”Minusta ei tullutkaan tytön äitiä” – Saako vauvan sukupuoleen pettyä?
Sitten kun minulla on pieni tyttö, annan hänen nimekseen Lotta, haaveili Marjaana Pelkonen lapsena kotileikeissä ja aikuisena vauvakuumeessa. Mutta Lottaa ei koskaan syntynytkään – miten siitä pääsee yli?
Vedän lenkkareita jalkaani eteisessä ja hymyilen hammasta purren, jotta kyyneleet pysyisivät mieheltäni piilossa. Kun saan ulko-oven kiinni, padot aukeavat, ja vollotan pihalla kuin pikkulapsi. Olen juuri saanut tietää odottavani pientä poikalasta ja minun pitäisi olla onneni kukkuloilla. Haluaisin kuitenkin vain käpertyä peiton alle itkemään. Meille syntyykin poika, POI-KA.
Olin aivan varma tytöstä ja ehtinyt jo pohtia, periikö hän ehkä silmäni tai paksut hiukseni. Olen tiennyt, miten nimeäisin tyttäreni siitä saakka, kun olen alkanut toivoa tulevani äidiksi. Hänestä tulisi Lotta.
Ajatus elämästä pojan kanssa tuntuu oudolta ja tuntemattomalta – tytön kanssa tietäisin, mitä tehdä ja miten toimia. Miten ikinä osaan olla pojan äiti?
