Minna ja Risto Jyrkkä opettelivat ymmärtämään toistensa tarpeita. Minna tarvitsee henkistä yhteyttä saadakseen fyysisen nautinnon, Risto taas fyysistä kanssakäymistä saadakseen henkisen yhteyden. Eron oivaltaminen vei aikaa.

Risto Jyrkkä kertoo, ettei hän nuorena miehenä ymmärtänyt, että seksuaalisuus on paljon laajempi asia kuin vain seksi.

-Se on yhteyttä puolisoon ja kumppanuutta – ja sitä seksiäkin, hän sanoo.

-Minulle on tärkeää eräänlainen arkihellyys, toisen kosketus, hipaisu ohimennen. Koskettaminen kertoo, että toinen on tärkeä. Arjessa puidaan asioita ja myös kuunteleminen on tärkeää, mutta koskettaminen tekee mahdolliseksi intiimimmänkin kosketuksen.

Puolisolla, Minnalla, on tapana ajatella asioita ääneen ja hän kaipaa varmuutta siitä, että Risto todella kuuntelee. 

-Silloin tuntuu, että mies on henkisesti läsnä, ja minulla on siinä turvallista olla. Ilman arkista yhteistä aikaa tuntuu vaikeammalta hypätä seksuaalisuuden puolelle.

-On olemassa sanonta, että nainen on kuin savusauna, jota pitää lämmittää koko päivän. Illalla päästään ehkä löylyyn. Mielikuva on mielestäni totta, Minna sanoo

Risto lisää: -Onhan sähkösaunakin hyvä olla olemassa! Ihmiset ovat erilaisia, ja sen asian oppiminen on vienyt aikaa.

-Minna tarvitsee henkistä yhteyttä saadakseen fyysisen nautinnon, minä taas tarvitsen fyysistä kanssakäymistä saadakseni henkisen yhteyden. Tämän eron oivaltaminen ja hyväksyminen oli meille suuri löytö ja on helpottanut paljon yhteiselämää, Risto tähdentää.

 

Lue lisää Minnan ja Riston ajatuksia seksuaalisuudesta teema-artikkelista Seksi takaisin arkeen, Hyvä terveys 8 / 2016.

Vierailija

Minna ja Risto Jyrkkä: ”Ei ole hyvää seksiä, ellei parisuhde ole kunnossa”

Mulla ja eksälläni oli nimenomaan tämä ongelma, että mä tarvitsen seksiä kokeakseni läheisyyttä ja ollakseni onnellinen, ja hän taas tarvitsee henkistä läheisyyttä halutakseen seksiä. Eli olen onnellinen että tästä kirjoitetaan, mutta kovasti toivoisin että puhuttaisiin vai yksilöiden eroista eikä sukupuolten. Meillä kun ainakin homma oli niin päin että mies oli se savusauna ja minä olen ainavalmis.
Lue kommentti
Vierailija

Minna ja Risto Jyrkkä: ”Ei ole hyvää seksiä, ellei parisuhde ole kunnossa”

Mulla ja eksälläni oli nimenomaan tämä ongelma, että mä tarvitsen seksiä kokeakseni läheisyyttä ja ollakseni onnellinen, ja hän taas tarvitsee henkistä läheisyyttä halutakseen seksiä. Eli olen onnellinen että tästä kirjoitetaan, mutta kovasti toivoisin että puhuttaisiin vai yksilöiden eroista eikä sukupuolten. Meillä kun ainakin homma oli niin päin että mies oli se savusauna ja minä olen ainavalmis.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.