillä kuvaamasi pulma ei ole suhteen, vaan suhteen toisen osapuolen ongelma. Jos epäilet, etteivät lapsenne tiedä tätä, voit kertoa heille, että sinä olisit valmis yhteistyöhön, mutta isä ei. Todennäköisesti he tosin ymmärtävät tämän jo muutenkin.


 Näin eteenpäin

  •  Vie huomio miehestä omaan huoleesi, sillä siihen voit vaikuttaa.
  •  Huomaa, että ihminen on taipuvainen oppimaan myönteisiä asioita.
  •  Älä ota vastuuta miehen tunne-elämän ja käytöksen vaikeuksista.
  •  Luota lapsiisi. Mikään ei estä heitä kehittymästä ajattelultaan joustaviksi aikuisiksi.

 

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Lähetä kysymys Hyvän terveyden psykologeille Sanna Aulankoskelle ja Mikael Saariselle täältä.

Helena Kuntsia viemässä tanssinopettaja Petri Kokko.
Helena Kuntsia viemässä tanssinopettaja Petri Kokko.

Viisikymppisenä elämä voi saada yllättävän käänteen. Työ menee tai ero tulee, ja elämän käsikirjoitus notkahtaa. Alkusokin jälkeen siitä kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Helena Kuntsi rohkaistui ja meni eron jälkeen paritanssin alkeistunneille.

Erikoiseläinlääkäri Helena Kuntsin, 55, elämän käsikirjoitus meni avioeron myötä uusiksi. Omia vapaampia kuvioita hän hakee nyt tanssikengät jalassa:

”Myin nettikirpparilla tavaroita avioeroni jälkeen kaksi vuotta sitten. Jäähdytyslaitteesta kiinnostunut soitti ja sanoi, että haluaisi tulla hakemaan laitteen heti, sillä illalla hän menee tanssimaan. Vastasin, että kuulostaa ihanalta! Minäkin haluaisin tanssia.

Elämäni oli ollut vuosia pelkkää työntekoa. Olin tavannut aviomieheni kaksikymppisenä ja uskonut, että vanhenemme yhdessä, mutta liitto päättyi eroon. Omistimme yhdessä perheyrityksen, ja kolme aikuista lastamme asuivat jo omillaan.

Avioero tarkoitti minulle valtavaa pettymystä. Menin aamuisin töihin, operoin klinikalla eläinpotilaita ja mietin iltaisin, miten selviytyisin uudessa tilanteessa ja kaikista haasteista. Onneksi sain pidettyä yritykseni elinvoimaisena.

Ajatus tanssimisesta antoi toivoa.

Olisin halunnut harrastaa lavatansseja jo aiemmin, mutta en saanut miestä innostumaan.

Erottuani kuuntelin melkein kadehtien äitini juttuja tanssikeikoilta. Hän aloitti tanssimisen kahdeksankymppisenä, kun isäni kuoli. Päätin, etten jää haikailemaan haaveeni perään niin pitkään.

Ilmoittauduin tanssikouluun, vaikka minulla ei ollut tanssiparia, mutta ei sitä vaadittukaan. Pari löytyi koulun kautta, ja nykyisin käyn tunneilla kolmena iltana viikossa. Lavoillakin olen tanssinut, vaikka aluksi pelotti.

Kuinka selviytyisin, kun vieras mies tulee enemmänkin kuin lähelle, kiinni?

Teen yhä töitä relatakseni ja irrottaakseni keskisormet housun sivusaumoilta – on henkisesti iso juttu, että kaltaiseni tunnollinen suorittaja antautuu luottavaisin mielin vietäväksi ja nojautuu tuntemattomaan. Äskettäin irrottelin tangoa ventovieraan kanssa, mitä en olisi uskonut koskaan tapahtuvan.

Elämälläni ei enää ole vakiokäsikirjoitusta, jonka mukaisesti edetä. Kukaan ei odota minun toimivan tietyn kaavan mukaisesti – mikä onkin tuntunut paitsi vapauttavalta myös haastavalta! Liikun maastossa, joka on kuin näyttöpäätteen taustakuva: vihreitä kumpuja suuren taivaan alla. Kummun takaa voi ilmestyä mitä vaan, ja saan vapaasti päättää, mitä sen kanssa teen vai teenkö mitään.

Miten suoriudutaan viisikymppisen sinkun roolista?

Vaikka tähän tyyliin. En ota enää vastaan huonoa kohtelua ja vältän altistumista negatiiviselle energialle. Haluan antaa liekkini loistaa!

Ero rapisti itsetuntoa naisena, mutta tilanne on korjaantunut vaihtamalla vanhat verkkarit ja gore-tex-kengät tanssikenkiin. Saatan treenata yksin kotona yläselän kiertoja ja lantion liikkeitä, sillä tuntuu mukavalta huomata kropan toimivan.

Viisikymppisenä ajattelee helposti, että osaa jo kaiken tarvittavan tai tyytyy siihen, että osaa sen, mitä muut minulta vaativat. On ihanaa huomata, että on monia asioita, jotka voivat näyttää mahdottoman hankalilta mutta eivät sitä ole. Siis vau, ihmeellistä, opin ja kehityn!

Ja jos kuviot eivät jonkun parin kanssa ihan onnistukaan, niin se ei ole vakavaa. Voin hymyillä ja sanoa, että sorry, ei lähtenyt. Ehkä ensi kerralla.

Välillä en saa ilon virnettä pois naamaltani, vaikka tanssit ovat ohi. Niin ihmeellisen keveä on olo.”

Lisää uuden polun löytäneitä Hyvän terveyden 50+ekstarassa.Tilaajana voit lukea lehden maksutta digilehdet.fi-pavelusta.

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Tapaat ihmisen ja vaistosi ehkä kertoo, että jokin on vialla. Toinen on käsittämättömällä tavalla hankala. Mahtuisiko hän näihin rooleihin?

  1. Yltiöpositiivinen, joka näkee kaikessa vain hyvää. Hänen kanssaan on vaikea kokea kielteiseksi koettuja tunteita, kuten surua, vihaa, kateutta, ärtymystä. Tilannetajun puuttuminen on hänelle ominaista: hän saattaa laukaista juuri potkut saaneelle, että onpa hieno tilaisuus kokea jotain uutta. Mutta samalla hänen hyviin puoliinsa kuuluu niin valoisa mieli, että muutkin voivat sitä lainata.
  2. Negatiivinen, joka suhtautuu kielteisesti kaikkeen ja myös ilmaisee sen. Hän latistaa ilot toteamalla, ettei niillä ole mitään merkitystä, koska maailma on menossa kohti tuhoaan. Negatiiviseksi ei synnytä. Sellaiseksi kehittyy yleensä käsittelemättä jääneiden vastoinkäymisten ja epäonnistuneiden ihmissuhteiden seurauksena.
  3. Manipuloija, joka houkuttelee, maanittelee, viettelee toiset toteuttamaan tahtoaan sekä tiedostamattaan että tietoisesti. Hänen kohteekseen joutunut voi huomata menettäneensä rahansa, perheensä, jopa mielenterveytensä. Sosiaalisesti taitavina nämä Auervaarat ja maailmanhistorian tyrannit löytävät helposti toisten heikot kohdat, joita käyttävät häikäilemättä hyväkseen.
  4. Taistelija, joka näkee vääryyttä lähes kaikessa ja uskoo taistelevansa hyvän puolesta. Kuitenkin hän tulee aiheuttaneeksi ahdistusta ja pahaa mieltä, harva haluaa muiden sekaantuvan elämäänsä hyvässäkään tarkoituksessa. Taistelijaksi voi kehittyä esimerkiksi, jos on puolustanut koulukiusattua luokkakaveria tai laiminlyötyä sisartaan. Vähitellen on vahvistunut usko, että elämä on epäoikeudenmukainen. Taistelija saa aikaan kuitenkin myös hyvää, koska uskaltaa asettua sortajia vastaan.

Lue lisää: Satu Kaski ja Vesa Nevalainen: Ikävät ihmiset, kuinka selvitä hankalien tyyppien kanssa.