Allergioiden hoito on kehittynyt – olisiko omat rutiinit syytä päivittää?

Asiantuntijana Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

1. Arvelen saavani oireita siitepölystä. Voinko lääkitä oireita omin neuvoin?

Kyllä voit, siitepölyallergiaa ohjataankin pitkälti hoitamaan itse. Joka viides suomalainen on enemmän tai vähemmän allerginen siitepölylle. Kaikkien on turha hakeutua kuormittamaan terveydenhuollon palveluita.

Jos aivastuttaa, nenä vuotaa ja silmät kutisevat keväisin tai kesäisin ja antihistamiini tehoaa, voi päätellä, että oireet johtuvat allergiasta. Oireet ovat hyvin samankaltaisia riippumatta siitä, minkä kasvin siitepölylle on allerginen. Keväällä ­oireita aiheuttaa tavallisimmin koivu, heinäkuussa heinä ja loppukesästä pujo.

Vaikka oireet olisivat lieviä tai kestäisivät vain pari viikkoa, niitä kannattaa hoitaa. Huonosti hoidettu siitepölyallergia heikentää hyvinvointia, häiritsee arkea ja lisää riskiä sairastua astmaan.

2. Riittääkö, että käyn ostamassa apteekista antihistamiinitabletit?

Moni valitsee ensimmäisenä antihistamiinitabletit, vaikka oireiden hoito kannattaa aloittaa sieltä, missä oireita ilmenee eli tavallisesti nenästä ja silmistä.

Kortisonia tai kortisonia ja antihistamiinia sisältävä nenäsuihke vähentää allergista nuhaa ja aivastelua ja helpottaa tukkoista oloa.

Jos silmät punoittavat, kutiavat ja vetistävät, avuksi kannattaa ottaa allergia­silmätipat heti ensioireista alkaen. Jos yksi tuote ei tehoa, kannattaa kokeilla toista. Silmätipoissa, kuten muissakin allergialääkkeissä, on erilaisia vaikuttavia aineita.

Pelkkä paikallishoito voi riittää. Jos se ei kuitenkaan tehoa tarpeeksi, lisäksi voi ottaa antihistamiinia suun kautta. Antihistamiinitabletit helpottavat etenkin aivastelua ja limaneritystä. Ne myös auttavat, jos allergiaan liittyy atooppista ihottumaa tai korvien kutinaa.

Neuvoa kannattaa kysyä apteekista.

3. Kannattaako antihistamiini aloittaa jo ennen oireiden puhkeamista?

Jos antihistamiinin aloittaa monta viikkoa ennen oireiden alkamista, kuuri ei hoida mitään ja aiheuttaa turhaa rahanmenoa. Voit odotella ensimmäisiä oireita ja seurailla siitepölytiedotuksia. Antihistamiinitablettien teho alkaa nopeasti, joidenkin tuntien kuluessa lääkkeen otosta. Myös silmätipat tehoavat nopeasti.

Nenäsuihke sen sijaan saavuttaa parhaan tehonsa vasta muutaman päivän kuluessa, joten sen käytön voi aloittaa vähän aiemmin. Jos suihkeen aloittaa vasta aivan tukkoisena, oireita on vaikeampi saada kuriin.

Niiskuttelu voi alkaa hyvinkin aikaisin, sillä moni koivuallerginen saa oireita myös lepästä ja pähkinäpensaasta. Niiden kukinta alkaa Keski-Euroopassa jo tammikuussa. Herkimmät tuntevat oireita, kun siitepölyn kaukokulkeumat saapuvat tuulten mukana. Etelä-Suomessa pähkinäpensaan kukinta voi alkaa helmi-maaliskuun vaihteessa, ja leppä ja koivu seuraavat pian perässä.

4. Eivätkös antihistamiinit väsytä?

Uudet antihistamiinit eivät väsytä samalla tavalla kuin vanhan polven antihistamiinit, sillä ne vaikuttavat elimistössä eri reittiä. Nenäsuihkeet ja silmätipat eivät vaikuta jaksamiseen. Ilman reseptiä myytävät antihistamiinitabletit aiheuttavat väsymystä vain harvoille. Vanhan polven antihistamiineista lähes kaikki ovat reseptilääkkeitä. Niitä käytetään nykyisin esimerkiksi nopeuttamaan nukahtamista ja parantamaan unta.

Jos kuitenkin kokee, että lääke väsyttää, sen voi ottaa illalla. Itse allergiakin voi tehdä olosta väsyneen ja nuutuneen. Allergiaoireet vaikuttavat ympäri vuorokauden ja heikentävät usein myös unta.

5. Saanko lääkärin reseptillä tehokkaampia lääkkeitä?

Allergialääkkeet ovat samoja reseptillä ja ilman. Resepti kannattaa pyytää, jos joutuu käyttämään allergialääkkeitä pitkään tai käyttää muitakin reseptilääkkeitä. Jos on allerginen monen eri kasvin siitepölylle, saattaa tarvita antihistamiinia jopa puoli vuotta yhtäjaksoisesti. Isot pakkauskoot voivat tulla pieniä edullisemmiksi, ja reseptillä ostettuina lääkkeet kerryttävät vuosiomavastuuta eli lääkekattoa. Yllättäen jotkin allergialääkkeet taas voivat olla edullisempia itse­hoitolääkkeinä.

6. Jos mikään ei auta, voinko ottaa tupla-annoksen lääkkeitä?

Jos itsehoitolääkkeet eivät säännöllisesti ja ohjeen mukaan käytettyinä helpota oloa riittävästi, kannattaa käydä lääkärissä. Vastaanotolle kannattaa hakeutua myös, jos on astmaan viittaavia oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta. Astma­lääkkeisiin tarvitaan lääkärin resepti.

Joskus voi tarvita suuremman annoksen antihistamiinia. Lääkäri voi määrätä esimerkiksi nokkosihottumaan nelinkertaisen annoksen antihistamiinia, kun sitä yleensä otetaan allergiaoireisiin yksi tabletti päivässä. Omin neuvoin annostusta ei pidä muuttaa.

7. Onko nenäkannusta oikeasti apua allergiseen nuhaan?

Kyllä vain. Lämmin suolaliuos puhdistaa nenää siitepölystä ja muista epäpuhtauksista, ohentaa sitkeää limaa ja kosteuttaa limakalvoja. Se vähentää myös katupölyn aiheuttamaa ärsytystä.

Katupöly aiheuttaa monelle oireita jo ennen siitepölykautta. Nenän voi huuhtoa 1–2 kertaa päivässä, kun tulee ulkoa sisälle tai ennen kuin laittaa nenäsuihketta. Puhtaalta limakalvolta nenäsumutteet imeytyvät tehokkaammin.

8. Mitä muita lääkkeettömiä keinoja voisin kokeilla?

Käy suihkussa ennen nukkumaanmenoa ja huuhdo siitepölyt pois hiuksista ja iholta.

Ulkoile aikaisin aamulla, myöhään illalla tai sadesäällä, kun siitepölyä on vähemmän.

Laita suodatinkangas tuuletusikkunoihin ja korvausilmaventtiileihin. Vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet ennen ja jälkeen siitepölykauden. Älä kuivata tai tuuleta tekstiilejä ulkona siitepölykauden aikana.

Artikkeli on julkaistu Hyvä terveys -lehden numerossa 4/25. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.