Psykoterapiaan - kenelle, millaiseen ja mihin?

”Ensikäynnillä terapeuttini kysyi, mistä löysin hänet. Paljastin, että tulin kaverin suosituksen perusteella. Terapeutti kehotti minua arvioimaan tarkasti, vaikuttaako hän henkilöltä, jonka kanssa haluan työskennellä. Arvostin suuresti sitä, että hän korosti minun päätösvaltaani.”

Ei lääkäri, muttei kaverikaan. Suhdetta terapeuttiin on hankala määritellä. Hänelle pitäisi pystyä avautumaan intiimeistä ongelmista, joista edes oma äiti tai puoliso eivät välttämättä tiedä. Samalla hänen pitäisi olla sopivasti etäällä, ahdistavien tunteiden ja ajatusten yläpuolella. Moni valitsee terapeuttinsa sen perusteella, kenelle saa nopeimmin vapaan ajan. Kärsivällisyys on kuitenkin valttia ja terapeutti on syytä valita huolella.

— Terapiaan voi mennä auton verran rahaa, eikä autoakaan osteta ajamatta. Kannattaa käydä useilla tutustumiskäynneillä, eikä mikään estä tekemästä taulukkoa eri terapeuteista hyvine ja huonoine puolineen, psykologi ja psykoterapeutti Mikael Saarinen vinkkaa.

Pitkä terapia kestää usein yhdestä kolmeen vuotta. Tutustumiskäynneillä pitäisi arvioida terapeutin kykyä pitkäaikaiseen psyykkiseen työskentelyyn. Kun kemiat kohtaavat, puhuminen on helppoa ja hedelmällistä.

Toisaalta pelkkä mukavien juttelukaan ei vie eteenpäin. Terapiassa käydään usein oman sietokyvyn rajoilla, eikä istuntojen kuulukaan aina olla helppoja. Siksi oma ensivaikutelma kannattaa myös kyseenalaistaa.

” Jos terapeutti kyselee inhottavia ja saa olon epämukavaksi, se voi johtua siitäkin, että hän on onnistunut taklaamaan olennaisia alueita.”

Suuntaus filosofian mukaan

Pitkää vai lyhyttä terapiaa? Aihe on kiistelty alan ammattilaistenkin keskuudessa. Usein valinnan sanelee elämäntilanne.

Lyhytterapia tulee halvemmaksi ja potilaspaikkoja vapautuu nopeammin. Toisaalta aikaa on käytössä rajallisesti ja ongelmat pitäisi saada nopeasti käsittelyyn. Lyhytterapiaa neuvotaan usein niille, joiden oireet on selkeästi laukaissut nykyinen vaikea elämäntilanne. Myös aiemmin terapiassa käynyt, jolla on valmiiksi työkaluja itsetutkiskeluun, voi saada avun jo muutamasta käynnistä.

Suuntauksellakin on väliä. Paranemista tukee parhaiten se, joka sopii omaan elämänfilosofiaan. Eri koulukuntiin tutustuminen auttaa alkuun: tahdonko keskittyä käyttäytymiseni muokkaamiseen, ihmissuhteiden analysointiin ja voimavarojen lisäämiseen?

— Kannattaa valita työskentelytapa, joka sopii itselle: haluanko esimerkiksi, että terapia tapahtuu kokonaan istunnoissa, vai jaksanko tehdä kotitehtäviä?

Suomessa yleisintä on kognitiivinen psykoterapia, jossa keskitytään haitallisten ajattelu- ja käyttäytymismallien purkamiseen ja korjaamiseen. Jos taas tahtoo esimerkiksi keskittyä lapsuudenkokemusten ja ihmissuhteiden pohdintaan, psykodynaaminen terapia voi olla hedelmällisintä. Jako ei ole kiveen hakattu, sillä moni terapeutti yhdistelee eri suuntauksia.

Mikä titteli terapeutilla?

PSYKOTERAPEUTTi on Valviran suojaama ammattinimike. Psykoterapeutti on käynyt terapeutin erikoistumisopinnot ja hänellä on terveydenhoitoalan koulutus. Psykoterapeutti voi antaa Kelan tukemaa psykoterapiaa. Sen sijaan terapeutti-nimikettä ei ole suojattu, ja sitä voi käyttää kuka tahansa.

PSYKIATRI eli psykiatrian erikoislääkäri voi määrätä myös lääkkeitä ja tehdä lääketieteellisiä mielenterveysdiagnooseja.

Netissä pääsee alkuun

Jos vasta pohdit terapiaan menoa tai jonotat hoitoon pääsyä, oloa voi helpottaa nettiterapialla.

➠ Oiva on Jyväskylän yliopiston kehittämässä ohjelmassa on harjoituksia moniin eri mielenterveysongelmiin. Löytyy tästä.

➠ Mielenterveystalo on HUS:n Mielenterveystalon nettiterapioihin ohjataan lähetteellä. 2-3 kuukauden kohdennetuissa ohjelmissa on tukena nettiterapeutti. Löytyy tästä.

➠ Vahvistamo on  Mielenterveysseuran sivut ovat laaja tietopaketti mielenterveysongelmista. Vahvistamo on seuran oma-apuohjelma. Löytyy tästä.

Asiantuntija: psykoterapeutti Mikael Saarinen, Sensitiva Oy