Kuka on teidän perheen talouspäällikkö?

Väestöliiton parisuhdepalveluiden johtaja Heli Vaaranen kirjoittaa kolumnissaan Ylellä, että suomalaisissa perheissä vallitsee epätasa-arvo rahan suhteen:

”Eniten ihmettelen tätä: miehet maksavat kotitalouden laskut. Joskus yhteiseltä tililtä ja joskus omalta, mutta useimmiten ne ovat miehiä, jotka ottavat kontolleen laskujen maksamisen vaativan ajan ja harmin”, Vaaranen kirjoittaa.

Ratkaisuksi tilanteeseen hän kehottaa naisia ryhdistäytymään ja maksamaan laskunsa, jotta miesten ei tarvitsisi kantaa taloudellisen vastuun taakkaa yksin.

Vaaranen perustaa käsityksensä siihen, mitä kohtaa työssään parisuhdepalveluiden parissa, mutta kirjoittaa lisäksi myös Iso-Britannian ja Yhdysvaltain naisten humputtelevasta rahankäytöstä: ”Iso-Britanniassa yksi kolmesta naisesta unohtuu ostelemaan meikkejä rahalla, jota tarvittaisiin laskujen maksuun. Yhdysvalloissa 90 prosenttia miehistä maksaa laskut ajallaan, mutta naisista vain 74 prosenttia.”

Pahimmat kipukohdat ovat jossain muualla kuin siinä, kenen vuoro on istahtaa koneelle ja avata verkkopankki.

Myös me täällä Vauvan ja Meidän Perheen toimituksessa olemme työssämme jatkuvasti kuulolla siitä, millaisten pulmien kanssa suomalaisissa lapsiperheissä ja parisuhteissa painitaan. Epäreiluuden ja väärinymmärretyksi tulemisen kokemuksia on varmasti sekä miehillä että naisilla – mutta perheen sisäisen rahanjaon pahimmat kipukohdat ovat jossain muualla kuin siinä, kenen vuoro on istahtaa koneelle ja avata verkkopankki.

Etenkin perhevapaiden aikana puolisoiden vastuunjako joutuu myllerrykseen. Usein lähtötilanne on se, että kumpikin on tottunut vastaamaan omasta rahatilanteestaan. Kun syntyy lapsia, suurimman osan perhevapaista pitää äiti. Perusteluksi mainitaan usein se, että mies tienaa enemmän, joten on koko perheen etu, että pienempipalkkainen jää kotiin.

Aina ei ole helppoa löytää oikeudenmukaista tapaa jakaa kuluja uudessa tilanteessa. Näin kertovat naiset Vauva.fi:n keskustelussa:

”Minulla on huonommat tienestit, ja kaikki pistetään puoliksi. Jos jostain tarvittavasta puuttuu minun osani, otan velkaa, jonka maksan itse. En ole koskaan penniäkään mieheltä saanut. Esimerkiksi remontit mies on omalta osaltaan maksanut. Minä maksan niistä velkaa.”

”Meillä tehtiin niin, että koska minä halusin jäädä vuodeksi kotihoitamaan, säästin etukäteen niin paljon rahaa, että sain maksettua puolet asuntolainasta ja siihen päälle muutaman satasen kuussa ruokarahaa.”

Helposti unohtuu, että toisen kotonaolo mahdollistaa sen, että toinen voi edetä urallaan.

Työssäkäyvälle voi tulla tunne, että hän raadannallaan maksaa kaiken. Helposti unohtuu, että toisen kotonaolo mahdollistaa sen, että toinen voi edetä urallaan ja tienata parempaa palkkaa.

Vaikka sovittaisiin, että paremmin ansaitseva mies hoitaisi isot menot, kuten asumisen, lapsia kotona hoitava nainen saattaa silti maksaa lasten vaatehankinnat ja perheen ruokakauppakulut.

Kotihoidon tuella kitkutteleva äiti, joka käyttää rahansa lasten välikausihaalareihin ja ruisleipään, voi kokea hiukan loukkaavana letkautuksen naisista, jotka ”unohtuvat ostelemaan meikkejä” tai eivät jaksa avata kotiin tulevia laskuja, koska pitävät raha-asioita miesten juttuna.

Suomalaisissa parisuhteissa tosiaan ON taloudellista epätasa-arvoa, joka pitäisi ratkaista. Mutta puhuttaisiinko meikkien sijaan mieluummin vaikkapa perhevapaiden jakamisesta tasa-arvoisemmin?

(Otsikkoa ja ingressiä muokattu 11.1. klo 13.20)