Kateus on vain tunne – älä tukahduta sitä vaan ota hyöty irti

Kadehtiminen on vaiettu aihe. Syynä on kielletyn tunteen ympärillä vellova piinallinen häpeä. Kadehtiminen ei kuitenkaan torjumalla vähene. Pahimmillaan tiukasta välttelystä seuraa samanlainen jojo-ongelma kuin pikapaastoista: kateuden kokemukset hyökkäävät korkojen kera takaisin korventamaan mieltä.

– Pitkään jatkunut kateuden tukahduttaminen voi moukaroida itsearvostusta ja haitata ihmissuhteita. Ylipäänsä kaikkien hankalien tunteiden ja ajatusten tukahduttaminen tuottaa tutkitusti pidemmän päälle vain lisää hankaluuksia, psykoterapeutti Emilia Kujala kertoo.

Joka tunteella on tarkoitus

Kateus on kautta aikojen leimattu negatiiviseksi tunteeksi. Kateutta hävetään ja piilotellaan. Edes itselleen on hankala myöntää kadehtivansa toista.

Emilia Kujala tyrmää tunteiden luokittelun sallittuihin ja kiellettyihin.

– Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa. Siksi ne ovat säilyneet evoluutiossa.

Positiivisten tunteiden maksimoimisen ympärille on syntynyt paitsi kokonainen self help -kirjabisnes myös esimerkiksi erilaiset valmennukset, podcastit ja somesisällöt elävät niistä.

Vain myönteisin tunteisiin takertuminen on kuitenkin tunnesäätelylle haitallista. Missä ovat hankalien tunteiden käsittelyoppaat?

– Tunteita ei voi valita kuin karkkikaupassa. Hyvä mielenterveys ja tasapainoinen oleminen kiteytyy koko tunteiden kirjon sallimiseen ja tuntemiseen, Kujala sanoo.

Huonon käytöksen takana

Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Tällä Kujala tarkoittaa monille tuttua tapaa kertoa kierrellen olevansa ärsyyntynyt tai turhautunut, vaikka oikeasti pahaa oloa saa aikaan kateus. Siksi Kujalalta ilmestyi viime syksynä kirja Tunteella – Kateus (Otava).

– Kateuden tuntemisen ja siitä puhumisen pitäisi olla yhtä sallittua ja luontevaa kuin vaikka riittämättömyyden tunteista tai ahdistuksesta kertomisen.

Perustunteisiin, kuten vaikka iloon ja hämmennykseen, liittyy tunnistettavia ilmeitä ja eleitä. Kateuteen ei. Siksi ulkopuolinen ei voi nähdä, millaisia ajatuksia kadehtivan päässä vilisee.

– Tutkimusten mukaan vasta pidempään jatkuessaan voimakas kadehtiminen voi ilmetä tunnistettavina tekoina, kuten mollaamisena, juonittelemisena, juoruiluna tai ulkopuolelle sulkemisena.

Jotta kateus ei jyllää mielessä ahdistavana möykkynä tai pulppuile esiin tuhoisana käytöksenä, pitää tunnistaa, mistä tunne syntyy ja miten sitä voisi fiksusti jäsennellä.

Onni on kateusmagneetti

Luulisi, että merkkilaukut ja luksusautot olisivat oikeita kateusmagneetteja, mutta ei. Materia ei herätä yhtä paljon kateutta kuin tunnekokemukset. Ja sellaisia kuviahan some vilisee.

– Kuva, jossa kilistellään yhdessä läheisten kanssa, yhdistyy välittömästi iloon, läheisyyteen, kiintymykseen ja rentouteen. Ne voivat olla juuri niitä asioita, joista olemme itse jääneet paitsi ja joita kaipaisimme elämäämme.

Erityisesti nuutuneena ja apeana somen selailu voi herättää voimakkaitakin kateellisuuden aaltoja. Tutkimusten mukaan passiivinen somen käyttö, jossa vain seurataan muiden päivityksiä, tuottaa helpommin kateutta ja tyytymättömyyttä itseen ja omaan elämään.

– Aktiivinen osallistuminen ja sisällön tuottaminen ei sen sijaan näytä johtavan kateuteen yhtä helposti. Samalla saa sosiaalisia verkostoja, eikä koe itseään ulkopuoliseksi.

Toimi näin, kun kateushermoon osuu

1.  Salli kateudentunne, niin terve myötätunto itseä kohtaan vahvistuu. Kun vielä uskaltaa viipyillä tunteen äärellä oivaltaa, että se, mitä toisella on, ei ole itseltä pois. Tietyn kuvan t ai päivityksen osuessa kivuliaasti omaan kateushermoon, on aika pohtia, mikä oikeasti laukaisee tuntee.
2. Parhaimmillaan itsetutkiskelu johdattaa sisäiseen arvokeskusteluun, joka toimii ponnahduslautana edetä itselle oikeasti tärkeitä asioita kohti. Joku voi saada lisää ammatillista kunnianhimoa, toinen havahtuu antamaan enemmän aikaa perheelleen ja kolmas löytää uusien, kiinnostavien vapaa-ajan harrastusten äärelle.
3. Kateus syntyy vertailussa. Vertailua tapahtuu koko ajan, eikä sitä voi kokonaan lopettaa. Eikä tarvitsekaan. On vain muokattava vertailukohteita joustavimmiksi. Itsen vertailu pikkuisen ylöspäin, esimerkiksi tehokkaaseen työkaveriin, voi tönäistä vauhtia omaankin tekemiseen. Motivoituneena ja inspiroituneena saa enemmän aikaan.
4. Pohjimmiltaan kadehtimisessa on aina kyse hyvän elämän ja onnellisuuden havittelusta. Kateuden kokeminen ei tee kadehtijaksi vaan tunne toimii merkkinä rohkeasti oman elämän merkityksellisyyden metsästämisestä.

Asiantuntija: Emilia Kujala, kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi, Mielellä hyvinvointi- ja koulutuspalvelut.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta