Jos haluat pitää pääsi terävänä, pane se töihin. Aivoissa ei ole parasta ennen -päivämäärää, ja niiden tehokas käyttö parantaa muistia ja viivyttää dementiaa.

Pidä piposta kiinni, sillä tässä tulee hiuksianostattava tieto: sinulta kuolee 2 000 aivosolua joka ikinen tunti!

Mutta mitäpä tuosta. Meistä jokainen on saanut syntymälahjana 100 miljardia aivosolua. Tuolla aivan normaalilla tuhoutumisvauhdilla aivomme surkastuvat sadassa vuodessa vain noin kymmenesosan.

– Sitä paitsi vanhat aivot ovat monessa suhteessa paremmat kuin nuoret. Niissä on runsaasti kokemukseksi ja viisaudeksikin kutsuttua muistijälkivarastoa. Nippelitieto ei ehkä tartu niihin yhtä hyvin kuin nuorempana, mutta ne hahmottavat entistä paremmin mutkikkaita asiakokonaisuuksia, lohduttaa professori ja aivotutkija Juhani Juntunen.

Pääomastaan on silti syytä pitää hyvää huolta, sillä kaikki tuo koskee vain terveitä aivoja. Ihmisen hyvinvointi ja toimintakyky ovat perimmiltään kiinni aivoista, ja ne ovat myös meidän tärkein työkalumme.

– Tietoyhteiskunnassa työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa uuden oppimista, muistamista ja joustamista. Ne kaikki ovat aivojen ominaisuuksia.

Valkoista kartalla

Mutta miten aivot oikeastaan toimivat? Oikea henkilö vastaamaan siihen on professori Eero Castrén, joka tutkii aivojen toimintaa työkseen.

Tiede lähestyy aivoja kahdelta suunnalta. Osa tutkijoista lähtee liikkeelle ”alhaalta” ja keskittyy Castrénin lailla selvittämään, miten aivojen hermosolut erilaistuvat ja toimivat yhdessä.

Toiset lähtevät ”ylhäältä” ja käyttävät hyväkseen huimasti kehittyneitä kuvausmenetelmiä. He koettavat selvittää, mitä alueita aivoista käytämme minkäkin toiminnon tai tunnetilan aikana.

– Näiden kahden väliin jää kartoittamaton alue, jonka kokoa voi toistaiseksi vain arvailla. Kukaan ei vielä kykene kertomaan, miten aivojen yksittäiset hermosolut ja niiden muodostamat yhteydet tekevät mahdolliseksi ajattelun ja tunteet, Castrén toteaa.

Yksilölliset aivot

Se tiedetään, että tiedot ja viestit kulkevat aivoissa hermosolujen muodostamissa verkostoissa.
Uusilla kuvausmenetelmillä on puolestaan selvitetty, että tietyt aivoalueet hoitavat tiettyjä tehtäviä. Esimerkiksi näkeminen tapahtuu takaraivolohkossa, liike otsalohkon takaosassa ja tunteita kontrolloidaan otsalohkolla.

Ongelmat alkavat siitä, että jokainen meistä käyttää aivojensa rakenteita hiukan omalla tavallaan ja eri toimintoihin keskittyneet alueet pelaavat yhteen. Aivot oppivat ja kehittyvät yksilöllisten kokemuksien kautta.

– Vaikka pystyisimme saamaan tarkasti selville jokaisen aivojen hermosolun ja sen yhteydet toisiin hermosoluihin tietyllä hetkellä, emme kykenisi lukemaan aivojen omistajan ajatuksia, Eero Castrén kertoo.

Käyttö ei kuluta

Sen sijaan aivojen hoitamisesta tiedetään paljon ja painavaa asiaa. Viime vuosikymmenellä suomalaiset aivotutkijat laittoivat viisaat päänsä yhteen ja laativat nelikohtaiset, ammattikielen koukeroista riisutut aivojen huolto-ohjeet. Ne perustuvat tutkittuun tietoon ja pätevät vielä tänäänkin.

Ohjeista ensimmäinen on: Käytä aivojasi! Opiskele, ratko ristisanoja, kirjoita runoja, maalaa, tee sukututkimusta, opettele uusi taito. Aivoja kehittää kaikki, mikä vaatii luovuutta ja henkistä ponnistelua.

– Aivot eivät kulu käytössä, päinvastoin. Mitä enemmän aivot joutuvat tekemään töitä, sitä tehokkaammin ne toimivat. Mitä useampia kieliä osaat, sitä helpommin opit taas uuden, Juhani Juntunen muistuttaa.

Käytetyt aivot myös toipuvat aivosairauksista ja -vammoista paremmin kuin käyttämättömät: hermosolujen välille on niissä kehittynyt enemmän tietoa välittäviä yhteyksiä.

Kypärän tarkoitus

Käytön lisäksi tärkeää on aivojen suojelu. Ihmisaivot ovat rakenteeltaan kuin jogurttia. Vaikka ne sijaitsevat kallon luiden suojassa iskuja vaimentavan nestevaipan ympäröiminä, kiihtyvyysvoimat tekevät niissä pahaa jälkeä.

– Suojakypäriä ei ole tehty varjelemaan ihoa haavoilta. Niiden tarkoituksena on jakaa onnettomuudessa iskuenergia niin, ettei aivokudos vaurioidu, Juntunen sanoo.

Aivoja on myös syytä säästää. Niin kuin kaikissa terveysasioissa, tässäkin kannattaa keskittyä asioihin, joihin pystyy oikeasti vaikuttamaan eli elämäntapoihin. Alkoholin suurkulutus, tupakka ja huumeet ovat aivoille myrkkyä.

– Etenkin nuoria pitäisi varjella päihteiltä. He jäävät koukkuun helpommin kuin aikuiset, sillä nuorten aivojen mielihyväkeskus on herkistynyt.

Pidä huolta

Viimeinen vaan ei vähäisin ohje neuvoo aivojen hoitamista.

Mitä tahansa teet terveytesi hyväksi, se hellii myös aivoja. Monipuolinen ruoka – etenkin kalaruoat – riittävä uni, liikunta ja kaikki mielihyvää tuovat harrastukset toimivat tässäkin. Myös ylipainoa kannattaa välttää, sillä etenkin vyötärölihavuus lisää aivoinfarktin ja -halvauksen vaaraa.

– Ja jos olisin Jumala, määräisin kaikki ihmiset positiivisiksi, sillä myönteinen ajattelu tekee aivoille hyvää. Samalla paranisi kertaheitolla monen työpaikan ilmapiiri ja viihtyvyys, sillä myönteisyys heijastuu ympäristöstä takaisin, Juhani Juntunen sanoo.

Arkistonhoitaja hukassa

Myös terveet ja hellästi hoidetut aivot harhailevat joskus. Juhani Juntunen ei ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka olisi täysin tyytyväinen muistiinsa.

– Kenelle tahansa voi sattua, että tapaa kaupungilla tutun muttei yhtäkkiä muista tämän nimeä. Sitten jutellaan muka luontevasti ja käytetään kiertoilmauksia, kun ei kehdata kysyä, ja yhtäkkiä kotimatkalla nimi palautuu mieleen. Muistin arkistonhoitaja siinä vain lähti seikkailemaan eikä löytänyt heti oikealle hyllylle, Juntunen kertoo.

Valtaosa muistihäiriöistä on viattomia. Niitä saavat aikaan muun muassa väsymys, lääkkeet, kipu ja alkoholi.

– Muistitieteilijöiden mukaan unohtaminen on yhtä tärkeää kuin muistaminen. Kun unohtaa ikävät asiat, voi paljon paremmin.

Vaikeissa tilanteissa aivot voivat jopa suojella meitä sulkemalla reitin ikäviin muistoihin. Nämä eivät katoa kokonaan, niin kuin ei periaatteessa mikään aivoihin talletettu. Ne saattavat palautua mieleen, kun olemme henkisesti vahvemmilla.

Taaperosta mallia

Kaikki aivojen toiminta muuttaa niiden rakennetta, vaikkei muutosta aivokuvista aina huomaa. Kun opimme uutta, joko käytämme olemassa olevia hermosoluyhteyksiä uudella tavalla tai muodostamme aivan uusia yhteyksiä.

– Aivoissa toiminta on rakennetta ja rakenne toimintaa. On vaikea sanoa, kumpi tulee ensin, sillä kyse on prosessista. Jos opettelee jonglöörausta, harjoittelu muuttaa aivoja, ja kun aivot muuttuvat, jonglööraus tulee helpommaksi, Eero Castrén selittää.

Ilman tekemistä ei oppimista tapahdu. Tekeminen on avainsana myös silloin, kun aivot vaurioituvat. Aivohalvauksesta voi toipua hyvin, mutta kuntoutuminen vaatii tahtoa ja sinnikkyyttä. Esikuvaksi käy kävelemään opetteleva lapsi, joka treenaa loputtomasti ja valtavalla energialla.

Jos aivoista tuhoutuu kokonainen alue, se ei palaudu. Uutta näköaivokuorta ei kasva entisen tilalle. Sen sijaan muut alueet voivat ottaa osan vaurioituneen alueen tehtävistä hoitaakseen.

Aikuisen aivot eivät myöskään muovaudu yhtä herkästi kuin lapsen. Tietyt taidot harjoitellaan tietyssä kehitysvaiheessa, eivätkä ne sen jälkeen muutu kovin paljon. Ja se on hyvä.

– Äärimmäisen muovautuvat aivot olisivat hankalat. Ne tarkoittaisivat sitä, että joutuisimme opettelemaan esimerkiksi näkemisen joka aamu uudestaan.

LUE LISÄÄ:

Aivot tarvitsevat lepoa

Muistinikseistä

KOLME MUISTIA

  • aistimuisti: tietoa ympäristöstä aistien kautta; säilyy muistissa sekunnin murto-osia
  • työmuisti: puhelinnumeroita ja muita yksityiskohtia, joita tarvitaan työskentelyssä; säilyy korkeintaan 20 minuuttia
  • pitkäaikainen muisti: faktatiedot, motoriset taidot ( kuten kävely ja pyöräily), omaksumamme tavat ja asenteet; säilyy vuosia
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.