Kun kiinnität huomiota nälkään vaikuttaviin elintapoihisi, on ruokakaupassa helpompi välttää epäterveelliset houkutukset ja ostaa sitä, mitä keho tarvitsee. 

Kun käyt kaupassa, päättääkö ostoksista keho vai mieli? Aika usein mieli, monet vastaavat. Mistä kehon kuuntelussa kauppareissulla on oikein kysymys? Tietävätkö ostoskärryä työntävät kehot tarvitsevansa paljon kasviksia ja marjoja ja vähärasvaista proteiinia? 

Jos jätät aterioiden suunnittelun kauppareissulle, tulos voi olla katastrofi. Koska nälkä ja väsymys lisäävät makeanhimoa, kaupassa houkuttelevat erityisesti sokeriset ja rasvaiset herkut.

Houkutus voittaa järjen

Ideaalissa tilanteessa ihminen osaa tuntea sekä nälän että kylläisyyden tavalla, joka ohjaa syömään kohtuullisesti. Jos elämäntavat ovat kunnossa, osaat kyllä todennäköisesti tehdä kaupassa järkeviä ostoksia. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Esimerkiksi epäsäännöllinen tapa syödä voi sen sijaan sotkea kylläisyyden perusviestinnän. Nälkä ja väsymys lisäävät tutkitusti makeanhimoa. Houkutuksista tulee niin voimakkaita, että tahdonvoima ja järki eivät enää riitä. Kehon kuuntelun suurin ongelma onkin juuri eri ruokien houkuttavuudessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Harva palaa nälissään ja väsyneenä kaupasta kasvisvoittoisen ja vähärasvaista proteiinia sekä täysjyväviljaa sisältävän kauppakassin kanssa. Kuidun sijaan kassista voi löytyä runsaasti sokeria ja rasvaa.

Nälkäviestit kuntoon

Kehon kuuntelusta voi tulla toimiva työkalu päivittäisten ruokavalintojen tekemiseen, kunhan kehon viestintään vaikuttavat tekijät ovat kunnossa. 

Jotta välttyisit kaupassa haalimasta epäterveellisiä herkkuja, laita ensin perusasiat kuntoon:

  • Älä ramppaa ostoksilla. Jos käy kaupassa joka päivä, riski huonoihin valintoihin on moninkertainen verrattuna siihen, että ostaisi muutaman päivän perustarpeet kerralla etukäteen tehdyn kauppalistan perusteella.
  • Nuku riittävästi. Keskimäärin unta pitäisi saada noin 7–8 tuntia yössä.
  • Syö kunnon aamiainen. Se voi olla vaikkapa puurolautasellinen marjoilla, pähkinöillä ja raejuustolla tai pari leipää, joiden päällä on runsaasti leikkelettä, juustoa ja kasviksia.
  • Syö kunnon lounas. Noudattele lautasmallia: neljännes proteiininlähdettä, neljännes hiilihydraattia ja puolet kasviksia.
  • Muista välipala. Se voi olla vaikka hedelmä ja rahkaa tai smoothie ja kourallinen pähkinöitä tai siivu täysjyväleipää runsailla päällisillä.
  • Liiku vähintään puoli tuntia päivässä. Liikunta edistää aineenvaihduntaa ja parantaa yöunen laatua.
  • Yritä hallita stressiä. Mieti esimerkiksi työnantajan kanssa, miten stressaavat asiat saadaan siedettävämpään kuntoon.

Mielitekoja voi silti tulla, mutta niihin voi soveltaa joustavaa syömisen hallintaa: joskus ostetaan myös vähemmän fiksuja ruokia, joskus ei. Satunnaiset herkut eivät heikennä syömisen laatua kokonaan.

Tottumukset ohjaavat

Keho ei osaa kertoa, mitä ravintoaineita se missäkin vaiheessa tarvitsee. Se ei esimerkiksi ohjaa vaikkapa ostamaan kalaa, koska tarvitsisi D-vitamiinia. Hyvätkin valinnat syntyvät tottumusten, tunnetilojen, mielleyhtymien ja mieltymysten pohjalta.

Kehon kuuntelemisessa on siis pohjimmiltaan kyse nälkään vaikuttavien elintapojen parantamisesta. Sen jälkeen voi kuulostella tarkemmin kehon tarpeita – milloin pitäisi syödä ja kuinka paljon kerralla.

Syömisen yleistä laatua ei kuitenkaan ole hyvä päättää kehon fiiliksen perusteella. Ruoka kannattaa valita enimmäkseen tietoisesti sen pohjalta, mikä on järkevää.

Asiantuntijana ravitsemusasiantuntija Patrik Borg

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla