Sosiaalisesti taitavalla on helpompi olla ja myös muiden on hyvä olla hänen lähellään. Sosiaalisuutta voi harjoitella siinä missä fyysisiä ominaisuuksia tai tunnetaitoja.
Aina kun olemme tekemisissä toisten ihmisten kanssa, otamme käyttöön sosiaaliset taitomme. Ne ovat pelimerkkejämme niin työssä, kotona kuin yhteisessä joulunvietossa.
– Sosiaaliset taidot ovat hyvin automaattisia, eikä suurin osa edes ajattele käyttävänsä niitä. Ne ovat sekä sanatonta ja sanallista käyttäytymistä, jolla ihminen kommunikoi, psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen kertoo.
Koska olemme sosiaalisia eläimiä, yhdessä vietetty aika on kaikille tärkeää. Vielä antoisampaa siitä tulee, kun pidät sosiaaliset taitosi terässä.
– Vain harva ihminen on erakko. Kunnolliset kohtaamiset ovat syvästi ravitsevia ja palkitsevia. Sosiaalisiin taitoihin liitetään herkästi ajatus, että ihminen on niissä joko taituri tai taidoton.
– Näin ei ole. Sosiaaliset taidot eivät ole synnynnäisiä, vaan ne kehittyvät aina harjoittelun myötä.
Taitavan lähellä helppo olla
Harjoittelu palkitsee, sillä sosiaalisesti taitavalla on helpompi olla ja myös muiden on hyvä olla hänen lähellään. Suvun yhteisessä joulupöydässä sosiaalisesti taitava ottaa toiset huomioon ja tekee kompromisseja. Näin syntyy luottamuksen ilmapiiri, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä tökeröitä heittoja tai jyräämistä.
– Sosiaalisesti taitava toimii rakentavasti vaikeissakin tilanteissa, Heiskanen kuvailee.
Näitä taitoja aletaan opetella jo lapsuuden ja nuoruuden ihmissuhteissa. Mutta taitojen harjoittelu jatkuu läpi elämän. Siihen tarvitaan tilaisuuksia kohdata ihmisiä. Harrastukset, opiskelu, työ, järjestötoiminta, naapurusto, yöelämä ja sosiaalinen media ovat otollisia paikkoja tutustumiselle.
– Silmät ja korvat avoinna hoksaa tutustumisen tilaisuuksia yllättävistäkin paikoista – rakkauskin voi löytyä vaikka kaupan pakastealtaalta, vinkkaa Heiskanen.
Tervehtimisestä liikkeelle
Ensimmäinen peliliike kohdatessa on tervehtiminen.
– Katsekontakti ja hymy – tai ääneen tervehtiminen. Se on toisen huomioimista tavatessa ja erotessa, Lotta Heiskanen sanoo.
Ensi kontaktista on luonteva jatkaa tutustumiseen tavalla, joka tuntuu helpoimmalta ja innostaa eniten.
– Esittäytyminen toimii aina uusia ihmisiä kohdatessa. On hyvä sanoa oma nimi, hymyillä, katsoa silmiin ja sanoa jotakin mukavaa, kuten ”kiva tutustua!”. Puhumattomuus ja katseen välttely tuovat helposti miinuspisteitä. Muut tulkitsevat tällaisen arkuuden herkästi tarkoittavan: ”en ole kiinnostunut” tai ”mene pois”.
– Emme osaa välttämättä nähdä pelokkaan ihmisen toivetta ihmissuhteisiin. Siksi on tärkeää lähettää muille ymmärrettäviä viestejä toiveistaan.
Usein juttu lähtee esittelyjen jälkeen luistamaan. Jos ei, yhtään hullumpi idea ei ole katsella ympärilleen ja kommentoida tilaa tai vaikkapa ikkunasta näkyvää säätä. Luonnosta, lapsista, lomista ja lemmikeistä löytyy usein vaivatonta höpöteltävää.
Rohkeaa pallottelua
Tervehdystä seuraa tervehdys, kuulumisten kysymistä vastaus ja vastakysymys, kutsua hyväksyminen tai kieltäytyminen, pyyntöä vastaus ja niin edelleen.
– Keskustelu on vuorottelua, kuten pingis, missä toinen syöttää ja toinen vastaa. Keskustelussa odotamme, että toinen vastaa siihen, mitä olemme sanoneet.
Erityisesti väsyneenä suusta saattaa kuitenkin putkahtaa omaankin korvaan oudon kökköjä juttuja.
– On hyvä, jos huomaa, että on vienyt tilaa tai käyttäytynyt sopimattomasti – silloin tilannetta voi korjata, Heiskanen huomauttaa.
Omaan epäonnistumiseen käpertymisen sijaan on hedelmällisempää keskittyä siihen, miltä toisesta tuntuu.
Toisen tunteiden huomaaminen ja kertomaan eläytyminen luovat läheisyyttä ihmisten välille. Pyri siis ilahduttamaan tai lohduttamaan muita. Anna tukesi toiselle huomatessasi hänen pahoittaneen mielensä tai ollessaan alakuloinen. Kannusta ja kehu.
Virittäydy toiseen
Ketään ei ole tuomittu olemaan vain yksin vaan kaikilla on mahdollisuus nauttia yhteisyydestä itselleen sopivalla tavalla.
– Jokaisen ei kuitenkaan tarvitse olla puhumisen mestari. Kuunteleminen on vähintään yhtä tärkeää, Lotta Heiskanen muistuttaa.
Varsinkin isommassa porukassa – vaikka sukumökillä juhlapyhiä viettäessä – on pelkästään huojentavaa, että joku jaksaa kuunnella.
Huomion suuntaaminen toiseen ja toisen kuuntelu ovat perusta muille sosiaalisille taidoille. Ilman sitä on vaikea ymmärtää oikein, mitä toinen tarkoittaa.
– Kuunteleminen saa ihmisen tuntemaan olonsa arvostetuksi ja tekee aina vaikutuksen. Jos haluat että muut kiinnostuvat sinusta, sinun täytyy olla kiinnostunut muista. Vaikka ei sanoisi mitään tai hyvin vähän, vuorovaikutus voi olla molemmin puolin antoisaa.
Yhteisiä onnenhetkiä
Yhdessäolo vaatii jatkuvaa päivitystä ja tilanteessa kartalla olemista.
– Jokainen voi yrittää olla parempi ystävä, kumppani, vanhempi ja ihminen, Heiskanen sanoo. Sosiaalisten taitojen harjaantuessa osaa pitää huolta paitsi tilanteiden sujuvuudesta myös niiden reiluudesta. –
Opettele puolustamaan itseäsi jämäkästi, mutta toista kunnioittavalla tavalla, joka ei ole tuomitsevaa tai hyökkäävää. Jos mokaat, ota reilusti vastuu omasta osuudestasi ja pyri korjaamaan tilanne anteeksi pyytämällä.
Yhdessäolo viihdyttää, virkistää ja virittää hyvälle tuulelle, kun kaikki saavat olla juuri omia itsejään. Silloin on tuvallista antaa ja saada.
– Läheiset ihmissuhteet ja yhdessäolo ovat tutkitustikin tärkeä onnellisuuden lähde.◆
Asiantuntija Lotta Heiskanen psykologi, psykoterapeutti, Terveystalo.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
