Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Traumaattinen tapahtuma ei välttämättä horjuta terveyttä, vaan saattaa jopa lisätä hyvinvointia. Mutta kun kriisi on päällä, hyvät neuvot ovat tarpeen.

Posttraumaattinen kasvu tarkoittaa kehitystä, jota elämänkriisi saa ihmisessä aikaan. Sitä on havaittu kaikenlaisten myllerrysten jälkeen, avioerosta läheisen kuolemaan.

Aiempi tutkimus on keskittynyt traumojen kielteisiin jälkioireisiin, kuten psyykkisiin sairauksiin.

Uusien tutkimusten valossa hyvä kasvu näyttäisi päihittävän huonon. Kriisin kokeneiden itseluottamus on parantunut ja ihmissuhteet vankistuneet. Moni kuvaa, että kriisin keskellä löytää omat vahvuudet ja aidot ystävät.

Kasvu voi olla myös elämänarvojen kirkastumista. Kasvu ei yleensä näy heti vaan myöhemmin, kun ihminen sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen.

Se selittää, miksi moni ajattelee etukäteen, ettei ikinä selviäisi muutoksesta hengissä ja jälkeenpäin yllättyy omaa sinnikkyyttään.

Pitää muistaa, että elämänmuutos on myös menetys. Uuteen sopeutumista ei voi kiirehtiä, mutta iskua pystyy itse pehmentämään:

  1. Valmistaudu hyvissä ajoin. Jos muutos siintää horisontissa, kannattaa siihen varautua. Silloin järistys tuntuu pienemmältä. Käy tulevaa päiväjärjestystä läpi ennalta. Mitä kaikkea arkeen kuuluu, miten teen siitä itselleni jälleen kiinnostavan ja mukavan? Jokaisella on ajatuksia omista arvoista, toiveista ja tarpeista – kaiva ne esiin.
  2. Työstä surua. Pidä päiväkirjaa ihmissuhteen myrskyistä tai kirjoita itsellesi surukirjeitä, joissa käyt läpi sitä, miltä menetys tuntuu. Etsi lähipiiristäsi kuuntelija tai varaa aika terapeutille. Muutamakin käynti voi antaa uutta hahmoa tulevalle. Kun kielteisiä tunteita käy läpi, surutyö tapahtuu luonnostaan eikä mieli jää jumiin vanhaan.
  3. Hidasta tahtia. Vaikka tekisi mieli sännätä heti uuteen, vedä henkeä. Jos tekee isoja, koko elämään vaikuttavia ratkaisuja myllerryksen keskellä, vaarana on, että järjen sijaan päättää epätoivo. Silloin on riski ajautua huonoon työhön tai suhteeseen tai addiktiokäyttäytymiseen. Yritä katsoa tilannetta ulkopuolisen silmin. Onko tämä ratkaisu sellainen, johon olisin päätynyt myös vanhassa elämäntilanteessa?
  4. Tutustu itseesi uudelleen. Ihmissuhteet, työ ja joskus jopa harrastukset ovat tiivis osa identiteettiä. Kun niistä joutuu irralleen, omien ydinarvojen pohdinta auttaa. Tee aikamatka menneeseen. Mitä halusit, ennen kuin lähdit työuralle tai perustamaan perhettä? Onko jotain, mikä jäi silloin toteuttamatta? Mieti, sytyttäisikö jokin noista unelmista nytkin.
  5. Etsi sisältöä harrastuksista. On hyvä innostua uudesta, oli se sitten lenkkeilyä, taidenäyttelyitä tai veneenrakennusta. Lähibaari tai shoppailu tuo hetken helpotusta, mutta parasta on tekeminen, joka tuo elämään sisältöä ja pohdittavaa. Vapaaehtoistyö on monelle voimavara, josta saa samaan aikaan merkityksellistä tekemistä ja uusia turvaverkkoja.
  6. Ota kaikki irti hiljaisuudesta. Järjestä tekemistä ilman aikatauluja: meditoi, mene metsään. Kun arki muuttuu, tähän hetkeen ankkuroituminen auttaa. Pysähdy hengittelemään ja pohtimaan, mikä juuri nyt elämässä on hyvin. Viipyily omien ajatusten parissa voi hirvittää, sillä hiljentyminen on taito, joka moni unohtaa arjen myllerryksessä. Nyt siihen on ainutlaatuinen tilaisuus, kun vanhat siteet ovat purkautuneet ja uudet ovat vasta muotoutumassa. ●

Vinkit antoi psykologi Kari Kiianmaa.