Miten jaksan kuuntelevana korvana?

Sukulaisellani on vaikea elämäntilanne, ja olen ollut paljon hänen tukenaan. Olen kuunnellut hänen murheitaan, ja olemme etsineet ratkaisua tilanteeseen. Mikään ei ole kuitenkaan ratkaisevasti muuttunut, ja tuntuu, etten osaa enää auttaa. Huomaan, että kuunteleminen myös väsyttää minua ja toivoisin, että välillä voisimme keskustella minunkin kuulumisistani. Olen alkanut ottaa etäisyyttä sukulaiseeni, mutta siitä tulee huono omatunto. Mitä voin tehdä? Nim. Ainainen kuuntelija

On arvokasta, että olet ollut sukulaisesi rinnalla, kuunnellut ja etsinyt ratkaisuja. Vaikkei se ole tuottanut vielä riittävästi tulosta, sillä on voinut olla paljonkin vaikutusta. Jo tieto siitä, että läheisesi ei ole ollut ongelmissaan yksin, on saattanut auttaa jaksamaan. Ilman sinua hänen tilanteensa voisi olla paljon pahempi. Psyykkisen pahoinvoinnin ytimessä on usein tunne yksinäisyydestä tai siitä, ettei saa tarvitsemaansa tukea läheisiltään.

Mutta rajansa läheisen tuellakin. Liika auttaminen voi kuormittaa ja uuvuttaa tukijan. Ja toisinaan vaikeuksista yli pääsemiseksi tarvitaan muutakin apua. Kysymyksesi saikin pohtimaan sitä, miten ammattiauttaminen eroaa muissa ihmissuhteissa saatavasta henkisestä avusta.

Tosielämän suhteet ovat aina tärkeimpiä. Parhaimmillaan ne ovat jatkuvia ja vastavuoroisia. Iloja ja suruja jaetaan puolin ja toisin. Niihin kuuluu myös mahdollisuus olla aidosti arvostettu. Terapeuttikin voi arvostavalla suhtautumisellaan tukea itsetuntoa ja paikata huonoja kokemuksia, muttei samalla tavalla kuin ystävä, jonka kanssa elämää jaetaan vapaasta valinnasta.

Jos vielä jaksat, voisit auttaa läheistäsi selvittämään, kenen ammattilaisen puoleen hänen kannattaisi kääntyä.

Toisaalta ammatillisella auttamisella on omat etunsa. Ammattiauttaja voi nostaa pohdinnan uudelle tasolle. Hän voi antaa tietoa ja vinkkejä sekä haastaa muuttamaan ajattelua ja toimintaa. Ja omalla tavallaan ammatillisen suhteen epäsymmetriakin voi olla parantavaa. Tuossa suhteessa voi saada apua ilman pelkoa, että toinen väsyy tai ahdistuu. Keskusteluterapiat tutkitusti toimivatkin. Niihin osallistuvat voittavat psyykkisiä vaikeuksiaan keskimäärin paremmin kuin ne, jotka eivät terapioihin tukeudu.

Molempia suhteen muotoja tarvittaneen nyt. Sinun ei tarvitse lopettaa kokonaan sukulaisesi tukemista. Voisi vain olla hyödyksi sälyttää osa tuosta tuesta yhden tai useamman ammattilaisen harteille. Monenlaista apua psyykkisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja muihin vaikeuksiin on saatavilla. Aina tosin ei ole selvää, mistä paras tuki löytyy. Jos vielä jaksat, voisit auttaa läheistäsi selvittämään, kenen ammattilaisen puoleen hänen kannattaisi kääntyä.

Vaikeuksissa ei aina huomata tai jakseta huomioida muita riittävästi. Olisiko mahdollista ottaa kokemuksesi puheeksi? Voisithan kysyä sukulaiseltasi, voisitteko keskustella enemmän myös siitä, mitä sinulle kuuluu. Ehkä olisi hyvä kertoa, että ymmärrät, miksi hän on ollut niin keskittynyt elämäänsä, joskin toivoisit silti suhteeltanne enemmän vastavuoroisuutta. Katseen suuntaaminen muihin ihmisiin voi auttaa pulmissa kamppailevaa itseäänkin.

Juttu on julkaistu Hyvä terveys -lehden numerossa 9/2025. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.