Kohtuullisesta alkoholinkäytöstä ei ole terveydelle haittaa. Sen sijaan runsas alkoholinkäyttö sekä sairastuttaa että tappaa vuodessa tuhansia suomalaisia. Kohtuu- ja liikakäytön välinen raja on kuitenkin vaikea määrittää – sopiva määrää riippuu yksilöstä.

Kohtuukäytön hyödyt

Kohtuullinen alkoholinkäyttö suojaa tutkimusten mukaan joiltain sairauksilta enemmän kuin täysraittius. Etenkin punaviini sisältää monia terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä. Lasillinen viiniä päivässä vähentää muun muassa sepelvaltimotaudin, dementian, Alzheimerin taudin ja aikuistyypin diabeteksen vaaraa. Suomalaisille tyypillinen runsas kertajuominen sen sijaan tekee tyhjäksi alkoholin terveyshyödyt.

Suurkulutuksen riskit

Suomessa on arviolta 300 000–500 000 ihmistä, jotka juovat niin paljon, että siitä on haittaa terveydelle. Haitat ovat sitä suuremmat, mitä enemmän alkoholia kuluu. Päihdeongelma onkin suomalaisen yhteiskunnan merkittävin terveysuhka.

Lista alkoholin terveyshaitoista on pitkä: alkoholi aiheuttaa muun muassa ääreishermostovaurioita, maksasairautta, pikkuaivojen surkastumista ja impotenssia sekä kohottaa verenpainetta. Sydänlihassairaus on alkoholisteilla 100-kertainen muihin verrattuna. Suurkulutus lisää myös aivoverenvuodon, ylempien hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan syöpien, maksa-, paksusuoli-, peräsuoli- ja rintasyövän vaaraa. Liiallinen alkoholinkäyttö vaurioittaa lähes kaikkia elimiä. Alkoholi vaikuttaa myös hormonitoimintaan: naiset miehistyvät ja miehet naisistuvat.

Terveyden rapistumisen lisäksi alkoholin liikakäyttö vaikuttaa helposti muuhun elämään: perhe kärsii, normaalit sosiaaliset suhteet katoavat ja poissaolot työstä saattavat johtaa työpaikan menetykseen. Se voi myös tappaa: alkoholi on työikäisten miesten kuolemien suurin aiheuttaja.

Alkoholia pitäisi välttää raskauden toteamisen jälkeen, sillä se vaikuttaa sikiön kehittymiseen. Haitallisinta runsas päihteidenkäyttö on alku- ja keskiraskauden aikana, jolloin sikiön eri elimet muodostuvat. Jatkuva ja runsas alkoholialtistus aiheuttaa lapselle pahimmillaan FAS-oireyhtymän, joka aiheuttaa kasvuhäiriön, keskushermoston pysyvän toimintahäiriön, oireyhtymälle tyypilliset kasvonpiirteet ja epämuodostumia etenkin sukupuolielimissä.

Hoito

Alkoholin liikakäyttäjän ajavat lääkärin vastaanotolle usein kohonnut verenpaine, sydämen rytmihäiriö, epämääräiset vatsaoireet, unettomuus, ahdistuneisuus tai masennus. Kun vaivojen syyksi epäillään runsasta alkoholinkäyttöä, tehdään potilaalle niin sanottu mini-interventio. Tämän lyhytneuvonnan avulla pyritään löytämään ja hoitamaan alkoholin ongelmakäyttäjät jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin alkoholiriippuvuus on syntynyt.

Alkoholiriippuvuus syntyy yleensä hitaasti. Niinpä hoitokin kestää pitkään. Alkoholistia hoidetaan usein monen menetelmän yhdistelmillä. Psykososiaalisissa hoidoissa on tarkoituksena saada potilas oivaltamaan juomisensa syitä ja etsimään sille turvallisempia vaihtoehtoja. Lääkehoidoilla voidaan tehostaa psykososiaalisia hoitoja, mutta yksinään ne eivät auta.

Alkoholiriippuvainen ajattelee tyypillisesti, ettei kukaan ole huomannut hänen juomisongelmaansa. Siksi läheiselle kannattaa kertoa, jos on huolissaan tämän alkoholinkäytöstä. Tämä saattaa havahduttaa miettimään asiaa. Vastareaktiota ei tarvitse säikähtää – se kertoo siitä, että sanoma meni perille.

Liikakäytöstä voi päästä eroon myöntämällä oman ongelmansa. Oma halu ja motivaatio ratkaisevat, onnistuuko raitistuminen. Jos oma alkoholikäyttösi on alkanut huolettaa sinua, tai joku lähipiirissäsi on maininnut siitä, testaa tilanteesi internetissä osoitteessa www.paihdelinkki.fi

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

Paljonko on paljon?

• Yksi alkoholiannos on pullollinen keskiolutta, lasillinen (12 cl) mietoa viiniä, pieni lasillinen (8 cl) väkevää viiniä tai snapsilasillinen (4 cl) viinaa.
• Pullollinen mietoa viiniä sisältää noin kuusi annosta ja viinapullo noin kaksitoista annosta. Tuoppi A-olutta on kaksi annosta.
• Riskiraja on naisille yli 16 alkoholiannosta ja miehelle yli 24 annosta viikossa. Myös viikoittainen humalahakuinen juominen kertoo henkilökohtaisen riskirajan ylittymisestä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.