Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olemme arkoja tai rohkeita syntyjämme, mutta kokemukset tasoittavat erojamme. Viisas oppii elämän kuopista ja kohokohdista.

Heikkoihin jäihin pudonnut tuskin ottaa samaa riskiä uudelleen. Onnistuneesti julkisesti esiintynyt saa puolestaan onnistumisestaan luottamusta, että seuraavakin kerta menee hyvin. Huonoista kokemuksista seuraa siis varovaisuutta ja hyvistä rohkeutta.

Epäonnistumisen pelko on liiallista, jos se haittaa sellaista tekemistä, joka olisi jännittävää mutta eivät vaarallista. Toisaalta on hyvä olla realisti, eikä ryhtyä operaatioihin, joissa epäonnistuminen on erittäin todennäköistä tai jopa varmaa.

–Varovaisuus-rohkeusakselilla molemmat ääripäät ovat tappavia, erikoispsykologi Tuomo Tikkanen varoittaa.

Liika uskaliaisuus ja tyhmänrohkeus voi johtaa tilanteeseen, jossa toisetkin vaarantuvat. Toistuvat epäonnistumiset taas voivat ajaa ääripäähän, jossa pelko ottaa vallan, eikä uskallus riitä mihinkään. Silloin elämästä tulee ahdistavaa ja pelosta kuristavaa. Itselle ominainen rohkeus ikään kuin hukkuu lannistavien epäonnistumisten alle.

Liiallisuuksiin menevän varovaisuuden ja rajoittavan epäonnistumisen pelon taustalla voi olla heikko itsetunto. Jos lapsuudenkodissa on vielä nujerrettu ja koulussa kiusattu, voi parisuhteen kariutuminen tai julkinen epäonnistuminen olla se viimeinen niitti.

Epäonnistumisen pelkoa vahvistavat

  1. synnynnäinen varovaisuus. Olemme vauvasta saakka erilaisia. Jokaisen olisi hyvä tunnistaa itsessään se, missä asioissa on rohkea ja missä varovainen. Omaa varovaisuus–rohkeusakselia ei ole syytä hävetä.
  2. kannustuksen puute. Ilman kehuja ja kannustusta ei synny itseluottamusta. Silloin on vaikea olla rohkea. Ikävän palautteen jälkeen on entistä vaikeampaa altistaa itsensä arvostelulle. Myönteinen palaute taas saa kokeilemaan rohkeammin ja pelkäämään arvioiduksi tulemista koko ajan vähemmän.
  3. ikävät kokemukset. Naurunalaiseksi ja häpeään joutumisen kokemukset voivat johtaa itseään vahvistavaan noidankehään. Ne voivat nakertaa itseluottamuksen olemattomiin. Vastakohtana onnistumiset ja muut hyvät kokemukset rakentavat itseluottamusta ja lisäävät rohkeutta.

Hae onnistumisen kokemuksia

Onnistumisen kokemus on vastavoima epäonnistumisen pelolle. Siksi arviointitilanteista ei pitäisi koskaan vetäytyä kokonaan, vaikka olisi kokenut koviakin kolauksia. Itseluottamus lujittuu vain onnistumiskokemusten kautta. Jos ei koskaan tule arvioiduksi, ei voi myöskään onnistua.

Kun on saanut pahasti siipeensä, kannattaa onnistumisia hakea aluksi pienistä asioista.

Esimerkiksi ihmissuhteissa voi uskaltautua olemaan vähän sosiaalisempi, hiukan rohkeampi, tai sanomaan asioita pikkuisen avoimemmin. Työpaikalla voi ottaa pieniä lisävastuita ja julkisissa esiintymisissä uskaltautua vähän kerrallaan suurempiin parrasvaloihin.

Asiantuntija: erikoispsykologi Tuomo Tikkanen.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.