psykoterapia psykologi nettiterapia psykoterapeutti
Kuva Shutterstock

Ei lääkäri, muttei kaverikaan. Suhdetta terapeuttiin on hankala määritellä.

”Ensikäynnillä terapeuttini kysyi, mistä löysin hänet. Paljastin, että tulin kaverin suosituksen perusteella. Terapeutti kehotti minua arvioimaan tarkasti, vaikuttaako hän henkilöltä, jonka kanssa haluan työskennellä. Arvostin suuresti sitä, että hän korosti minun päätösvaltaani.”

Ei lääkäri, muttei kaverikaan. Suhdetta terapeuttiin on hankala määritellä. Hänelle pitäisi pystyä avautumaan intiimeistä ongelmista, joista edes oma äiti tai puoliso eivät välttämättä tiedä. Samalla hänen pitäisi olla sopivasti etäällä, ahdistavien tunteiden ja ajatusten yläpuolella. Moni valitsee terapeuttinsa sen perusteella, kenelle saa nopeimmin vapaan ajan. Kärsivällisyys on kuitenkin valttia ja terapeutti on syytä valita huolella.

— Terapiaan voi mennä auton verran rahaa, eikä autoakaan osteta ajamatta. Kannattaa käydä useilla tutustumiskäynneillä, eikä mikään estä tekemästä taulukkoa eri terapeuteista hyvine ja huonoine puolineen, psykologi ja psykoterapeutti Mikael Saarinen vinkkaa.

Pitkä terapia kestää usein yhdestä kolmeen vuotta. Tutustumiskäynneillä pitäisi arvioida terapeutin kykyä pitkäaikaiseen psyykkiseen työskentelyyn. Kun kemiat kohtaavat, puhuminen on helppoa ja hedelmällistä.

Toisaalta pelkkä mukavien juttelukaan ei vie eteenpäin. Terapiassa käydään usein oman sietokyvyn rajoilla, eikä istuntojen kuulukaan aina olla helppoja. Siksi oma ensivaikutelma kannattaa myös kyseenalaistaa.

” Jos terapeutti kyselee inhottavia ja saa olon epämukavaksi, se voi johtua siitäkin, että hän on onnistunut taklaamaan olennaisia alueita.”

Suuntaus filosofian mukaan

Pitkää vai lyhyttä terapiaa? Aihe on kiistelty alan ammattilaistenkin keskuudessa. Usein valinnan sanelee elämäntilanne.

Lyhytterapia tulee halvemmaksi ja potilaspaikkoja vapautuu nopeammin. Toisaalta aikaa on käytössä rajallisesti ja ongelmat pitäisi saada nopeasti käsittelyyn. Lyhytterapiaa neuvotaan usein niille, joiden oireet on selkeästi laukaissut nykyinen vaikea elämäntilanne. Myös aiemmin terapiassa käynyt, jolla on valmiiksi työkaluja itsetutkiskeluun, voi saada avun jo muutamasta käynnistä.

Suuntauksellakin on väliä. Paranemista tukee parhaiten se, joka sopii omaan elämänfilosofiaan. Eri koulukuntiin tutustuminen auttaa alkuun: tahdonko keskittyä käyttäytymiseni muokkaamiseen, ihmissuhteiden analysointiin ja voimavarojen lisäämiseen?

— Kannattaa valita työskentelytapa, joka sopii itselle: haluanko esimerkiksi, että terapia tapahtuu kokonaan istunnoissa, vai jaksanko tehdä kotitehtäviä?

Suomessa yleisintä on kognitiivinen psykoterapia, jossa keskitytään haitallisten ajattelu- ja käyttäytymismallien purkamiseen ja korjaamiseen. Jos taas tahtoo esimerkiksi keskittyä lapsuudenkokemusten ja ihmissuhteiden pohdintaan, psykodynaaminen terapia voi olla hedelmällisintä. Jako ei ole kiveen hakattu, sillä moni terapeutti yhdistelee eri suuntauksia.

Mikä titteli terapeutilla?

PSYKOTERAPEUTTi on Valviran suojaama ammattinimike. Psykoterapeutti on käynyt terapeutin erikoistumisopinnot ja hänellä on terveydenhoitoalan koulutus. Psykoterapeutti voi antaa Kelan tukemaa psykoterapiaa. Sen sijaan terapeutti-nimikettä ei ole suojattu, ja sitä voi käyttää kuka tahansa.

PSYKIATRI eli psykiatrian erikoislääkäri voi määrätä myös lääkkeitä ja tehdä lääketieteellisiä mielenterveysdiagnooseja.

Netissä pääsee alkuun

Jos vasta pohdit terapiaan menoa tai jonotat hoitoon pääsyä, oloa voi helpottaa nettiterapialla.

➠ Oiva on Jyväskylän yliopiston kehittämässä ohjelmassa on harjoituksia moniin eri mielenterveysongelmiin. Löytyy tästä.

➠ Mielenterveystalo on HUS:n Mielenterveystalon nettiterapioihin ohjataan lähetteellä. 2-3 kuukauden kohdennetuissa ohjelmissa on tukena nettiterapeutti. Löytyy tästä.

➠ Vahvistamo on  Mielenterveysseuran sivut ovat laaja tietopaketti mielenterveysongelmista. Vahvistamo on seuran oma-apuohjelma. Löytyy tästä.

 

Asiantuntija: psykoterapeutti Mikael Saarinen, Sensitiva Oy

"Olen nyt muotooni tyytyväinen, kropassa on hyvä fiilis", Mikko sanoo.

Jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä, stressi on taattu. Liikunta, hyvä ruoka ja lasi viiniä auttavat rentoutumaan.

Stressistä pitää pyrkiä pois ja sitä pitää yrittää välttää, sanoo näyttelijä Mikko Kivinen, 59. Se on kuitenkin osa elämää. Yleensä Kivinen ei edes huomaa päälle hiipinyttä stressitilaa, ennen kuin se lomalla helpottaa.

– Aina kun on paljon töitä, on myös stressiä. Pahinta siinä on, että väsyttää, mutta ei kuitenkaan saa nukuttua. Se estää luovuuden, joka on omassa duunissa kuitenkin suht tärkeää.

Stressi myös lyhentää pinnaa. Parasta vastapainoa on liikunta ja liikunnan seuraaminen. Myös ruoka ja hyvä lasi viiniä sekä oman ajan ottaminen ja perheen kanssa yhdessä oleminen auttavat rentoutumaan.

Murheet pitää saada raameihinsa

Stressi pääsee pahaksi, jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä.

– Mahdollisuuksia on useita: käsikirjoitus voi olla kehno tai kanssanäyttelijöiden kanssa ei löydy yhteistä säveltä. Yleisestikin jos huomaan, että proggis alkaa mennä omasta mielestäni ei-toivottavaan suuntaan, se on aika paha tilanne.

Ikä ja elämänkokemus auttavat onneksi vähentämään stressin määrää ja kestoa, vaikka kierrokset välillä nousisivatkin.

– Tärkeintä on, ettei kanna huolta koko maailman asioista, vaan löytää ne olennaiset polttopisteet.

Ammattitaidon kehittyminen niin näyttelijän kuin ohjaajankin työssä on antanut lisää työkaluja asioiden ratkaisemiseen.

– Se tietysti stressaa, jos asiat menevät väärään suuntaan. Mutta vielä enemmän stressaa se, jos en tiedä, miten tilanne ratkaistaan. Joskus vain aika auttaa.

Miten Mikko huoltaa kehoaan ja mitä hän on mieltä laihduttamisesta?  Lue koko juttu Hyvä terveys 11/17 -lehdestä. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/hyva-terveys

Näyttelijä Anna-Maija Tuokko:
Anna-Maija Tuokko

Listoja rakastava näyttelijä kirjoittaa ylös ne ihmiset, joita uran varrella kannattaa kuunnella. Näytelmäarvioita hän ei enää lue.

Kun jotain tulee valmiiksi, näyttelijä Anna-Maija Tuokko, 36, vetää asian yli listaltaan. Siitä hän saa onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita. Listoissa asiat pysyvät järjestyksessä, mutta niistä on muutakin hyötyä.

– Kirjoitan joka päivälle to do -listan tehtävistä asioista. Kuvauksissa vedän tehdyt kohtaukset yli kässäristä. Jos herään yöllä siihen, että jokin asia vaivaa minua, kirjoitan sen paperille. Se auttaa saamaan asian pois mielestä.

Kritiikin suhteen Anna-Maija pitää listaa henkilöistä, joita hänen kannattaa kuunnella. Enää hän ei lue arvioita netistä tai lehdistä.

– Joitakin vuosia sitten yhdestä isosta musikaaliroolistani tuli hyvin satuttava arvio. Olin ensi-illassa tosi kipeänä ja lauloin kortisonin avulla. Kriitikot eivät tietysti tienneet sitä, enkä ehkä omasta mielestänikään onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. Arvioissa koko produktio laitettiin vessanpöntöstä alas.

Tyly arvostelu oli vaikea paikka. Seuraavat neljä päivää hän käveli itkien Oulunkylän metsissä.

– Ryvin häpeässä, itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa. Halusin lopettaa kokonaan. Sitten kyllästyin ja totesin, että en voi antaa kriitikoiden näkemysten vaikuttaa itseeni tai en voi tehdä tätä työtä.

Kiitollisuuskin on taito

Anna-Maija kertoo osaavansa nauttia, kun hän saavuttaa jonkin virstanpylvään. Monesti ne liittyvät omaan uraan, vaikkapa rooleihin, joita hän on toivonut pääsevänsä tekemään jossakin vaiheessa: jotain Shakespearea, Wickedin Glinda, Kukkaistytön Eliza...

– Osaan myös olla kiitollinen. Näen ja tiedostan koko ajan, miten onnellinen voin olla saamistani mahdollisuuksista ja siitä, että voin nauttia työstäni.

Tavoitelistalta on jo vedetty aika monta asiaa ja roolia yli. Tilalle on tullut uusia tavoitteita.

– Minulla on sellainen pieni kytevä haave, että alkaisin jossakin vaiheessa ohjata itse musikaaleja. Huomaan, että katson asioita jo vähän sillä silmällä.

Millainen liikkuja Anna-Maija on ja mitä hän kokkaa mieluiten lautaselleen? Lue koko haastattelu Hyvän terveyden numerosta 11/17! Muistathan, että tilaajana voit lukea koko lehden maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/hyva-terveys