Kolme kipeää vuotta
Kun Casper sairastui leukemiaan, Daniel-isä jäi hänen omaishoitajakseen. ”Vaikeinta oli se, kun Casperiin sattui.”
Sitkeä flunssa ei tuntunut menevän millään ohi. Jouluaattona 2015 muut availivat pakettejaan innolla mummolassa, mutta kolmevuotias Casper oli vaisu ja yskäinen. Kuume oli noussut, ja käteenkin sattui.
Välipäivinä Daniela ja Daniel veivät pojan lääkäriin. Verikokeet osoittivat, että jokin oli pielessä. Ensin lääkärit epäilivät lapsireumaa tai luutulehdusta. Pian röntgenkuvista selvisi, että oikean käden olkajänne oli tulehtunut. Casper sai antibiootteja suoraan suoneen, mutta ei parantunut.
Uudenvuodenaattona perhe lähetettiin Lastenklinikalle ”poissulkemaan asioita”. Suunnitelmat ilotulitteiden katseluista kavereiden kanssa unohtuivat.
– Se uusivuosi oli kamalin ikinä, Daniela sanoo.
Kukaan ei sanonut ääneen, mitä lääkärit hakivat. Mutta Daniela arvasi.
– Lapsuusajan parhaan ystäväni veli sairastui ja menehtyi leukemiaan saman ikäisenä kuin Casper oli silloin. Olin elänyt sen jo kerran. Tiesin heti, mistä oli kyse.
