Esittelemme viisi hampaiden kevythoitoa, olisiko niistä apua sinulle?

Kiillotus

Kiillotuksessa kirkastetaan tummuneita, vanhoja muovipaikkoja tai värjäytyneitä paikkojen saumoja, jos värjäytymä on pintakerroksessa. Kiillotus tehdään muovipaikkojen viimeistely­välineillä.

Mihin auttaa  Yksittäisten kellastuneiden tai tummuneiden, näkyvillä olevien muovipaikkojen sävyn palauttamiseen. Tekniikalla voidaan poistaa myös hammasrautojen liimasta jääneitä jäämiä, jotka keräävät ruokaillessa itseensä tummentavia aineksia.

Nopea tapa, vie noin puoli tuntia,  kirkastaa hymyä esimerkiksi juhlien alla.

Ei sovi  Jos vanha paikka on umpivärjäytynyt, kiillotus ei riitä, vaan paikka on vaihdettava. Menetelmä ei myöskään kirkasta tummentuneita  hampaita vaan siihen tarvitaan valkaisu.

Hinta Noin 80–120 euroa.

Laminaatit

Laminaatti on omaan hampaaseen liitettävä posliinifasadi, joka peittää ulkopinnan ja kärjen. Se kiinnitetään muovisementillä oman, hiotun hampaan päälle. Laajemmissa laminaattihoidoissa tehdään ensin vahaluonnokset, jotta nähdään, miltä laminaatit näyttäisivät suussa.

Mihin auttaa  Kuluneille, eroosioituneille  ja runsaasti edestä paikatuille hampaille. Yksittäisiin tummiin hampaisiin ja pieniin asentovirheisiin.
Usein laminaatteja edeltää hampaidenvalkaisu, koska posliinin väriä ei voi muuttaa.

Alkutarkastus, suunnittelu ja laminointi vie pari viikkoa. Jos hampaat myös valkaistaan, hoito kestää noin kuukauden. Laminaatit ovat erittäin pitkäikäisiä.
Yö­narskuttaja tarvitsee purentakiskon.

Ei sovi   Niille, joilla ei ole hammaskiillettä jäljellä tai jos hampaissa on isoja muovipaikkoja tai vanha kruunu.

Hinta  Laminaatti yhteen hampaaseen maksaa noin 1 000 euroa. Summassa ovat mukana hammas­lääkärin ja -teknikon kulut.

Valkaisu

Kellastuneet hampaat valkaistaan vetyperoksidia sisältävän valkaisugeelin avulla vaaleammiksi ja kirkkaammiksi. Hoitoa edeltää hampaiden ja suun limakalvojen kunnon tarkistus sekä hammas­kiven poisto.Hammaslääkäriltä voi ostaa myös koti­valkaisukiskoja, hinta noin 300 euroa.

Mihin auttaa  Tummuneille, iän, tupakoinnin, kahvin tai punaviinin juonnin myötä kellastuneille hampaille, mutta myös niille, joilla on luonnostaan keltainen hammasluu.

Usein valkaistaan koko ”hymyalue” eli ylä- ja alahampaiden etupuoli. Yksittäisiä hampaitakin voidaan valkaista.

Vastaanotolla tehty valkaisu kestää 1–1,5 tuntia. Ikenet suojataan ja vetyperoksidigeeliä levitetään hampaille 1 x 30 min tai 3 x15 min menetelmästä riippuen. Lampun tai laserin avulla tehdyn hoidon paremmuudesta ei ole tieteellistä näyttöä. Vastaanotolla tehdyssä valkaisussa voidaan käyttää voidaan käyttää voimakkaampia vetyperoksidipitoisuuksia, joten hoitotulos on näkyvämpi.

Joskus vastaanottovalkaisu tarvitsee rinnalleen kotivalkaisun halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Hoitotulos säilyy hyvin, jos ei tupakoi, ja usein päivitykseksi riittää muutaman päivän kotivalkaisukuuri parin vuoden välein.

Ei sovi  Niille, joilla on hampaiden etualalla paljon paikkoja tai joilla kiille on vaurioitunut. Raskaana olevia tai alaikäisiä ei valkaista.
Vuoden aikana hampaita voi valkaista turvallisesti vain kerran. Joillakin valkaisun aiheuttama vihlonta estää uudet valkaisut.

Hinta Vastaanottovalkaisu maksaa noin 250–500 euroa valkaisutavasta riippuen. Hinnat vaihtelevat yksityisten hammasasemien välillä.

Kerrostusmuovitekniikka

Uusi ja halvempi tapa saada suorempi, tasaisempi tai muuten vain paremman näköinen purukalusto. Muovihammas tehdään useista, potilaan omaa hammasta jäljittelevistä ja valoa aidosti heijastavista värisävyistä. Se luo kolmiulotteisen vaikutelman, eikä hammas näytä paikatulta.

Kerrostusmuovitekniikassa ei tarvitse useinkaan porata potilaan omia hampaita. Lopputulos näyttää siltä, kuin suussa olisi aito hammas.

Mihin auttaa  Häiritseviin hammasrakoihin, jopa etuhampaiden välien kiinnikuromiseen tai esimerkiksi yhden tai muutaman tummentuneen hampaan päällystämiseen.

Sopii myös pienten asentovirheiden, kuten sisäänpäin kallistuneiden hampaiden suoristamiseen, jos varsinainen oikomishoito ja hammasraudat eivät houkuta.
Muovilla voidaan myös jatkaa lohjennutta tai katkennutta hammasta.

Muovikerrostus on vaihtoehto muun muassa ikääntyneille, jotka eivät halua ryhtyä pitkällisiin oikomishoitoihin tai laajoihin laminaattihoitoihin.

Menetelmä käy myös niille, joilla ei ole tuhansia euroja käytettävänä oikomisremonttiin tai jotka haluavat siirtää oikomishoitoa myöhempään.

Muovitus tehdään yhdellä hammaslääkärikäynnillä 1–4 tunnissa hampaiden korjauksen laajuudesta riippuen. Muovi kestää paikoillaan ja kiiltävänä vuosia, joskus lopun ikää – joskin sitä saatetaan joutua kiillottamaan vuositarkistusten yh­teydessä.

Ei sovi Jos hammas on siinä kohtaa purukalustoa, johon kohdistuu kovat purentavoimat, muovi ei kestä. Myöskään yönarskuttelijoille muovikerrostus ei käy, koska se ei ole niin kestävää kuin posliiniset korjausmateriaalit.
Jos omaa hammasta tai hammaskiillettä on jäljellä vain vähän tai jos hampaissa on paljon virheasentoja.

Hinta  Noin 250–375 euroa hampaalta riippuen hoidon laajuudesta.

Esteettinen oikomishoito

Uudenlainen kevyempi tapa oikoa hampaita sopii hymyalueen pieniin  virheasentoihin. Menetelmiä on kahdenlaisia: irrotettavin kojein tai kiinteällä kojeella tehtävää oikomista. Kummallakaan menetelmällä ei voi muuttaa takahampaiden purentaa.

Hoidon alussa hampaista tehdään kipsimalli, jonka pohjalta hammasteknikko valmistaa oikomiskojeen.

Irrotettavaa oikomiskiskoa käytetään koko ajan paitsi syödessä ja hampaita harjatessa. Kisko vaihdetaan uuteen 2–4 viikon välein.

Kiinteä oikomiskoje vastaa perinteisiä oikomisrautoja mutta kiinnikkeet ovat läpinäkyvät ja kaarilanka on hampaan värinen. Ne ovat yötä päivää suussa, ja kaarilanka vaihdetaan uuteen neljän viikon välein.
Kummatkin oikomismenetelmät ovat huomaamattomia.  

Mihin auttaa  Kojeilla voidaan oikoa hieman limittäin tai päällekkäin olevia sekä rivistä siirtyneitä tai aukkoisia hampaita. Kiinteällä kojeella voidaan hoitaa jonkin verran haastavampia tapauksia kuin irrotettavilla kojeilla, koska yksittäisten hampaiden siirtäminen on kontrolloitavissa paremmin.  

Keskimääräinen hoitoaika kiinteällä kojeella on tapauksesta riippuen 2–9 kuukautta, irrotettavilla kojeilla hoito voi kestää jopa 1,5 vuotta.

Kuten kaikki oikomishoidot, myös nämä menetelmät vaativat hoidon päätteeksi hampaiden takapinnalle kiinnitettävän retentiokaaren. Se estää hampaiden palautumisen takaisin alkuasetelmiin.

Ei sovi  Niille, joilla tavoitellaan kasvojen profiilin tai leukojen asennon muutosta tai joilla on takahampaissa häiritseviä purentavirheitä. Silloin on turvauduttava perinteiseen oikomishoitoon – näin myös alaikäisillä.  
Esteettiseen oikomiseen ei ryhdytä, jos hampaisto ei ole terve.

Irrotettavat kojeet eivät sovi, jos asiakas ei ole sitoutunut hoito-ohjeisiin ja unohtaa usein laittaa kojeen takaisin suuhun ruokailujen ja hammaspesujen välillä.

Hinta  Hintahaarukka on iso. Irrotettavissa kojeissa, joita on useita merkkejä, hinnat ovat 2 000–7 000 euroa. Kiinteällä oikomismenetelmällä hinta on noin 3 500–4 500 euroa.

Asiantuntijat hammaslääkäri Reetta Suokas Kaivopuiston hammaslääkäriasema, Helsinki

Lue lisää
4 kysymystä aikuisten oikomishoidosta
Riviin järjesty! Hampaiden oikominen onnistuu aikuisenakin
Hammas puuttuu, mitä tilalle?

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Monien kroonisten sairauksien taustalla kytee piilevä tulehdus. Viitteitä vaaroista havaitsee ainakin vatsaansa tarkkailemalla.

Kun elimistöömme on päässyt tunkeilijoita, kuten vieraita mikrobeja, ensiavun järjestää immuunijärjestelmä. Se synnyttää tulehdustilan, joka antaa huutia vierasaineille ja -eliöille. Tulehdus voi käynnistyä myös vamman seurauksena, esimerkiksi nilkan nyrjähtäessä.

Yleensä tulehdus on terveydeksemme – itse asiassa tarvitsemme tulehdusta elääksemme.

Joskus tulehdus voi kuitenkin kroonistua ja jatkua, vaikka mitään uhkaa ei olisikaan. Silloin puolustusjärjestelmä on muuttunut suojelevasta

Liiallinen tulehdustila on tullut tutuksi yliaktiivisena immuunivasteena. Se voi johtaa esimerkiksi allergioihin, nivelreumaan, autoimmuunisairauksiin ja astmaan. Sen sijaan vain harvat "terveet" tiedostavat, että heidän elimistössään voi vallita matala-asteinen tulehdus. Se on tulehduksen salakavala muoto, joka ei tunnu eikä näy, kuten akuutti tulehdustila.

On arvioitu, että tulehdus tässä piilevässä muodossaan leimuaa satojen tuhansien suomalaisten elimistöissä. Matala-asteisesta tulehduksesta väitellyt yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Ahonen selvitti, että piilevä tulehdus voi olla syynä useisiin kroonisiin kansansairauksiin, kuten lihavuuteen, kakkostyypin diabeteksen, sepelvaltimotautiin ja metaboliseen oireyhtymään.

Vaarassa vatsakas, tupakoiva nainen

Helpoimmin osviittaa mahdollisesta tulehduksestaan saa kohdistamalla katseensa keskivartaloon. Pahin tulehdusta aiheuttava tekijä on nimittäin rasvakudos erityisesti vatsan seudulle kertyessään. Rasvasolut tuottavat niin kutsuttuja lihavuushormoneja eli adipokiini-hormoneja. Ne säätelevät muun muassa aineenvaihduntaa, ruokahalua ja kylläisyyden tunnetta.

Mitä runsaammin vatsan alueella on rasvaa, sitä todennäköisemmin tulehdus tekee tuhojaan. Lihavuushormoneilla näyttääkin olevan iso rooli tulehdussairauksissa, kuten astmassa, keuhkoahtaumataudissa, nivelrikossa ja reumassa.

Joidenkin tutkijoiden mukaan jo viisi liikakiloa voi aiheuttaa ongelmia – myös niille, joitka liikkuvat säännöllisesti.

Tiina Ahosen tutkimuksen mukaan erityisesti keski-ikäisillä naisilla lihominen kasvattaa riskiä matala-asteiseen tulehdukseen. Ilmeni myös, että matala-asteista tulehdusta hillitsevän adiponektiini-välittäjäaineen määrä oli tupakoivilla naisilla pienempi kuin tupakoimattomilla.

Sen sijaan miehillä samanlaista matala-asteisen tulehduksen yhteyttä lihomiseen tai tupakointiin ei havaittu. Tulokset viittaavat siihen, että matala-asteinen tulehdustila aktivoituu biologisista syistä naisilla miehiä herkemmin.

Tulehdus muhii masentuneellakin

Kun tulehdus on kroonistunut, keholla ei ole kykyä sammuttaa sitä, joten terveet kudokset alkavat vaurioitua. Pitkään jatkuneena tulehdus syö hiljalleen elimiltä energiaa, mikä nopeuttaa ikääntymistä.

Amerikan sydänliiton julkaisemien tutkimustietojen perusteella niillä vanhuksilla, joilla oli korkeimmat tulehdusarvot, oli 260 prosenttia tavallista suurempi todennäköisyys kuolla seuraavan neljän vuoden aikana. Kuolinsyy oli useimmiten verisuonitauti.

Tulehdustila nivoutuu jopa psyykkiseen terveyteen. JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että masennus voi näyttäytyä aivoissa korkeampana tulehdustilana riippumatta mistään fyysisistä sairauksista.Masennuspotilailla havaittiin 30 prosentin kasvu aivojen tulehdusta kuvaavissa merkkiaineissa verrattuna niihin, jotka eivät masennuksesta kärsineet.

Mikäli lääkäri epäilee potilaalla tulehdustilaa kehossa, hän määrittää tyypillisesti veren CRP-arvon. CRP on maksasolujen tuottama valkuaisaine, jonka määrä veressä suurenee huomattavasti monenlaisissa tulehduksissa ja kudosvaurioissa. Monien lääkärien mielestä CRP on tärkein tulehdusta kuvaava suure ainakin sydän- ja verisuonitautien kannalta.

Terveet elintavat ovat paras palosammutin

Tulehduksen laannuttamiseksi tulee ensin tunnistaa laukaisevat tekijät. Rasvakudoksen ohella tulehdus voi olla lähtöisin esimerkiksi suolistosta, iholta, keuhkoista tai nivelistä. Matala-asteinen tulehdus voi olla perua myös geeneistä, mutta mitään perussairautta ei tarvitse olla taustalla.

Usein tulehduksen polttoaineena toimii kehno ruokavalio, jossa on paljon sokeria, valkoista vehnää, keinomakeutusaineita, prosessoituja elintarvikkeita sekä transrasvaa.

Huonojen ruokailutottumusten ohella myös alkoholi, tupakointi, liikunnan puute, stressi, piilevät infektiot sekä allergeenit ja ympäristömyrkyt ruokkivat tulehdusta.

Keskivartalon rasvakertymän lisäksi erityishuomio kannattaa kohdistaa suoliston bakteeritasapainoon.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo, että esimerkiksi osa suolistobakteereista erittää kuollessaan voimakasta tulehdusta lisäävää ainetta, lipopolysakkaridia. Se on myös yksi oleellinen tulehduksen merkkiaine.

–Tarkkoja arvoja tulehduksestaan ei tarvitse tietää, vaan tärkeintä on kiinnittää huomiota omiin tottumuksiin ja elintapoihin, ohjeistaa Tiina Ahonen.

Tulehdustilan rauhoittamiseksi tulisi pyrkiä palauttamaan keho luonnolliseen immuunitasapainoon. Tämä onnistuu tarjoamalla sille oikeat olosuhteet kukoistukseen. Niinkin yksinkertaisella tavalla kuin laihduttamisella voi matala-asteisen tulehduksen roihu laantua ratkaisevasti.

Näin taltutat tulehdusta

  1. Syö välimerellisesti tai pohjoismaisesti. Tulehduksesta kertova CRP-arvo voi tippua ilman laihtumistakin kolmanneksen, kunhan ruokavalion laatu on kohdillaan. Tärkeintä on miettiä isoja linjoja. Välimeren ruokavalio on hyvin lähellä optimaalista ruokavaliota, jota voi kutsua myös ”antitulehdukselliseksi”. Myös pohjoismainen ruokavalio vähentää tutkitusti matala-asteiseen tulehdukseen liittyvien geenien ilmentymistä rasvakudoksessa. Tulehdusta vähentäviä yksittäisiä ruokia ovat erityisesti marjat, hedelmät ja kasvikset sekä rasvainen kala, neitsytoliiviöljy, mantelit ja muut pähkinät.
  2. Hikiliiku kolmesti viikossa. Liikkuessa elimistössä syntyy tulehdusta vastustavia välittäjäaineita. Liikunta tekee lihassoluista herkempiä insuliinille, vähentää tulehdusta edistävää stressiä, alentaa CRP-arvoja ja vahvistaa koko immuunijärjestelmää. Tulehdusta voi taltuttaa kävelemällä päivittäin kymmenentuhatta askelelta sekä harrastamalla hikoiluttavaa liikuntaa 45 minuuttia kolmesti viikossa. Uusimpien tutkimusten valossa parhaiten tulehduksen hillitsemisessä toimii pitkäkestoisen treenin sekä voimaharjoittelu yhdistelmä.
  3. Laihduta edes vähän. Vaikka olisit vain hieman yli ihannepainostasi, pudottamalla painostasi 5–10 prosenttia voit merkittävästi vaikuttaa tulehdustasoihin. Selvästi liikapainoisilla noin 15 kilon laihtuminen näyttää vähentävän CRP-arvoa kolmanneksella. Paras vaihtoehto kevennykseen muodostuu aktiivisen liikunnan ja ruokavalion yhdistelmästä. Pääpaino kannattaa kuitenkin asettaa ruokailutottumuksiin, sillä ruokavalion rooli painonpudotuksessa on noin 70–80 prosenttia.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.