Jos haluat pitää pääsi terävänä, pane se töihin. Aivoissa ei ole parasta ennen -päivämäärää, ja niiden tehokas käyttö parantaa muistia ja viivyttää dementiaa.

Pidä piposta kiinni, sillä tässä tulee hiuksianostattava tieto: sinulta kuolee 2 000 aivosolua joka ikinen tunti!

Mutta mitäpä tuosta. Meistä jokainen on saanut syntymälahjana 100 miljardia aivosolua. Tuolla aivan normaalilla tuhoutumisvauhdilla aivomme surkastuvat sadassa vuodessa vain noin kymmenesosan.

– Sitä paitsi vanhat aivot ovat monessa suhteessa paremmat kuin nuoret. Niissä on runsaasti kokemukseksi ja viisaudeksikin kutsuttua muistijälkivarastoa. Nippelitieto ei ehkä tartu niihin yhtä hyvin kuin nuorempana, mutta ne hahmottavat entistä paremmin mutkikkaita asiakokonaisuuksia, lohduttaa professori ja aivotutkija Juhani Juntunen.

Pääomastaan on silti syytä pitää hyvää huolta, sillä kaikki tuo koskee vain terveitä aivoja. Ihmisen hyvinvointi ja toimintakyky ovat perimmiltään kiinni aivoista, ja ne ovat myös meidän tärkein työkalumme.

– Tietoyhteiskunnassa työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa uuden oppimista, muistamista ja joustamista. Ne kaikki ovat aivojen ominaisuuksia.

Valkoista kartalla

Mutta miten aivot oikeastaan toimivat? Oikea henkilö vastaamaan siihen on professori Eero Castrén, joka tutkii aivojen toimintaa työkseen.

Tiede lähestyy aivoja kahdelta suunnalta. Osa tutkijoista lähtee liikkeelle ”alhaalta” ja keskittyy Castrénin lailla selvittämään, miten aivojen hermosolut erilaistuvat ja toimivat yhdessä.

Toiset lähtevät ”ylhäältä” ja käyttävät hyväkseen huimasti kehittyneitä kuvausmenetelmiä. He koettavat selvittää, mitä alueita aivoista käytämme minkäkin toiminnon tai tunnetilan aikana.

– Näiden kahden väliin jää kartoittamaton alue, jonka kokoa voi toistaiseksi vain arvailla. Kukaan ei vielä kykene kertomaan, miten aivojen yksittäiset hermosolut ja niiden muodostamat yhteydet tekevät mahdolliseksi ajattelun ja tunteet, Castrén toteaa.

Yksilölliset aivot

Se tiedetään, että tiedot ja viestit kulkevat aivoissa hermosolujen muodostamissa verkostoissa.
Uusilla kuvausmenetelmillä on puolestaan selvitetty, että tietyt aivoalueet hoitavat tiettyjä tehtäviä. Esimerkiksi näkeminen tapahtuu takaraivolohkossa, liike otsalohkon takaosassa ja tunteita kontrolloidaan otsalohkolla.

Ongelmat alkavat siitä, että jokainen meistä käyttää aivojensa rakenteita hiukan omalla tavallaan ja eri toimintoihin keskittyneet alueet pelaavat yhteen. Aivot oppivat ja kehittyvät yksilöllisten kokemuksien kautta.

– Vaikka pystyisimme saamaan tarkasti selville jokaisen aivojen hermosolun ja sen yhteydet toisiin hermosoluihin tietyllä hetkellä, emme kykenisi lukemaan aivojen omistajan ajatuksia, Eero Castrén kertoo.

Käyttö ei kuluta

Sen sijaan aivojen hoitamisesta tiedetään paljon ja painavaa asiaa. Viime vuosikymmenellä suomalaiset aivotutkijat laittoivat viisaat päänsä yhteen ja laativat nelikohtaiset, ammattikielen koukeroista riisutut aivojen huolto-ohjeet. Ne perustuvat tutkittuun tietoon ja pätevät vielä tänäänkin.

Ohjeista ensimmäinen on: Käytä aivojasi! Opiskele, ratko ristisanoja, kirjoita runoja, maalaa, tee sukututkimusta, opettele uusi taito. Aivoja kehittää kaikki, mikä vaatii luovuutta ja henkistä ponnistelua.

– Aivot eivät kulu käytössä, päinvastoin. Mitä enemmän aivot joutuvat tekemään töitä, sitä tehokkaammin ne toimivat. Mitä useampia kieliä osaat, sitä helpommin opit taas uuden, Juhani Juntunen muistuttaa.

Käytetyt aivot myös toipuvat aivosairauksista ja -vammoista paremmin kuin käyttämättömät: hermosolujen välille on niissä kehittynyt enemmän tietoa välittäviä yhteyksiä.

Kypärän tarkoitus

Käytön lisäksi tärkeää on aivojen suojelu. Ihmisaivot ovat rakenteeltaan kuin jogurttia. Vaikka ne sijaitsevat kallon luiden suojassa iskuja vaimentavan nestevaipan ympäröiminä, kiihtyvyysvoimat tekevät niissä pahaa jälkeä.

– Suojakypäriä ei ole tehty varjelemaan ihoa haavoilta. Niiden tarkoituksena on jakaa onnettomuudessa iskuenergia niin, ettei aivokudos vaurioidu, Juntunen sanoo.

Aivoja on myös syytä säästää. Niin kuin kaikissa terveysasioissa, tässäkin kannattaa keskittyä asioihin, joihin pystyy oikeasti vaikuttamaan eli elämäntapoihin. Alkoholin suurkulutus, tupakka ja huumeet ovat aivoille myrkkyä.

– Etenkin nuoria pitäisi varjella päihteiltä. He jäävät koukkuun helpommin kuin aikuiset, sillä nuorten aivojen mielihyväkeskus on herkistynyt.

Pidä huolta

Viimeinen vaan ei vähäisin ohje neuvoo aivojen hoitamista.

Mitä tahansa teet terveytesi hyväksi, se hellii myös aivoja. Monipuolinen ruoka – etenkin kalaruoat – riittävä uni, liikunta ja kaikki mielihyvää tuovat harrastukset toimivat tässäkin. Myös ylipainoa kannattaa välttää, sillä etenkin vyötärölihavuus lisää aivoinfarktin ja -halvauksen vaaraa.

– Ja jos olisin Jumala, määräisin kaikki ihmiset positiivisiksi, sillä myönteinen ajattelu tekee aivoille hyvää. Samalla paranisi kertaheitolla monen työpaikan ilmapiiri ja viihtyvyys, sillä myönteisyys heijastuu ympäristöstä takaisin, Juhani Juntunen sanoo.

Arkistonhoitaja hukassa

Myös terveet ja hellästi hoidetut aivot harhailevat joskus. Juhani Juntunen ei ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka olisi täysin tyytyväinen muistiinsa.

– Kenelle tahansa voi sattua, että tapaa kaupungilla tutun muttei yhtäkkiä muista tämän nimeä. Sitten jutellaan muka luontevasti ja käytetään kiertoilmauksia, kun ei kehdata kysyä, ja yhtäkkiä kotimatkalla nimi palautuu mieleen. Muistin arkistonhoitaja siinä vain lähti seikkailemaan eikä löytänyt heti oikealle hyllylle, Juntunen kertoo.

Valtaosa muistihäiriöistä on viattomia. Niitä saavat aikaan muun muassa väsymys, lääkkeet, kipu ja alkoholi.

– Muistitieteilijöiden mukaan unohtaminen on yhtä tärkeää kuin muistaminen. Kun unohtaa ikävät asiat, voi paljon paremmin.

Vaikeissa tilanteissa aivot voivat jopa suojella meitä sulkemalla reitin ikäviin muistoihin. Nämä eivät katoa kokonaan, niin kuin ei periaatteessa mikään aivoihin talletettu. Ne saattavat palautua mieleen, kun olemme henkisesti vahvemmilla.

Taaperosta mallia

Kaikki aivojen toiminta muuttaa niiden rakennetta, vaikkei muutosta aivokuvista aina huomaa. Kun opimme uutta, joko käytämme olemassa olevia hermosoluyhteyksiä uudella tavalla tai muodostamme aivan uusia yhteyksiä.

– Aivoissa toiminta on rakennetta ja rakenne toimintaa. On vaikea sanoa, kumpi tulee ensin, sillä kyse on prosessista. Jos opettelee jonglöörausta, harjoittelu muuttaa aivoja, ja kun aivot muuttuvat, jonglööraus tulee helpommaksi, Eero Castrén selittää.

Ilman tekemistä ei oppimista tapahdu. Tekeminen on avainsana myös silloin, kun aivot vaurioituvat. Aivohalvauksesta voi toipua hyvin, mutta kuntoutuminen vaatii tahtoa ja sinnikkyyttä. Esikuvaksi käy kävelemään opetteleva lapsi, joka treenaa loputtomasti ja valtavalla energialla.

Jos aivoista tuhoutuu kokonainen alue, se ei palaudu. Uutta näköaivokuorta ei kasva entisen tilalle. Sen sijaan muut alueet voivat ottaa osan vaurioituneen alueen tehtävistä hoitaakseen.

Aikuisen aivot eivät myöskään muovaudu yhtä herkästi kuin lapsen. Tietyt taidot harjoitellaan tietyssä kehitysvaiheessa, eivätkä ne sen jälkeen muutu kovin paljon. Ja se on hyvä.

– Äärimmäisen muovautuvat aivot olisivat hankalat. Ne tarkoittaisivat sitä, että joutuisimme opettelemaan esimerkiksi näkemisen joka aamu uudestaan.

LUE LISÄÄ:

Aivot tarvitsevat lepoa

Muistinikseistä

KOLME MUISTIA

  • aistimuisti: tietoa ympäristöstä aistien kautta; säilyy muistissa sekunnin murto-osia
  • työmuisti: puhelinnumeroita ja muita yksityiskohtia, joita tarvitaan työskentelyssä; säilyy korkeintaan 20 minuuttia
  • pitkäaikainen muisti: faktatiedot, motoriset taidot ( kuten kävely ja pyöräily), omaksumamme tavat ja asenteet; säilyy vuosia
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.