Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ovatko einekset ja valmisruoat köyhää ravintoa? Eivät ainakaan aina.

Oliiviöljyä ja yrttejä! Ei säilöntä- eikä lisäaineita! Kotiruokaa!

Mainospallurat pakkauksissa antavat ymmärtää, että mikroateriat ovat astuneet uuteen aikaan.

Terveystietoisille, puhtaita raaka-aineita arvostaville kuluttajille suunnatut gourmet-tuotteet pyrkivät rikkomaan mielikuvaa eineksistä ravintoköyhänä höttönä.

Mutta ei ainakaan kaikki valmisruoka ole sellaista koskaan ollutkaan.

Ajatus, että teollinen ruoka on niin prosessoitua, ettei siinä ole mitään ravintoaineita jäljellä, ei pidä paikkaansa, sanoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Hänen mukaansa mielikuva köyhtyneestä ruoasta palvelee lähinnä ravintolisien markkinointia.

– Kaikki prosessointi eli käsittely kuluttaa suojaravintoaineita raakaaineista, tapahtui se sitten kotona tai teollisuudessa, Pusa sanoo.

Höyrytys säästää ravinteita

Prosessointia on kaikki se, mitä raakaaineille ruokaa valmistettaessa tehdään: kuumentaminen, keittäminen, paistaminen, höyryttäminen. Esimerkiksi kasvisten keittäminen väljässä vedessä liuottaa aina kivennäisaineita, kun taas höyryttäessä ne säilyvät paremmin.

Kotikokkikin voi siis epähuomiossa prosessoida ruokansa köyhäksi: keittää parsakaalit ylikypsiksi ja kaataa vitamiinit viemäriin.

– Teollisessa ruoanvalmistuksessa prosessit ovat hyvin pitkälle mietittyjä. Raaka-aineita ei juuri keitetä, nopea kuumennus tai höyrytys on yleisempää. Ruoka myös jäähdytetään nopeasti ennen pakkaamista, Pusa sanoo.

Pitkän säilytyksen aikana ravintosisältö toki heikkenee. Myös ruoan uudelleen lämmityksessä ja pakasteiden sulattamisessa ravinteita katoaa matkan varrelle. Sama koskee kuitenkin niin valmisruokaa kuin itse tehtyäkin.

Sisältö ratkaisee, ei tekijä

Pusan mukaan terveyden kannalta ei ole niinkään väliä, onko ruoka valmistettu kotona vai tehtaassa. Tärkeämpää on, mitä se sisältää.

Valmisaterioiden terveellisyys ja monipuolisuus vaihtelee siinä missä kotiruoankin. Kannattaa lukea tuoteseloste, jossa raaka-aineet on ilmoitettu painon mukaan alenevassa järjestyksessä.

Siitä voi päätellä paljon: onko pyöryköissä enemmän jauhoja kuin lihaa tai kirjolohikiusauksessa enemmän rasvasekoitteita ja tärkkelystä kuin lohta?

– Se on näissä uusissa valmisaterioissa hyvää, että myös perinteisempiin liharuoka-aterioihin on alkanut ilmestyä enemmän kasviksia, Pusa toteaa.

Jotkut uudet valmisateriat mainostavatkin noudattavansa ravitsemussuosituksia. Ne saattavat jo sellaisenaan täyttää lautasmallin. Vaatimattomampi annos kannattaa täydentää ateriaksi lisäämällä lautaselle jotain värikästä.

Varsinkaan suuritöisiä ruokia kuten kalamurekepihvejä moni ei itse käytännössä osaisi tai jaksaisi valmistaa. Erilaiset soijapihvit ja -pyörykät helpottavat kiireisen kasvissyöjän proteiininsaantia.

Joiltakin osin valmisruoat saattavatkin jopa monipuolistaa suomalaisten ruokavaliota.

Tarkkaile suolan määrää

Valmisruokien pakkausmerkintöjä lukiessa terveystietoisen kannattaa pitää silmällä erityisesti rasvojen määrää ja laatua. Tyydyttyneitä rasvoja olisi hyvä olla enintään kolmannes rasvan kokonaismäärästä.

Entä kovetetut kasvirasvat, palmuöljyt ja muut teollisten tuotteiden sisältämät, kotikeittiölle vieraat rasvat? Yksittäisistä ainesosista Pusa ei pelästyisi, vaan osuus ja määrä ratkaisevat. Mitä enemmän rasvaa tuotteessa on, sitä tärkeämpää on sen laatu.

– Saa ruoassa olla hitunen palmuöljyäkin, jos kovan rasvan osuus tuotteessa jää riittävän pieneksi, Pusa sanoo.

Suurin kompastuskivi on suola. Monet laatikot ja valmisannokset ovat huomattavan suolaisia – tosin niin on kotiruokakin monesti. Kaikista tuoteryhmistä, kuten valmispizzoista, ei löydykään kuin runsassuolaisia vaihtoehtoja.

Mikään ateriatyyppi ei automaattisesti ole valmisruokahyllyllä kevyt tai terveellinen valinta, Pusa huomauttaa.

– Esimerkiksi keitot mielletään kevyiksi, mutta osa niistäkin voi olla sekä rasvaisia että suolaisia. Kasvisruokaa yleensä pidetään terveysruokana, mutta kasvisateriatkin voivat olla juustolla kuorrutettuja ja runsaalla suolalla maustettuja. Salaatti taas voi sisältää suolaisia säilykekasviksia ja fetajuustoa.

Asiantuntija: Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, Sydänliitto.

Vierailija

Mainettaan parempi valmisruoka

Mutta kun ei ole tieteellistä pätevää näyttöä, että tyydyttynyt rasva olisi haitallista. Sellaista uutta näyttöä ole olemassa nyt, eikä ole koskaan ollutkaan. Myös suolan minimaalinen käytöö ei pereustu tieteelliseen näyttöön. Liian vähäinen käyttö lisää kuolleisuutta, eikä suolan vähentäminen muutenkaan vähennä verenpainetta kuin n. 20 % ihmisistä. Näin siis oikeassa tieteessä, mutta ei noista uskomuksistaan näytä 'asiantuntijatkaan' pääsevän mihinkään. Teollisesti kovetetut ravinnonkaltaiset...
Lue kommentti
Kokenut ja lukenut

Mainettaan parempi valmisruoka

Raudan saanti on yllättävän monella tietämättään pielessä. Hemoglobiini, varastorauta ja trans - rauta pitäisi kaikki olla kunnossa. Kaikki ne tulisi mittauttaa nuoremmilla kerran vuodessa ja iäkkäillä 2 krt / v. Varastorauta (S-ferrit) tulisi olla välillä 30 - 70. Monilla miehillä sitä on usein niin paljon, että se on sydänterveysriski. Silloin verenluovutus on hyvä keino. Monilla naisilla ja huonosti syöjillä raudat ovat niin heikot että siitä tulee monia tunnistamattomia ongelmia: huono uni...
Lue kommentti