Koskettamalla voi tuottaa toiselle vahvan välittämisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen - etkä itsekään välty hyviltä vaikutuksilta. Jo kättely riittää, mutta ehkä sekin tuntuu vaikealta pitkän eristysajan jälkeen?

Sormenpäissä kehon tuntoaisti on herkimmillään. Ehkä siksi kättelemme. Reilu kädenpuristus kertoo luottamuksesta, lempeä ote hellyydestä.

Koskettamalla voi ylipäätään viestiä toiselle arvostusta, hellyyttä, välittämistä, rohkaisua tai myötätuntoa.

Korona-aika on kuitenkin loitontanut meitä fyysisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Koskettaminen on intiimein tapa olla vuorovaikutuksessa, kertoo aivotutkija, kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Harva pomoaan paijaa

Tutkimusten mukaan koskettaminen painottuu läheisimpiin. Puolisoa ja lapsia paijataan ja pidetään eniten hyvänä.

Koronavirus on sitonut perheitä tiiviimmin yhteen ja aikaa vietetään kotona. Nummenmaa näkee sen mahdollisuutena. Ehkä havahdumme myös huomaamaan kosketuksen arvon.

– Harva töissä pomoaan paijaa. Nyt on aikaa koskettaa kotona tiheämmin ja runsaammin.

Toiset haluavat kosketusta enemmän kuin toiset. Kosketuksen kaipuuta ei voi mitata älykkyysosamäärän tavoin vaan sen selvittäminen jää omille harteille. Kuinka paljon tarvitsen silittelyjä? Saanko riittävästi halauksia? Elämäntilanteen mukaan vaihtelevista tarpeista on hyvä puhua läheisille ja kuunnella heidän toiveitaan.

Välittämistä vai intohimoa?

Käden laskeminen lempeästi toisen olkapäälle viestii välittämisestä. Luja rutistus voi valaa ystävään rohkaisua tiukalla hetkellä. Hyväntahtoiset kosketukset eivät sisällä seksuaalisia piiloviestejä.

Eroottisesti latautuneessa kosketuksessa toimivat erilaiset fysiologiset mekanismit. Karvattomista ihoalueista, kuten peniksen päästä ja vaginasta, lähtee erilaisia aistiprojektioita kuin esimerkiksi käsivarresta.

– Karvattomien ihoalueiden koskettelu on suoraan yhteydessä aivojen järjestelmään, joka ohjaa seksuaalista vireystilaa ja nautintoa.

Ihoalueet, joissa karvaa kasvaa hitaasti, reagoivat kosketukseen eri tavalla. Silittäminen laukaisee muutoksen aivojen endorfiinijärjestelmässä ja mielihyvä leviää kehoon.

Olemme turvassa yhdessä

Apinoiden arjessa toimii vastavuoroisuuden lait: ”Rapsuta sinä minun selkääni, niin minä rapsutan sinun selkääsi.” Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että paijaaminen vähentää stressihormonien määrää.

– Samaan tapaan me viestimme läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä ympärillemme kosketuksella, jossa ei ole mitään seksuaalista.

Koskettaminen on tärkeä mekanismi ihmissuhteiden säätelyssä läpi elämän. Se on vanhempien ja vastasyntyneen ensimmäinen viestintäkanava ja voi olla viimeinen tervehdys kuolevalle vanhukselle.

– Sallimme ainoastaan läheisten ihmisten koskettaa varauksetta. Mitä enemmän joku koskettaa, sitä läheisempi hän on, Nummenmaa sanoo.

Paijaamalla ja taputtelemalla läheisiä ylläpidetään sosiaalista turvaverkostoa.

Fyysinen läheisyys vaikka yhdessä sohvalla istuen muistuttaa, kuinka tärkeä toinen meille on. Puoliso, joka on nyt kaikkein lähimmällä kosketuskehällä, on aluksi ollut vieras, ulkokehällä.

– Pikkuhiljaa, koskettelun voimin hän on noussut kosketushierarkian huipulle, jossa saa koskettaa toista eniten ja kaikkein intiimimmin.

Asiantuntija: Lauri Nummenmaa, kognitiivisen neurotieteen professori, Turun yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla