Musisoi vauvan kanssa – näin hän hyötyy siitä

0 kk – ihmisäänet kiinnostavat

Vastasyntynyt pitää ylivoimaisesti eniten ihmisäänistä. Hän erottaa korkeat ja matalat äänet toisistaan ja kiinnittää huomiota niiden vaihteluun. Kun aikuinen tai lapsi lepertelee vauvalle, hän välillä nostaa ja välillä laskee äänenkorkeuttaan vaistomaisesti. Nämä äänenkorkeuden vaihtelut ja tiettyjen äänteiden pidentäminen puheessa ovat vauvan ensimmäisiä musiikillisia kokemuksia.

Tutut äänet tuntuvat vauvasta rauhoittavilta. Kun vauva kuuntelee vanhemman sylissä tämän laulamista, hänen hengityksensä alkaa noudattaa samaa rytmiä kuin aikuisen. Tällaiseen synkroniaan pääseminen yleensä rauhoittaa vauvaa ja auttaa häntä nukahtamaan.

Rauhoittamisen lisäksi vauvan kanssa musisointi voi tukea kielen kehitystä. Tätä selvitetään suomalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa kenguruhoidossa olevien keskosten vanhempia kannustetaan laulamaan vauvoilleen ja jossa lasten kielen kehitystä seurataan taaperoikään.

Ensimmäisten kuukausien aikana vauva opettelee paikallistamaan äänen. Ravista helistintä vauvan lähellä – odota – ja ravista uudelleen.

6 kk – rytmi rakentaa sanoja

Vauva pitää leikkisästä yhdessäolosta ja näyttää innostuksensa, kun tunnistaa tutun leikin tai laulun. Hän nauttii kosketusta ja ääntä yhdistävistä leikeistä, jotka toistuvat samankaltaisina. Vauvan kanssa voi tanssia sylikkäin.

Loru- ja laululeikeissä vauvasta on hauskaa, kun vanhempi hyppyyttää häntä, köröttää, keinuttaa tai taputtaa hänen käsiään yhteen.

Vauva ei vielä erota, missä sanojen rajat menevät puheessa tai laulussa, mutta liikkeen yhdistäminen musiikkiin auttaa häntä vähitellen tunnistamaan sanoja, tavuja ja äänteitä.

Esimerkiksi laululeikki, jossa taputetaan, kun sana tai tavu vaihtuu, auttaa vauvaa jäsentämään äänivirtaa. Kun vauvaa hyppyyttää laulun tahtiin, hän tuntee rytmin kehossaan, mikä auttaa häntä erottamaan erilaiset sävelmät toisistaan.

1-vuotias – tarkkaavuus kasvaa

Lapsi osaa jo ilmaista, mistä laululeikeistä pitää. Vauvan ja taaperon kanssa musisoidessa tärkeintä ei ole se, onko vanhemmalla lauluääntä, vaan se, että lapsen kanssa on vuorovaikutuksessa. Lapsi opettelee suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan, ja yhdessä musisointi on yksi keino kehittää tätä taitoa.

Yhdessä laulaminen, soittaminen ja loruttelu tukevat puhumaan oppimista, sillä ne kehittävät esimerkiksi kykyä kiinnittää huomiota sanoihin ja tavuihin sekä kasvattavat sanavarastoa.

Tutkitusti sellaisten lasten aivot, joiden kanssa on musisoitu kotona, käsittelevät äänen piirteitä tehokkaasti. Nämä lapset esimerkki tunnistavat äänenkorkeuden muutokset muita paremmin. Äänenkorkeuksien erottelu on tärkeä taito, joka auttaa edelleen esimerkiksi eri vokaalien oppimisessa.

Asiantuntijana psykologian tohtori, aivotutkija Eino Partanen Helsingin yliopistosta