Hyviä hiilihydraatteja ei kannata karttaa. Niitä saa hedelmistä, kasviksista, marjoista ja viljatuotteista.

Hiilihydraatit ovat sokereista muodostuneita yhdisteitä. Suolistossa entsyymit pilkkovat hiilihydraatit, jolloin ne imeytyvät ja niistä muodostetaan energiaa. Kaikkia sokeriyhdisteitä entsyymit eivät pysty hajottamaan. Silloin puhutaan imeytymättömistä hiilihydraateista, tutummin ravintokuiduista.

Mistä hiilihydraatteja saa?

Hiilihydraatteja saa hedelmistä, kasviksista, marjoista ja viljatuotteista. Kasvikset ovat vähäenergistä ruokaa, sillä ne eivät juurikaan sisällä proteiineja tai rasvoja vaan lähes pelkästään hiilihydraattia. Poikkeuksen muodostavat proteiinipitoiset palkokasvit.

Nopeat hiilihydraatit, jotka sisältävät sokereita tai tärkkelystä mutteivät kuituja, imeytyvät nopeasti eli niistä saa tehokkaan energiapiikin. Nopeita hiilihydraatteja on erityisesti valkoisessa leivässä, makeissa leivonnaisissa ja ja makeisissa. Kudut taas ovat hitaita hiilihydraatteja, jotka imeytyvät hitaasti pitäen kylläisenä pitkään. Niitä on täysjyväviljatuotteissa, ruistuotteissa ja hedelmissä, kasviksissa ja marjoissa.

Mihin hiilihydraatteja tarvitaan?

Hiilihydraatit ovat ensisijaisesti energianlähde. Ravintokuitu ei imeydy ruoansulatuksessa vaan antaa kylläisyyden tunteen ja pehmentää ulostemassaa. Se myös hidastaa muista hiilihydraateista saatavan sokerin imeytymistä ja auttaa kehoa näin säilyttämään sokeritasapainon. Jos hiilihydraatteja saa liikaa, ne varastoituvat kehoon rasvana.

Kuinka paljon hiilihydraatteja tarvitaan?

Runsas puolet ravinnon energiasta olisi hyvä saada hiilihydraateista. Kasviksia ja marjoja tulisi nauttia puoli kiloa päivässä, kuitua pitäisi saada vähintään 25 grammaa.

Voiko hiilihydraatteja saada liian vähän?

Ei, jos noudattaa normaalia, monipuolista sekaruokavaliota. Monissa painonhallintaohjelmissa ruokavaliosta vähennetään tai poistetaan kokonaan hiilihydraatit. Ihminen voi elää pitkäänkin ilman hiilihydraatteja, mutta se ei ole hyväksi aineenvaihdunnalle, joka alkaa tuottaa elimistön happamuutta lisääviä keto-aineita. Hiilihydraatteja vähentävä laihduttaja korvaa hiilihydraatit proteiineilla ja rasvoilla. Rasvan liikakäyttö on terveysriski, ja runsas proteiinien saanti rasittaa munuaisia.

Asiantuntijoina Ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt, tutkija Virpi Kemi ja elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen.

Lue lisää

Kyllä vai ei?

  1. Liikaa sokeria?
  2. Syötkö päivittäin karkkia?
  3. Makeita leivonnaisia?
  4. Makeita juomia?
  5. Sokeroituja jogurtteja?
  6. Lisäätkö kahviin ja teehen sokeria?

Mitä useammin vastasit kyllä, sen todennäköisemmin saat liikaa sokeria. Myös aikuinen voi viettää vain kerran viikossa karkki- ja herkkupäivää.

Sokeriset jogurtit voi vaihtaa luonnonjogurttiin, johon lisää itse marjoja. Kahvin ja teen oppii muutamassa viikossa juomaan ilman sokeria.

Parempia hiilihydraatteja

  • Ruisleipä on verraton kuidun lähde.
  • Muista puoli kiloa kasviksia päivässä.
  • Täysjyvätuotteissa on runsaasti kuitua ja hitaasti imeytyvää pitkään kylläisenä pitävää hiilihydraattia.
Vierailija

Vaihda hiilarit parempiin

Ei kannata karttaa? Ei niitä kukaan kartakkaan. Vähintään 90% suomalaisista syö ihan hirveetä skeidaa vuodesta toiseen ja se pieni ryhmä, joka ihan oikeesti tietää, mitä suuhunsa lapata, niin heistä revitään suuret otskot, että esim. VHH on vaarallista jne... Antaa todella tyhmän kuvan suomen ravitsemusasiantuntijoista ja kaikenmaailman professoreista. Ihmiset pudottavat painoa ja voivat paremmin - mutta virallisten asiantuntijoiden mukaan se on väärin, kun lautaselta puuttuu vilja ja lasista...
Lue kommentti
Vierailija

Vaihda hiilarit parempiin

Ihan kaikissa kasvikunnan tuotteissa on hiilihydraatteja, joten lautastaan ei tarvitse erikseen täyttää hiilihydraateilla. Myös maidossa on hiilihydraattia (maitosokeria), joten hiilihydraatteja saat tarpeeksi hyvästä ruokavaliosta. Heinäkasvit ovat 4 mahaisen märehtijän ruokaa, koska niiden ravinteet ovat sitoutuneet fytaatteihin. Tarvitaan 4 mahaa, tai idätys, jotta hyötyisimme heinäkasvien ravinteista. Siksikin ne ovat ihmiselle edelleen korvikeruokaa, emmekä pysty käsittelemään niiden...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta