Vieraan ihmisen kokemuksiin ja tunteisiin on helpompi samastua, kun huomaat, mikä teitä yhdistää. Ja sen hakemisesta on vain hyötyä.

IIHMISLAJIN HISTORIASSA on ollut hyödyllistä suhtautua varauksella muukalaisiin, jotka saattoivat kantaa tarttuvia tauteja tai muuten uhata yhteisöä.

Nyky-yhteiskunnassa torjuvasta suhtautumisesta on kuitenkin usein enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sorrettu sortaa

Niillä, jotka ovat heikossa asemassa yhteiskunnassa, on muita enemmän taipumusta kielteisiin reaktioihin vieraita ja ulkopuolisia kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jos omat vaikeudet stressaavat kovin, ei jaksa kyseenalaistaa omia ennakkoasenteitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Mitä epätasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä alttiimpi se on syrjiville asenteille, toteaa dosentti Minna Säävälä, joka on pohtinut aihetta kirjassaan Muukalainen tuli kylään.

Toisaalta ihmislajille on ollut hyödyllistä tuntea myös kiinnostusta muukalaisia kohtaan. Ne, jotka ovat uskaltautuneet tekemisiin ulkopuolisten kanssa, ovat saaneet hyödyllisiä verkostoja ja jopa vastustuskykyä sairauksia vastaan.

– Samaan aikaan, kun vierasta on pitänyt torjua uhkana, se on ollut myös tie johonkin uuteen. Kehityshistoriamme luo mahdollisuudet sekä uteliaisuuteen että epäluuloon.

Samassa veneessä

Vaikka kielteiset tunnereaktiot erilaista kohtaan saattavat olla osin evoluution tulosta, ihminen voi itse valita, miten toimii näiden reaktioiden pohjalta.

– Kenenkään ei ole pakko ahmia suklaata vain siksi, että ihmisellä on taipumus varastoida energiaa vastaisen varalle. Vastaavasti kenenkään ei ole pakko juosta karkuun, kun tapaa oudon ihmisen, Minna Säävälä muistuttaa.

Jos toinen tuntuu vieraalta ja oudolta, voit tietoisesti miettiä, onko teillä jotain yhteistä. Oletteko molemmat pienten lasten vanhempia, onko teillä yhteinen harrastus tai kannatatteko vaikka samaa jalkapallojoukkuetta?

Kun löydät toisesta samankaltaisuutta, hänen huoliinsa ja tunteisiinsa on helpompi samastua.

– Syntyy tunne, että olemme samaa porukkaa, ja toisen pystyy kohtaamaan tasa-arvoisemmin.

Asiantuntija: Minna Säävälä, sosiaaliantropologian dosentti, ohjelmajohtaja, Väestöliitto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla