psykoterapia psykologi nettiterapia psykoterapeutti
Kuva Shutterstock

Ei lääkäri, muttei kaverikaan. Suhdetta terapeuttiin on hankala määritellä.

”Ensikäynnillä terapeuttini kysyi, mistä löysin hänet. Paljastin, että tulin kaverin suosituksen perusteella. Terapeutti kehotti minua arvioimaan tarkasti, vaikuttaako hän henkilöltä, jonka kanssa haluan työskennellä. Arvostin suuresti sitä, että hän korosti minun päätösvaltaani.”

Ei lääkäri, muttei kaverikaan. Suhdetta terapeuttiin on hankala määritellä. Hänelle pitäisi pystyä avautumaan intiimeistä ongelmista, joista edes oma äiti tai puoliso eivät välttämättä tiedä. Samalla hänen pitäisi olla sopivasti etäällä, ahdistavien tunteiden ja ajatusten yläpuolella. Moni valitsee terapeuttinsa sen perusteella, kenelle saa nopeimmin vapaan ajan. Kärsivällisyys on kuitenkin valttia ja terapeutti on syytä valita huolella.

— Terapiaan voi mennä auton verran rahaa, eikä autoakaan osteta ajamatta. Kannattaa käydä useilla tutustumiskäynneillä, eikä mikään estä tekemästä taulukkoa eri terapeuteista hyvine ja huonoine puolineen, psykologi ja psykoterapeutti Mikael Saarinen vinkkaa.

Pitkä terapia kestää usein yhdestä kolmeen vuotta. Tutustumiskäynneillä pitäisi arvioida terapeutin kykyä pitkäaikaiseen psyykkiseen työskentelyyn. Kun kemiat kohtaavat, puhuminen on helppoa ja hedelmällistä.

Toisaalta pelkkä mukavien juttelukaan ei vie eteenpäin. Terapiassa käydään usein oman sietokyvyn rajoilla, eikä istuntojen kuulukaan aina olla helppoja. Siksi oma ensivaikutelma kannattaa myös kyseenalaistaa.

” Jos terapeutti kyselee inhottavia ja saa olon epämukavaksi, se voi johtua siitäkin, että hän on onnistunut taklaamaan olennaisia alueita.”

Suuntaus filosofian mukaan

Pitkää vai lyhyttä terapiaa? Aihe on kiistelty alan ammattilaistenkin keskuudessa. Usein valinnan sanelee elämäntilanne.

Lyhytterapia tulee halvemmaksi ja potilaspaikkoja vapautuu nopeammin. Toisaalta aikaa on käytössä rajallisesti ja ongelmat pitäisi saada nopeasti käsittelyyn. Lyhytterapiaa neuvotaan usein niille, joiden oireet on selkeästi laukaissut nykyinen vaikea elämäntilanne. Myös aiemmin terapiassa käynyt, jolla on valmiiksi työkaluja itsetutkiskeluun, voi saada avun jo muutamasta käynnistä.

Suuntauksellakin on väliä. Paranemista tukee parhaiten se, joka sopii omaan elämänfilosofiaan. Eri koulukuntiin tutustuminen auttaa alkuun: tahdonko keskittyä käyttäytymiseni muokkaamiseen, ihmissuhteiden analysointiin ja voimavarojen lisäämiseen?

— Kannattaa valita työskentelytapa, joka sopii itselle: haluanko esimerkiksi, että terapia tapahtuu kokonaan istunnoissa, vai jaksanko tehdä kotitehtäviä?

Suomessa yleisintä on kognitiivinen psykoterapia, jossa keskitytään haitallisten ajattelu- ja käyttäytymismallien purkamiseen ja korjaamiseen. Jos taas tahtoo esimerkiksi keskittyä lapsuudenkokemusten ja ihmissuhteiden pohdintaan, psykodynaaminen terapia voi olla hedelmällisintä. Jako ei ole kiveen hakattu, sillä moni terapeutti yhdistelee eri suuntauksia.

Mikä titteli terapeutilla?

PSYKOTERAPEUTTi on Valviran suojaama ammattinimike. Psykoterapeutti on käynyt terapeutin erikoistumisopinnot ja hänellä on terveydenhoitoalan koulutus. Psykoterapeutti voi antaa Kelan tukemaa psykoterapiaa. Sen sijaan terapeutti-nimikettä ei ole suojattu, ja sitä voi käyttää kuka tahansa.

PSYKIATRI eli psykiatrian erikoislääkäri voi määrätä myös lääkkeitä ja tehdä lääketieteellisiä mielenterveysdiagnooseja.

Netissä pääsee alkuun

Jos vasta pohdit terapiaan menoa tai jonotat hoitoon pääsyä, oloa voi helpottaa nettiterapialla.

➠ Oiva on Jyväskylän yliopiston kehittämässä ohjelmassa on harjoituksia moniin eri mielenterveysongelmiin. Löytyy tästä.

➠ Mielenterveystalo on HUS:n Mielenterveystalon nettiterapioihin ohjataan lähetteellä. 2-3 kuukauden kohdennetuissa ohjelmissa on tukena nettiterapeutti. Löytyy tästä.

➠ Vahvistamo on  Mielenterveysseuran sivut ovat laaja tietopaketti mielenterveysongelmista. Vahvistamo on seuran oma-apuohjelma. Löytyy tästä.

 

Asiantuntija: psykoterapeutti Mikael Saarinen, Sensitiva Oy

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.