Kiehahtaako kiukku helposti? Asiantuntija neuvoo, miten kierroksia voi laskea

Ei voi olla totta! Ystävä tai kumppani ilmestyy paikalle taas myöhässä, tuttujen selitysten kera. Olet seisoskellut sateessa vartin, eikä kerta todellakaan ole ensimmäinen.

Miten reagoit? Se, miten arkinen kohtaus tästä etenee, riippuu omista keinoista säädellä tunnekuohua.

Kierrokset nousevat

Temperamentti vaikuttaa eittämättä siihen, miten herkästi tai millaisella volyymilla reagoimme asioihin, psykologi Annu Nevala kertoo. Jotkut meistä kokevat tunteita voimakkaammin kuin toiset, eikä kierroksilta laskeutuminen käy kaikilta yhtä helposti. Tämä on osittain periytyvää, eivätkä vitsit kuumaverisistä sukulinjoista ole täysin tuulesta temmattuja.

Jokainen voi kuitenkin oppia säätelemään tunteitaan. Pohja luodaan lapsena, mutta taitoa voi treenata läpi elämän, Nevala sanoo.

– Tunteiden säätely on kykyä säädellä tunteen voimakkuutta ja sitä, miten reagoi tunteeseen silloin, kun se virtaa.

Ota hetki etäisyyttä

Ensimmäinen askel on ottaa tunteeseen etäisyyttä, tavalla tai toisella, Nevala sanoo.

Kun ärsyttää tai suututtaa, yksinkertainen mutta toimiva keino on poistua tilanteesta hetkeksi. Jos paikalta ei voi livahtaa jäähtymään, voi ehdottaa esimerkiksi, että puhuttaisiinko tästä vähän myöhemmin.

Seuraavaksi on hyvä miettiä, värittääkö omaa reaktiota esimerkiksi nälkä tai väsymys. Tapahtuiko aiemmin päivällä jotain, minkä vuoksi olit jo valmiiksi ärsyyntynyt?

Tunteiden säätely vaikeutuu, jos elämässä on meneillään jotain kuormittavaa, kuten stressaava työ- tai perhetilanne. Hormonitoiminnallakin on sormensa pelissä.

Jos syy tunteiden pintaan nousuun ei löydy arkisten asioiden listalta, on hyvä tutkailla lisää. Mikä tarkalleen ottaen laukaisi hermostumisen?

Tulkinta värittää tilannetta

Tunteen viriämiseen vaikuttaa paljon se, miten tulkitsemme tilanteen ja mitä odotamme siltä.

Menemme moneen tilanteeseen eräänlaiset henkiset matkatavarat mukanamme, Nevala kuvailee. Mielessä on jo teoria siitä, mitä vastapuoli ajattelee meistä. Se värittää vahvasti sitä, millaisia tunteita seuraavina hetkinä syntyy.

Yksi ja sama tilanne voi myös johtaa hyvin erilaisiin tulkintoihin. Jos vaikkapa työkaveri kysyy yllättäen, voitko ottaa ylimääräisen homman hoitaaksesi, saattaa jollain iskeä ensimmäisenä epäreiluuden tunne. Taasko muut eivät hoida hommiaan, mieli pohtii, ja suusta voi päästä kipakka palaute.

Tulkinta viittaa siihen, että apua on kyselty kuormittavasti ennenkin, ja kiehumispiste saavutetaan siksi nopeasti. Toisaalta tismalleen sama pyyntö voi ilahduttaa uutta ja paikkaansa etsivää työntekijää, joka ajattelee: ”Jes, minuun luotetaan!”

Tulkinnoissa näkyy myös turvan tunne tai sen puute. Ihminen, joka kokee jatkuvasti pientä turvattomuutta, näkee herkästi uhkaavia merkkejä kaikenlaisissa tilanteissa.

– Mitä vahvempi turvan tunne ihmisellä on, sitä joustavampi hän on tulkinnoissaan. Hän osaa myös säädellä tunteitaan paremmin, Nevala ­to­teaa.

Mistä purkaus kertoo?

Kun suutahdus myöhästymisestä laantuu, saatat tunnistaa, että oikeastaan olit ärsyyntynyt jo valmiiksi. Oliko yö ehkä jäänyt lyhyeksi tai kaihersiko mieltä pomon kummallinen vilkaisu aamupalaverissa?

Jos tunnetta on vaikea pukea sanoiksi, se saattaa päästä lopulta purkautumaan sopivaan kohteeseen – eli vaikka myöhästelijään.

– Kun tunteen sytykkeen ja oman reaktiotapansa on tunnistanut, voi kaivella syvemmältä, Nevala sanoo.

Tunnistamisen jälkeen voi alkaa miettiä, mistä kurja olo mahdollisesti kertoo. Harvan päivä menee kokonaan pilalle yhdestä esihenkilön hassusta katseesta. Katse ja oma tulkintasi siitä saattoivat kuitenkin herättää esimerkiksi pelon, ettet kelpaa omana itsenäsi.

Väheksyväksi tulkittu katse voi olla koko iltapäivän tunnemyrskyn alkusysäys. Kun se on selvinnyt, kannattaa heittäytyä uteliaaksi oman mielen tehtailemia tulkintoja kohtaan: Minkälaisia faktoja sinulla on tilanteesta? Mikä taas on omaa veikkailuasi?

Tunteet saavat näkyä ja tuntua

Jokainen suutahtaa tai menettää malttinsa joskus.

– Ei ole inhimillistä odottaa, että tunteet olisivat aina täydellisesti säädeltyjä tai ettei mikään näkyisi tai tuntuisi. Ei ole olemassa tiettyä maalia, johon tunteiden säätelyä harjoittelemalla pitäisi päästä, Nevala toteaa.

Hän toivoo, ettei itsemyötätunto unohtuisi. Aina voi pyytää anteeksi, kun on mokannut. Asiaan voi palata pölyn laskeuduttua ja kysyä myös, miten toinen koki tilanteen.

Avainkysymys on, koituuko tunteenpurkauksista haittaa itselle tai lähipiirille. Jos jokainen ärsytyskynnyksen ylittävä asia johtaa muiden syyttelyyn tai solvaamiseen, asiaan tulisi suhtautua vakavasti. Ammattiapu voi olla tarpeen, jos esimerkiksi riidat lipsuvat kerta toisensa jälkeen huutamiseen tai jos tuntuu, ettei tunteenpurkauksiaan hallitse.

Iso osa tunteiden säätelyä on tunteiden ja niiden juurisyiden tunnistamista, Nevala sanoo.

– Tunteiden säätelyssä voi aina kehittyä, vaikka sen kanssa olisi haasteita.

Taikatemppua tai kaikille sopivaa konstia tunteiden säätelyyn ei ole. Tutkitusti apua on esimerkiksi harjoituksista, jotka vahvistavat kehon ja mielen yhteyttä. Moni löytää sillan niiden välille esimerkiksi hengitys­treenillä tai eri aisteihin keskittymällä.

Artikkeli on osa juttua, joka on julkaistu Hyvä terveys -lehden numerossa 4/2026. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.