askivuosi, tupakointi, keuhkoahtauma
Kuva Shutterstock

Keuhkoahtaumataudilla on paha maine, mutta jos se havaitaan ajoissa, ei välttämättä tarvita muita lääkkeitä kuin säännöllinen liikunta.

Hengästytkö rasituksessa epätavallisen voimakkaasti ja kärsitkö kroonisesta, limaisesta yskästä?

Jos vastaat kyllä ja varsinkin jos sinulla on tupakkahistoriaa, kannattaa käydä tarkistuttamassa tilanne lääkärissä. Oireet voivat viitata keuhkoahtaumatautiin.

Sairauden diagnosointi varhaisessa vaiheessa kannattaa, koska silloin voidaan hyödyntää kaikki tehokkaat hoitokeinot.

– Tupakoitsija saattaa syyllistää itseään ja pitkittää hoitoon hakeutumista. Keuhkoahtaumatauti on sairaus, joka on hoidettavissa ja sen etenemiseen voidaan vaikuttaa, kannustaa keuhkosairauksien erikoislääkäri Terttu Harju Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Tauti voi olla vuosia oireeton. Joskus sitä edeltää pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus, jolloin keuhkoputket eivät ole vielä ahtautuneet.

Keuhkoahtaumataudista puhutaan, kun keuhkoputket eivät enää laajene laajentavasta lääkityksestä huolimatta.

– Keuhkoahtaumassa hengenahdistus ei ole kohtauksittaista kuten astmassa, Terttu Harju tähdentää.

Tupakointi ykkösriski

Keuhkoahtaumatauti on Suomessa 90-prosenttisesti tupakoitsijoiden sairaus, mutta sen syntyyn voivat vaikuttaa myös työolot, kuten pölyt ja kaasut. Meillä teollisuudessa ilmanvaihto on kunnossa, mutta kehitysmaissa riskiä lisää eloperäisten polttoaineiden käyttö tiloissa, joissa ei ole kunnon tuuletusta.

Suomessa on myös noin 2 500 henkilöä, jotka kantavat geeniä, joka aiheuttaa keuhkojen puolustusentsyymin, alfa1-antitrypsiinin puutoksen. Antitrypsiinin puute ei vaikuta pelkästään keuhkoihin vaan voi aiheuttaa vaurioita myös maksassa.

– Vain osa geeniä kantavista sairastuu ja saa keuhkoahtaumataudin, Terttu Harju sanoo.

Valtaosa kaikista keuhkoahtaumapotilaista on yli 60-vuotiaita, mutta tautia löytyy nuoremmillakin.

– Omien potilaideni keskuudessa naisten määrä on viime vuosina lisääntynyt, Harju toteaa.

Liikkuvan keuhkot jaksavat

Keuhkoahtaumaa ei osata parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää ja pahenemisvaiheita estää.

Liikunta ja liikunnallinen kuntoutus tekevät hyvää, sillä liikkumattomuus heikentää hapenottokykyä ja hengityslihastenkin lihasvoimaa. Hyväkuntoinen tarvitsee raskasta sairaalahoitoa harvemmin.

Lääkitys riippuu sairauden muodosta, joita on kolme. Lievimmissä muodoissa lääkettä ei välttämättä tarvita, jos harrastaa riittävästi liikuntaa.

– Kun lopettaa tupakoinnin, keuhkoahtauman eteneminen pysähtyy ja keuhkojen toimintakyky saattaa parantua jonkin verran, Harju kertoo.

Osalla potilaista sairaus pahenee aina kun hengitystietulehdus iskee, joten pöpöt on hyvä pitää aisoissa ottamalla influenssa- ja pneumokokkirokotteet.

– Potilaan oireista ja niiden pahenemisriskistä riippuen lääkkeenä käytetään keuhkoputkia avaavia lyhyt- ja pitkävaikutteisia lääkkeitä. Joskus tarvitaan myös hengitettävää kortisonia ja muita keuhkoputkien tulehdusta lievittäviä lääkkeitä.

Jos veren happikyllästeisyys eli happisaturaatio laskee pysyvästi, otetaan käyttöön happihoito. Se toteutetaan kotona. Jos sekään ei riitä tai pahenemisvaiheet salpaavat hengen, on mentävä sairaalaan.

Hätäkeinona keuhkonsiirto

Keuhkoahtaumataudin vuoksi ei yleensä tehdä keuhkonsiirtoja, paitsi jos kyseessä on alfa1-antitrypsiinin puutos. Alfa1-antitrypsiinin puutoksessa taudin eteneminen riippuu genotyypistä ja entsyymipitoisuudesta. Keuhkojen siirto voi tulla kysymykseen, jos elinaikaa olisi muuten jäljellä noin kaksi vuotta.

Leikattavan potilaan on oltava tupakoimaton ja muutoin terve.

Ikärajaa ei ole, mutta leikkauskomplikaation riski kasvaa yli 65-vuotiailla.

– On hyvä muistaa, että vaikea-asteisenkin keuhkoahtaumataudin kanssa voi elää. Moni pärjää ihan mukavasti arjessaan, vaikka keuhkojen toimintakyky on heikko, Terttu Harju sanoo.

Jopa silloin kun keuhkojen toimintakyvystä on jäljellä alle kolmannes, kolme neljästä potilaista elää kolmen vuoden kuluttua.

Liikuntavinkkejä keuhkosairaalle

  • Liiku vähintään viisi kertaa viikossa, mieluiten päivittäin.
  • Jos sinun on vaikea liikkua pitkään, paloittele liikunta lyhyempiin jaksoihin.
  • Harrasta lajia, joka itsestäsi tuntuu mukavalta. Huolehdi kuitenkin, että saat sekä aerobista että lihaskuntoa kehittävää liikuntaa.
  • Lihaskuntoa voit lisätä esimerkiksi nousemalla portaita tai nostelemalla pieniä painoja.
  • Muista myös venytellä, niin lihakset palautuvat liikunnasta.
  • Tee hengitysharjoituksia: opettele palleahengitys ja puhalla pulloon.
  • Liiku, vaikka hengästyt ja tuntuu raskaalta. Jos happisaturaatio laskee liikuntaharjoitteen aikana 80–85:een, pidä tauko tai kevennä treeniä.