Monet raudanpuutteen oireet ovat myös yleisiä raskausoireita, ja tuoreen äidin elämästä löytyy monta muutakin väsyttävää tekijää kuin raudanpuute. Jos oireet häiritsevät elämää eikä niille löydy muuta syytä, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Kuva: iStockphoto
Monet raudanpuutteen oireet ovat myös yleisiä raskausoireita, ja tuoreen äidin elämästä löytyy monta muutakin väsyttävää tekijää kuin raudanpuute. Jos oireet häiritsevät elämää eikä niille löydy muuta syytä, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Kuva: iStockphoto

Hurja väsymys, voimattomuus ja päänsäryt voivat kertoa raudanpuutteesta.

1. Ovatko odottajat ja tuoreet äidit alttiita raudanpuutokselle?

Raskaus lisää raudan tarvetta, ja vain noin puolet tarvittavasta raudasta saadaan raskausaikana ravinnosta. Toinen puoli otetaan silloin odottajan rautavarannoista tai rautalisästä. Hemoglobiini laskee raskausaikana siksi, että veri laimenee: raskauden toisella kolmanneksella kehon nestemäärä kasvaa enemmän kuin punasolujen määrä. Tiettyyn rajaan saakka tämä on luonnollinen ilmiö, eikä sitä tarvitse hoitaa, jos oireita ei ole eikä hemoglobiini laske viitearvojen alapuolelle. Myös verenvuoto synnytyksessä sekä jälkivuoto verottavat rautavarastoja.

2. Hemoglobiiniarvo on hyvä, mutta silti huimaa ja väsyttää. Onko vika rauta-arvoissa?

Raudanpuutteesta voi kärsiä, vaikka hemoglobiini olisikin hyvä. Rauta varastoituu kehoon ferritiininä, ja ensimmäiseksi hupenevat juuri nämä rautavarastot. Vasta myöhemmin hemoglobiinin muodostus häiriytyy, ja raudanpuute näkyy sormenpäästä otettavassa verikokeessa.

Jo ferritiinivarastojen hiipuminen voi aiheuttaa raudanpuutteen oireita, vaikka hemoglobiini olisikin vielä normaaleissa lukemissa. Raudanpuutteen oireita voivat olla väsymys, voimattomuus, hengenahdistus, huimaus ja päänsäryt. Oireet alkavat usein pikkuhiljaa rautavarastojen hiipuessa, joten siksi niihin ei kiinnitä välttämättä heti huomiota. Oireiden taustalla voi toki olla muitakin syitä. Jos rautavarastot hupenevat olemattomiin, se johtaa anemiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

3. Onko ferritiiniarvot aina syytä mittauttaa, jos väsyttää, huimaa tai päätä särkee?

Ferritiiniarvoja ei ole syytä mittauttaa systemaattisesti, jos oireita ei ole. Monet raudanpuutteen oireet ovat myös yleisiä raskausoireita, ja tuoreen äidin elämästä löytyy monta muutakin väsyttävää tekijää kuin raudanpuute. Jos oireet häiritsevät elämää eikä niille löydy muuta syytä, asiasta kannattaa keskustella tarkemmin lääkärin kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Raudanpuutteen todennäköisyyteen synnytyksen jälkeen vaikuttaa verenvuodon määrä synnytyksessä samoin kuin jälkivuodon määrä ja kesto. Keisarileikkauksessa äiti menettää yleensä enemmän verta kuin alatiesynnytyksessä. Myös kuukautisten käynnistyminen vaikuttaa: alkavatko ne jo pian synnytyksen jälkeen ja miten runsaina. Jos saa monta lasta pienillä ikäeroilla, on myös mahdollista, että rautavarastot eivät ehdi kokonaan palautua synnytysten välissä. Runsaista kuukautisvuodoista tai suolistosairaudesta, kuten keliakiasta, kärsivällä riski kasvaa entisestään.

4. Kannattaisiko odottajan ja tuoreen äidin syödä rautakuuri varmuuden vuoksi, jos raskaus ja synnytys kerran kuluttavat rautavarastoja?

Rautakuuria ei saa aloittaa omin päin vain varmuuden vuoksi. Raskauden aikana raudan imeytyminen ravinnosta onneksi tehostuu, mikä kompensoi raudantarpeen kasvua.

Yleensä rautavarastot palautuvat synnytyksen jälkeen itsestään. Hyviä raudanlähteitä ovat lihan lisäksi sisäelimet, palkokasvit, linssit ja täysjyväruis.

5. Verottaako imettäminen rautavarastoja entisestään?

Ei, sillä äidinmaidossa rautaa on varsin vähän. Paljon suurempi merkitys on synnytysvuodolla, jälkivuodolla ja kuukautisten runsaudella.

6. Onko raskauden­aikaisesta rautavajeesta haittaa vauvalle?

Ei ole. Istukka säätelee raudan kuljetusta äidiltä vauvalle äidin kustannuksella: jos rautaa on niukasti, tehostuu sen siirtyminen vauvalle istukan kautta. Hoitamaton anemia voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen ja vauvan pienipainoisuuden riskiä, mutta hemoglobiinia seurataan säännöllisesti neuvolassa, joten anemia ei Suomessa jää hoitamatta.

7. Millaiset rautalisät sopivat odottajalle?

Suositus on yksilöllinen. Yleensä käytetään 50–200 milligrammaa ferrosulfaattia päivässä. Rautalisä kannattaa ottaa tyhjään vatsaan tai kaksi tuntia aterian jälkeen, sillä maitotuotteet, leseet, kahvi, tee ja soija hidastavat raudan imeytymistä. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä, ja monissa rautavalmisteissa onkin lisäksi C-vitamiinia.

Rautavalmisteita on monessa muodossa: tablettina, kapselina, purutablettina, tippoina ja juotavana valmisteena. Jos jokin rautalisä aiheuttaa vatsaoireita, kannattaa kokeilla toista valmistetta. Jos mikään valmiste ei sovi tai suun kautta otettava rautalisä ei riitä, voidaan rautaa tiputtaa raskausaikana myös suoraan suoneen.

Asiantuntijana lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Nanna Sarvilinna Aavan raskausklinikalta Helsingistä ja HYKS Naistensairaalasta.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla