itsetunto, psykoterapia, työelämä
Kuva Shutterstock

Miten pääsisi eroon toisinaan - ja aika useinkin – tulevista huonommuuden tunteistani? Ne iskevät päälle erityisesti, kun kohtaan ns. pätevämpiä ihmisiä. Olen aivan uupunut sellaisen tapaamisen jälkeen.

En viihdy työssäni, jossa näitä pätijöitä on paljon. En kuitenkaan uskalla hakeutua parempiinkaan töihin, kun tiedän, että toiset ovat kuin ovatkin paremmin koulutettuja varsinkin tällä hoitoalalla.

Syön masennuslääkettä (10 mg Cipralex), mutta en osaa sanoa, auttaako se vain väsyttääkö vain. Sain lääkkeen, kun masennuin kunnolla ollessani työtön, enkä ole uskaltanut lopettaa. Mistä saisin sellaista tukea, että se oikeasti helpottaisi oloani?

NAINEN KOHTA 50 v

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Riittämättömyys on tunne, jonka kanssa kamppailemme koko elämämme. Ihmislapsi syntyy täysin avuttomana ja sataprosenttisesti muista ihmisistä riippuvaisena eikä tästä perusasetelmasta pääse koskaan täysin eroon. Kukaan meistä ei selviä ilman toisten läsnäoloa ja tukea, mutta sitä on usein vaikea myöntää.

Vertailu toisiin alkaa jo neuvolakorteista. Ne vilisevät sanoja reipas, taitava ja innokas. Sama jatkuu päiväkodeissa ja kouluissa, joissa palautteiden ja numeroiden taustalla on aina jokin arviointiasteikko: olet joko hyvä, keskinkertainen tai huonompi kuin toiset. Hassuinta tässä on se, että hyvä?huono-akseli on kokonaan meidän keksintömme. Luonnossa se on tarpeeton. Kivet ovat kiviä, ja ruoho ruohoa. Olisi hassua sanoa, että toinen kivi olisi toista huonompi tai parempi. Ihmiset sen sijaan osaamme nopeasti laittaa arvojärjestykseen oli sitten kyse tv:n talent-kisoista tai työpaikan tuloksentekijöistä.

Olet sisäistänyt tämän arvoasteikon turhankin hyvin. Olet kertomasi mukaan valinnut jopa huonomman työpaikan kuin mihin pystyisit välttääksesi pätijöitä. Silti heitä riittää työyhteisössäsi liiaksi. Olet kokenut myös työttömyysjakson, jonka aikana masennuit. Yksi tekijä siinäkin lienee ollut tuo kokemus arvottomuudesta. Huonommuudesta kärsivällä on useimmiten sisällään vaativa puoli, jolle mikään ei riitä. Juuri se puoli arvioi jatkuvasti markkina-arvoasi.

Psykoterapiassa puhutaan usein esille tuomastasi arvottomuudesta. Käyn asiakkaideni kanssa keskustelun, jossa pyydän heitä ajattelemaan pientä vauvaa ja kysyn, onko vastasyntynyt arvottomampi kuin me muut. Kukaan ei ole vielä vastannut että on. Jokainen on arvokas jo syntyessään, eikä arvo laske aikuisuudessakaan. Sinussakin on edelleen tuo sama ydinminuus, joka ei ole muuttunut miksikään. Tähän peruskokemukseen arvokkaasta ihmisestä ja elämästä on hyvä palata aina, kun kohtaamme riittämättömyyden tunteita.

Kysyt, mistä saisit tukea ongelmiisi. Uskon, että hyötyisit psykoterapiasta, jossa voisit uudelleen rakentaa tätä kokemusta arvokkaasta minästä ja opetella taitoja tulla paremmin toimeen masennukseen liittyvien tunteittesi kanssa. Myös lääkitystäsi on mahdollista lähteä purkamaan, kun voimavarasi ja taitosi kasvavat.

Teemaan liittyvä lempikirjani on Iloisen luuserin käsikirja (A. Jemand). Myös Tenavien päähenkilö Jaska Jokunen pohtii aihetta säännöllisesti. Elokuvaklassikko aiheesta on tietenkin Disneyn Dumbo (1941), ja Woody Allenin lähes koko tuotanto käsittelee samaa teemaa. Riittävän hyvää joulua.

Näin eteenpäin

  • Ole yhteydessä sinua hoitavaan lääkäriin, jotta voit alkaa etsiä sinulle sopivaa psykoterapeuttia Kelan tuella.
  • Tutustu eri psykoterapiasuuntauksiin ja pohdi, mikä voisi olla sopiva. Tietoa löytyy esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran sivuilta.
  • Ensiapuna voit myös kokeilla jotakin masennuksen nettihoito-ohjelmaa (esim. Mielenterveystalo).

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla