Voisiko uteliaisuus olla uusi voimavarasi?

Lapsi kyselee ja tutkii, eikä taipumus uteliaisuuteen häviä aikuisenakaan. Meillä on luontainen halu ihmetellä, kokeilla, rakentaa, purkaa, selvittää ja tutkia.

– Pitää vain tunnistaa, mihin haluaa upeaa kykyään käyttää. Sen sijaan, että selaisi tuntitolkulla somea, voi valjastaa uteliaisuuden arkeensa ja yllättyä positiivisesti, kannustaa oppimisen psykologi Hanna Siefen.

Pienetkin asiat, kuten erikoisemman ruokalajin kokkaaminen, jumppatunnin vaihtaminen tai kaverin kuulumiset piristävät. Uuden harrastuksen aloittaminen tai uppoutuminen hakemaan tietoa innostavasta aiheesta ilahduttavat.

– Uteliaisuus on aliarvostettu hyvinvointia lisäävä luonnonvara, vaikka hyödymme siitä valtavasti päivittäin.

Lisää ymmärrystä

Uteliaisuuden avulla voin pyrkiä ymmärtämään, miksi joku käyttäytyy tai ajattelee niin kuin ajattelee. Samalla avautuu erilaisia näkökulmia maailmasta. Aito uteliaisuus auttaa myös ristiriitatilanteissa, joissa ihmisten tarpeiden ja tunteiden välille muodostuu kitkaa.

– Myönteinen lähtökohta riitojen ratkaisemiseen on sen aistiminen, että toisella on kiinnostusta ja halua ymmärtää. Se luo luottamusta. Uteliaisuuden käyttö vaatii usein sosiaalista pelisilmää.

Myös Hanna Siefen joutuu ajoittain puntaroimaan toimintaansa, vaikkapa keskustellessaan ystävänsä kanssa avioliiton ongelmista ja kipukohdista.

– Mietin millaiset kysymykset palvelevat omaa tiedonjanoani ja millaiset taas ystäväni toipumista. Uteliaisuutta on aina osattava käyttää toisen rajoja kunnioittaen.

Kaveriksi rohkeus

Vaatii rohkeutta esimerkiksi tutustua uuteen ihmiseen tai lähteä yksin lavatansseihin.

– Vaivannäön lisäksi arkisetkin uteliaat teot vaativat rinnalleen toistuvaa rohkeutta: uskallusta ottaa sosiaalisia riskejä, rohkeutta romuttaa käsityksiä itsestä ja rohkeutta kohdata vaikeita tunteita. Evoluutio on tehnyt meistä varovaisia. Aivomme ovat kehittyneet suojelemaan vaaroilta, kuten käärmeiltä tai ryhmän hylkäämiseltä.

Nykyään vaarat eivät aina suinkaan ole todellisia, mutta aivomme pystyvät luomaan niin vahvan mielikuva nuhasta, että se saa aikaan samanolotilan. Pelkäämme epäonnistumista ja naurunalaiseksi joutumista. Sitä, että paljastumme tyhmemmiksi kuin olemmekaan, Siefen sanoo.

– Vaatii kanttia olla uskalias ja kokeilla, mutta se kannattaa.

6 askelta kohti uteliaampaa arkea

1. LAAJENNA TAITOJASI. On päiviä ja ajanjaksoja, jolloin aivoilla ei ole riittävästi resursseja oppia uutta. Kohtalaisen tasapainoisessa arjessa uteliaisuuden harjoittelun voi aloittaa tunnistamalla, missä elämänalueella – töissä, harrastuksessa tai ihmissuhteissa – on jo luontaisesti utelias. Miksi on esimerkiksi sienestyksestä niin innostunut–ja laajentaa samoja elementtejä muihin arkisiin puuhiin.
2. MIELISOKEUS ESIIN. Pysähdy ja huomaa se tosiasia, että on olemassa hurjasti uusia näkökulmia oman automaattisen ajatuksesi lisäksi. Pidättäydy tulkitsemasta liian nopeasti toisen puhetta. Uskalla kyseenalaistaa myös omasi ja pyri lisäämään ajatteluusi konditionaaleja: Mitä jos asia olisikin niin? Miten tuo juttu voisi koskettaa minua?
3. MALLIT UUSIKSI. Piintyneet sisäiset mallit ovat usein tiedostamattomia ja estävät uteliaisuuden pulppuamista. Esimerkiksi avun pyytäminen mielletään heikkouden merkiksi. Tai ei uskalleta myöntää tietämättömyyttä, vaan kysymisen sijaan yritetään selvittää kaikki itse. Pyri unohtamaan vanhat fraasit ja kysy ja koe uutta avoimin mielin.
4. KYSYVÄ OPPII. Koska ihmiset puhuvat mielellään omista asioistaan, uteliaisuus on helppo tapa kerryttää tietoa ja taitoa. Utelias suhtautuminen toiseen on myös helpottavaa. Ei tarvitse itse olla keskipisteenä. Kun kyse ei enää ole itsestä, ei tarvitse suorittaa, esittää tai olla olevinaan. Voi vain kysellä, ihmetellä, tutkia ja tarkastella.
5. TYLSÄ KIINNOSTAVAKSI. Esihenkilöltä, kollegalta, asiakkaalta tai puolisolta tulee toiveita, joihin hän haluaa sinun vastaavan. Riittää, että pidät korvasi auki ja osaat kysyä lisää. Silloin tie tarpeiden ymmärtämiseen on auki. Vaikka ne eivät olisi meistä itsestämme kovinkaan kiinnostavia, uteliaisuuden taitoja käyttäen toiminnasta tulee mahdollisimman mielekästä.
6. ERILAISUUS ON JA PYSYY. Kun keskustelet henkilön kanssa, jonka ajatusmaailma tai kokemuspohja on erilainen, joudut käyttämään tavallista enemmän energiaa ja kärsivällisyyttä ymmärtämiseen. Saatat kokea myös epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita, mutta niiden käsittely laajentaa maailmankuvaa. Uteliaisuuden tärkein taito onkin etäisyyden ottaminen. Sen hyväksyminen, että jokainen meistä on omalla tavallaan väärässä.

Asiantuntija Hanna Siefen oppimisen psykologi.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.