paniikkikohtaus ahdistus unettomuus
Kuva Shutterstock

Tee itsellesi palvelus ja hellitä jatkuvasta murehtimisesta. Huolettomampi elämänasenne suojaa niin mieltä, sydäntä kuin vatsaakin.

Jos jostain, niin turhasta murehtimisesta kannattaisi hankkiutua eroon. Murehtija veivaa koko ajan mielessään huolia, varustautuu pahimpaan, mutta ei pääse puusta pitkälle.

–Jatkuva murehtiminen ei johda toimintaan, se vain vie tilaa luovien ratkaisujen keksimiseltä, muistuttaa psykologi, psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.

Jos jokin huoli jääkin pois päiväjärjestyksestä, tilalle on aina uusi murhe tarjolla.

Stenberg on kirjoittanut yhdessä kollegoidensa kanssa kirjan, jossa neuvotaan irti murehtimisesta. Irtiotto kannattaa tehdä ajoissa, sillä jatkuva epäkohdissa vellominen voi johtaa yleiseen ahdistushäiriöön. Se vaivaa joka 20:ttä meistä jossain elämänvaiheessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Moni murehtii tilapäisesti hankalassa elämätilanteessa, mutta jos koko ajan keksii uusia uhkia, kyse on yleisestä ahdistushäiriöstä, Stenberg toteaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Murehtiminen ei auta

Sydänlääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen kutsuu murehtijoita huolipusseiksi. He kääntelevät ja vääntelevät murheita joka suuntaan saamatta silti elämäänsä — tai läheisen elämää — järjestykseen.

Ja kelläpä ei murehdittavaa olisi: huoli opinnoista, työn jatkuvuudesta, omasta terveydestä, parisuhteesta tai sen puutteesta. Lisämurheita keski-ikäisille aiheuttavat omat vanhemmat ja aikuistuvat tai jo aikuistuneet lapset perheineen.

– Jatkuva huolehtiminen voi johtaa turhiin tutkimuksiin, etenkin jos ei ole pysyvää kontaktia tuttuun lääkäriin.

Happi loppuu, vatsaan sattuu

Hermostuneisuus, tuskaisuus ja levottomuus ovat tyypillisiä ahdistushäiriön oireita. Ne ovat peräisin sympaattisesta hermostosta. Se pitää ihmisen elimistön koko ajan valmiustilassa, vaikka mitään todellista vaaratilannetta ei olisi.

Jatkuva varuillaanolo kuluttaa voimia. Tämä näkyy taipumuksena harmistua tai ärsyyntyä helposti. Mieli on kireä kuin viulunkieli.

Kun sympaattinen hermosto pysyy aktiivisena, oireet tuntuvat eri puolilla kehoa. Jatkuva huoli saa sykkeen kohoamaan ja rinnassa tuntuu outoja tykytyksiä tai muljahduksia, jotka voivat olla kivuliaitakin. Sydänlääkäri tapaa vastaanotollaan ihmisiä, jotka valittavat, että happi loppuu. Syyksi paljastuu huolitaakka, ei sydänvaiva.

Myös vatsaoireet voivat johtua ahdistuksesta. Parasympaattinen hermosto hidastaa ruoansulatusta, jotta energiaa riittäisi vaarasta selviämiseen.

Keholle oikeaa rasitusta

Liikunta on yksinkertainen ja toimiva keino murehtimisen hillitsemiseen. Kun keho saa muuta puuhaa, ahdistuksen aiheet väistyvät kuin huomaamatta taka-alalle.

Hampaat irvessä ei pidä rehkiä. Liikunnan voima on juuri sen tuottamassa mielihyvässä, endorfiineissä. Kannattaa kokeilla useita lajeja, eikä tuntea huonoa omaatuntoa, jos jättää ikäviltä tuntuvat taakseen.

Parasta olisi harrastaa puoli tuntia hengästyttävää liikuntaa kolmena päivänä viikossa. Stenberg kehottaa aloittamaan vaikka kuinka pienestä, esimerkiksi vartin kävelystä. Lähteminen palkitsee varmasti.

–Kun on päässyt liikkumisen makuun, into kasvaa. Parantunut olo kannustaa lisäämään liikuntamääriä.

Terapiasta uusi asenne

Koska jatkuva murehtiminen vie voimat, apua kannattaa hakea ajoissa. Läsnäolotaitoja voi opetella itsekseenkin, ammattiapua saa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Terapiassa opetellaan tunnistamaan oman toiminnan ja ajatusten vaikutuksia tunteisiin ja mielialoihin. Ahdistuneisuuteen on mahdollista saada myös ilmaista nettiterapiaa.

Uusien ajatus- ja toimintatapojen harjoittelu vaikuttaa nopeasti, mutta pysyvä muutos vaatii aikaa ja toistoja.

–Sisäisen lapsen tuska hellittää, kun oppii ottamaan elämän tuomat asiat sellaisinaan, ilman ylimääräistä pelkokerrointa, Jan-Henry Stenberg sanoo.

 

Asiantuntijat: Jan-Henry Stenberg psykologian lisensiaatti, VET kouluttajapsykoterapeutti, HUS Mielenterveystalo. Sinikka Pohjola-Sintonen, sydäntautien erikoislääkäri, ylilääkäri, HYKS Peijaksen sairaalan kardiologian poliklinikka.

AHDISTUS STRESSAA KEHOA

  • Murheet ja ahdistus lisäävät sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Elimistö reagoi kuin vaara olisi todellinen. Oireet loppuvat, kun ahdistus helpottaa.
  • Sydän syke lisääntyy; tulee tykytystuntemuksia tai rintakipua.
  • Keuhkot hengitys nopeutuu, henkeä ahdistaa tai tuntuu kuin happi loppuisi tai tukehtuisi.
  • Silmät pupillit laajenevat valmistautuessaan näkemään tarkemmin.
  • Suu syljeneritys vähenee; suu kuivuu.
  • Vatsa ruoansulatus hidastuu, jotta energiaa jäisi lihaksille; tulee paha olo ja vatsavaivoja.
  • Iho hikoilu lisääntyy.
  • Munuaiset virtsaneritys vähenee.
  • Lisämunuaiset elintoimintoja kiihdyttävien hormonien, adrenaliinin ja nonadrenaliinin, eritys kiihtyy.
  • Lisäksi voi olla tärinää, vapinaa, huimausta, epätodellisuuden tunnetta, käsien tai jalkojen puutumista tai nipistelyä, kuumia aaltoja ja vilunväreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla