Olipa tavaroiden haaliminen tapa tai pakkomielle, se on ongelma pienissä neliöissä. Psykologi neuvoo hillintäkeinoja, joilla sopu säilyy.

Mies haravoi kaikki tarjoukset. Ulkovarasto, keittiön ja kylpyhuoneen kaapit, jopa sängyn alusta – kaikki ovat täynnä tavaraa. Kahvia, öljyä, olutta, sampoota, hammastahnaa, saippuaa... En ole hetkeen laskenut, kuinka paljon mitäkin on. Lopetin kahvipakettien laskemisen 140:n kohdalla. Kun mainitsen tästä miehelle, häntä naurattaa. Meillä on pieni asunto, yksi lapsi ja tila loppu. Isompaan asuntoon muuttaminen on venynyt, koska toivottua perheenlisäystä ei ole tullut (kohtukuolema ja keskenmeno). Järkipuhe ei hamsteriin tehoa eikä edes se, että ruokatuotteista eräpäivät paukkuvat. Olen luvannut jopa järjestää keskusteluapua, mutta hän torjuu sen.

Asiantuntija vastaa:

TAVAROIDEN kerääminen voi olla harmiton tapa tai pakkomielle.

Pahimmillaan koti täyttyy tavaravuorista ja muuttuu jopa terveyttä uhkaavan epähygieniseksi. Vaikka pakonomaista  keräilyä ei ole määritetty psykiatriseksi häiriöksi, sitä voidaan pitää pakkooireisen häiriön yhtenä muotona.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

HAMSTRAAMISEEN saattavat ajaa monet syyt. Esineisiin voi liittyä muistoja, ne voivat tuoda turvaa, niiden voidaan uskoa olevan jonakin päivänä tarpeellisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joillakuilla tavarat ovat muodostuneet osaksi identiteettiä, ja siksi ajatus niistä luopumisesta ahdistaa. Aina ihminen ei osaa eritellä syitä tapaansa.

Miehesi taipumukseen näyttäisi liittyvän taloudellinen motiivi. Alennustuotteita ostamalla hän ehkä uskoo säästävänsä.

ONGELMANA tavaroiden keräämistä voidaan pitää silloin, kun henkilö itse tai hänen läheisensä kärsivät siitä. Muille hamstraaminen voi aiheuttaa haittaa esimerkiksi epäesteettisyyden ja epäsiisteyden vuoksi.

Pahimpaan tavarakaaokseen päätynevät ne, joiden keräilyharrastusta kukaan ei rajoita. Joillakuilla yksinäisyys voi olla olennainen osa kyseistä ongelmaa; turvaa ja elämänsisältöä tuovat esineet toimivat eräänlaisina ihmissuhteiden korvikkeina.

TERAPIAN ehdottaminen miehellesi ei ole ollut huono idea. Vaikka liialliseksi käyneen tavaroiden haalimisen syitä ei tieteissä

toistaiseksi tunneta, apua on saatavilla.

Se, mistä ratkaisu löytyy, riippuu keräilijän ongelmaa ylläpitävistä tekijöistä.

Vaikka ajatus muutoksesta voi ahdistaa, kyseisestä tavasta voi oppia pois, kuten mistä tahansa haitallisesta toiminnasta – jopa nauttimaan kodin siisteydestä ja selkeydestä, kuten muutaman vuoden takainen KonMari-innostus on osoittanut.

TERAPIA ei kuitenkaan onnistu ilman omaa motivaatiota. Pariterapiakin voisi tulla teillä kyseeseen, haittaahan miehesi taipumus jo

suhdettanne.

Jos hän ei suostu terapiaan, voisit yrittää saada hänet sopimaan uudet pelisäännöt yhteisen tilan käytöstä.

Jos hän on ärsyyntynyt sinun tapaasi perustella muutoksen tarvetta, voisit ehdottaa, että hän lukisi pakonomaista keräilyä, kodin järjestystä tai toimivampaa taloudenhoitoa koskevia kirjoituksia. Joskus uusia ajatuksia on helpompi omaksua ihmisiltä, joita ei henkilökohtaisesti tunne.

NÄIN ETEENPÄIN

➤ EHDOTA miehellesi uudelleen terapiaa – pariterapiakin voisi olla hyvä vaihtoehto.

➤ KOITA saada hänet laatimaan kanssasi uudet pelisäännöt yhteisen tilan käytölle.

➤ LUKEKAA aiheesta ja keskustelkaa sen pohjalta.

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Lähetä kysymys Hyvän terveyden psykologeille Sanna Aulankoskelle ja Mikael Saariselle täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla