masennus, mielialalääkkeet, lääketoleranssi
Kuva Shutterstock

Kuinka yleistä on, että mielialalääkkeen (esim. sertraliini) teho hiipuu pitkäaikaiskäytössä ja lääkemäärää on lisättävä?

Lääketoleranssilla tarkoitetaan ilmiötä, jossa säännöllisesti käytetyn lääkkeen vaikutus heikkenee. Tämä voi johtua joko muutoksista lääkkeen imeytymisessä, hajoamisessa tai erittymisessä tai muutoksista lääkkeen vaikutusta välittävien reseptoreiden tiheydessä tai herkkyydessä. Esimerkiksi alkoholin vaikutuksille kehittyvä toleranssi perustuu maksan kykyyn hajottaa tehokkaammin etanolia.

Masennuslääkkeiden depressiota vähentäville vaikutuksille kehittyvä toleranssi on suhteellisten yleistä (noin 20 %:lla käyttäjistä) etenkin serotoniinin takaisinottoa selektiivisesti estävien masennuslääkkeiden (SSRI-lääkkeet, esimerkiksi juuri sertraliini) ja jonkin verran vähäisemmässä määrin nk. SNRI-lääkkeiden (esimerkiksi venlafaksiini) tai trisyklisten masennuslääkkeiden pitkäaikaisen käytön yhteydessä.

Hoitovaikutuksen väheneminen voi johtua myös taustalla olevasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, joihin liittyvien masennustilojen hoidossa masennuslääkkeiden teho on varsin huono.

Koetun hoitovaikutuksen heikkeneminen voi johtua myös lääkkeiden käyttöön liittyvän lumevaikutuksen hiipumisesta, jolloin lääkkeen käytöstä saatu selvä hyöty ei alun perinkään perustunut valmisteen farmakologisiin vaikutuksiin.
SSRI-lääkkeiden hoitovaikutuksen heikentyessä annoksen kaksinkertaistaminen palauttaa lääkkeen antidepressiivisen tehon noin puolella potilaista.

Huomattavalla osalla asianmukainen psykoterapia tai sen liittäminen lääkehoitoon on paras ratkaisu estää masennus-oireiden pitkittyminen.

Ahdistus- ja unilääkkeinä käytettyjen bentsodiatsepiinien ahdistusta lievittäville ja muistia heikentäville vaikutuksille ei kehity toleranssia. Käytettäessä näitä lääkkeitä ahdistuneisuuden, pelkojen tai paniikkikohtausten hoitoon, ei lääkkeen annosta tarvitse nostaa pitkä-aikaisessakaan käytössä. Myös niiden unettomuutta lievittävä vaikutus voi säilyä pitkään, jos unettomuuden taustalla on iltaisin ja öisin ilmenevä ahdistuneisuus.

Jos taas bentsodiatsepiineja tai unilääkkeitä käytetään päihteellisesti, tähän vaikutukseen kehittyy varsin nopeasti toleranssi. Annosten nopea ja huomattava suureneminen on siten useimmiten merkki lääkkeen päihdekäytöstä.

Psykoosien hoitoon tehokkaaksi todettuihin lääkkeisiin ei yleensä kehity pitkäaikaisessakaan käytössä merkittävää toleranssia. Samalla on kuitenkin muistettava, että kaikki psykooseista kärsivät potilaat eivät hyödy ainakaan olennaisesti psykoosilääkkeiden käytöstä. Näiden potilaiden kohdalla psykoosilääkkeiden annoksen kasvattaminen ei tuota toivottua hoitovaikutusta ja aiheuttavat vain tarpeettomasti haittavaikutuksia.
 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.