Dyslipidemioiksi kutsutaan rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Tällöin jokin veren rasva-arvoista ei vastaa suosituksia. Dyslipidemia on tärkeä tekijä valtimotaudin synnyssä. Dyslipidemiahoidon tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa alaraajojen valtimoiden ahtautumista, joka aiheuttaa sepelvaltimo- ja aivovaltimotautia sekä katkokävelyä.

Dyslipidemian tunnusmerkit

Dyslipidemiasta puhutaan, kun seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3 mmol litrassa tai triglyseridipitoisuus yli 2 mmol/l. Vaihtoehtoisesti taudilla tarkoitetaan tilannetta, jossa veren HDL-pitoisuus on alle 1 mmol/l ja pieni suhteessa kokonaiskolesterolipitoisuuteen (suhde on yli 4). Dyslipidemiass molemmat voivat olla epäsuotuisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Dyslipidemiadiagnoosin tulee perustua ainakin kahteen lipidimittauskertaan seerumista. Esimerkiksi vakava sairaus voi tilapäisesti alentaa lipidiarvoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Riskitekijät

Epäsuotuisat veren rasva-arvot lisäävät valtimotaudin vaaraa. Muita riskitekijöitä ovat tupakointi, korkea verenpaine, diabetes, ylipaino ja valtimotaudit lähisuvussa. Myös sukupuoli ja ikä vaikuttavat: miehillä riski on suurempi ja ikääntyminen lisää sairastumisvaaraa.

Suuren riskin potilaiksi lasketaan ne, joilla on todettu ahtauttava valtimotauti sekä diabeetikot (tyypin 1 diabeetikoista ne, joilla on valkuaista virtsassa). Samoin suuren riskin potilaita ovat ne, joilla on useita vaaratekijöitä tai yksi hyvin suuri riskitekijä, kuten kokonaiskolestroli yli 8 mmol/l.

Matala HDL-pitoisuus yhdessä suurentuneen triglyseridipitoisuuden, häiriintyneen sokeriaineenvaihdunnan, kohonneen verenpaineen ja vyötärölihavuuden kanssa on keskeisiä metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkejä. Se puolestaan ennakoi diabeteksen kehittymistä ja lisää valtimotaudin riskiä.

Hoito

Monesti kolesteroliarvot paranevat jo pelkillä elämäntapamuutoksilla. Ruokavaliohoito ja liikunnan lisääminen, mahdollisen tupakoinnin lopettaminen ja ylipainoisella laihduttaminen voivat palauttaa kolesteroliarvot normaaleiksi. Tärkeintä on muuttaa ruokavalion rasvan laatua. Kova, tyydyttynyt rasvaa saadaan rasvaisista maitovalmisteista, kuten voista ja juustoista sekä lihasta ja makkaroista. Kasviöljyt, erityisesti rypsiöljy, kasvisrasvapohjaiset levitteet sekä kalat ovat hyviä pehmeän, tyydyttymättömän rasvan lähteitä.

Jos HDL-arvo on matala, ovat kestävyysliikunnan lisääminen, laihduttaminen ja tupakoinnin lopettaminen paikallaan. Jos triglyseridiarvo on suurentunut, kannattaa vähentää ruokavaliosta kokonaisrasvan määrää sekä vähentää alkoholinkäyttöä.
Suuren riskin potilaille tulisi elämäntapamuutoksiin tähtäävän ohjauksen ohella aloittaa mahdollisimman varhain myös lääkehoito, useimmiten statiinilääkitys. Suuren riskin potilaiden suositeltavat lipidilukemat ovat matalampia kuin normaaliväestölle suositetut arvot. Tavoitteena on, että kokonaiskolesteroli olisi alle 4,5 ja LDL-kolesteroli alle 2,5.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla