Puuttuvaa hammasta ei ole aina pakko korvata terveyden takia. Ulkonäön vuoksi se voi olla välttämätöntä.

Etuhampaitta virnistelevä kuusivuotias on vinkeä näky, mutta neliviitosen hampaiden puuttuminen ei hymyilytä. Hammaskaarissa yhden tai kahden hampaan puutoksia on noin miljoonalla suomalaisella. Heistä puolet tyytyy tilanteeseen.

− Koska kolon täyttäminen hammasrivissä maksaa. Osa ei ehkä arvostakaan hampaitaan tarpeeksi, mutta tosiasia on, että hammasimplantin asentaminen on kallista, jos se pitää hoitaa pienestä palkasta tai eläkkeestä, toteaa professori Pekka Vallittu Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta.

Onneksi tähänkin ongelmaan on jo löydetty kukkarolle ystävällisempi ratkaisu.
Vallittu johtaa Turun kliinistä biomateriaalikeskusta, jossa on kehitetty kahdenkymmenen vuoden ajan kuitusiltaa vaihtoehdoksi perinteiselle kulta-keraamiselle. Kuitusilta maksaa noin neljänneksen siitä mitä perinteinen silta.

Uusi silta säästää hampaita

Kuitusillan etuja on, ettei sitä varten tarvitse hioa muita hampaita. Perinteinen hammasilta kun tarvitsee kiinnitykseensä vähintään kaksi tappimaista tukipilaria, jotka muotoillaan muista, jäljellejääneistä hampaista. Kun hammasaukon vierushampaat on hiottu tapeiksi, niihin liimataan hammasteknikon kullasta valmistama runko, joka on päällystetty posliinilla.

Siltoja valmistetaan nykyisin myös kokonaan keraamisesta materiaalista, jolloin se on hyvin luonnollisen näköinen. Kulta-keraamisen sillan saattaa paljastaa hampaan yläreunassa pilkottava tumma runko, joka tulee näkyviin ikenen vetäytyessä. Perinteisen sillan asennus vaatii 2–5 hoitokäyntiä hammaslääkärissä.

Jos puuttuvan hampaan molemmin puolin on vain terveitä hampaita, hammaslääkäri ei mielellään uhraa niitä perinteiselle hammassillalle. Paras vaihtoehto olisi tällöin kuitusilta tai hammasimplantti. Jälkimmäinen tehdään ikeneen ruuvattavasta keinojuuresta ja siihen kiinnitettävästä hammaskruunusta.

Implantti on kuin oma hammas, ja jos luu pysyy terveenä eikä teknisiä vaurioita tule, se pysyy suussa hyvin pitkään. Keinojuuren asennus on kirurginen toimenpide ja käyntejä hammaslääkärillä tai kirurgilla tulee yhteensä 5–8. Implantti on kestävä ja luonnollinen hampaan korvaaja, mutta potilaan kallis.

Kuitusilloista on kokemusta 13 vuoden ajalta ja niitä on tarvittaessa helppo korjata. Kuitusilta ei ole peruuttamaton hoito, vaan se voidaan myöhemmin korvata implantilla tai tavallisella sillalla. Korvattu hammas tuntuu ja näyttää luonnolliselta.

Epämukava osaproteesi

Tavallisin puuttuvan hampaan korjausmenetelmä on irrotettava osaproteesi, joka on rakennettu muovista, metallista ja muovihampaista. Se kiinnitetään niin sanotuilla pinnekoukuilla muihin hampaisiin. Koukkujen lisäksi osaproteesi tukeutuu suulakeen.

Osaproteesissa on tekohammas puuttuva hampaan kohdalla. Se on helppo puhdistaa, koska sen voi kokoproteesin tapaan ottaa suusta pois. Osaproteesin syntyy noin 4–5 käyntikerralla. Muovisia osaproteeseja voidaan nykyään vahvistaa lasikuidulla.

Osaproteesi on kulta-keraamista siltaa halvempi, erityisesti jos se tehdään kokonaan muovista. Pekka Vallittu kuitenkin veikkaa, että osaproteesin löytää useammin potilaan piironginlaatikosta kuin suusta.

– Monet kokevat osaproteesin epämukavaksi, siksi noin puolet niistä jää käyttämättä.

Vähälläkin pärjää

Aiemmin hammaslääketieteessä opetettiin, että hammaspuutos pitää korjata ilman muuta. Ajateltiin, että vastapurijaa vaille jäävä hammas alkaa kallistella ja sekoittaa purentaa. Näin ei kuitenkaan aina käy.

Nykyisin ajatellaan, että mikäli ihmiseltä puuttuu takimmaisia hampaita, niitä ei ole pakko korvata. Minimivaatimus purukalustolle on, että sillä pystyy hienontamaan ruokansa. Hampaita pitää myös olla tasaisesti sekä ylä- että alaleuassa siten, että ihmisen purenta on tasainen ja vakaa.  

Pekka Vallittu toteaa, että parasta olisi, jos hammas-puutokset voitaisiin estää hyvällä hoidolla kokonaan. Jos korvaavia rakenteita kuitenkin tehdään, ratkaisee suun tulevaisuuden se, miten potilas hoitaa suuhygieniansa.

− Jos suu on niin sottainen, että tulehdukset ja karies pääsevät jylläämään, mikään rakennelma ei siinä suussa menesty.

Asiantuntija professori Pekka Vallittu, Turun yliopiston hammas­lääketieteen laitos

Lue lisää Testaa narskutteletko?

  1. Reikiintyminen eli karies. Paikattu hammas on koskematonta hammasta alttiimpi reikiintymiselle, juuritulehduksille ja halkeamisille.
    Pelastus Hyvä hammashygienia (harjaaminen, tikut, hammaslanka), napostelun välttäminen ja fluoraaminen.
  2. Kiinnityskudossairaus eli parodontiitti. Piilossa hampaan ja ikenen välissä etenevä sairaus tuhoaa hitaasti hammasta ikeneen kiinnittävät kudokset ja hammas irtoaa.
    Pelastus Säännöllinen hammaskiven poisto, hampaiden huolellinen kotihoito ja tarkka hammaslääkäri ja suuhygienisti, jotka hoitavat taudin. 
  3. Tapaturmat. Kasvoihin kohdistunut kova isku irrottaa hampaita. Se voi tapahtua niin urheillessa kuin nakkikioskilla.
    Pelastus Hammassuojat, suojakypärät, liukumattomat kengät, turvavyö autossa, pakoon juoksu väkivallan uhatessa. 
  4. Lohkeaminen ja halkeaminen. Ihmisen leukojen purentavoima riittää hajottamaan hampaan, joka pistää rivistöstä hiukankin muita korkeammalle eli korottaa.
    Pelastus Purentaan sovitetut paikat ja kruunut sekä yleensä tasapainoinen purenta. Purentakisko antaa lisäsuojaa. 
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 49-vuotias. Minulla tulee täyteen 5 vuotta hormonikierukan käyttöä. Pitääkö se ottaa pois heti vai voiko se olla pidempään? Kannattaako vielä laittaa uusi kierukka? Vaihdevuosioireita on ollut, mutta kierukka on ollut erittäin toimiva eikä ongelmia ole ollut.

Tällä hetkellä saatavilla on kolme erilaista hormonikierukkaa. Pisimmän ajan markkinoilla on ollut 52 mg levonorgestreelia (keltarauhashormonia) sisältävä valmiste (Mirena). Sen yksi käyttöaihe on raskauden ehkäisy. Silloin myyntiluvan mukainen käyttöaika on viisi vuotta, mutta uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan sen käyttöaikaa voidaan venyttää seitsemään vuoteen. Mirena-hormonikierukkaa voidaan myös käyttää runsaiden ja kivuliaiden kuukautisten hoitoon sekä osana vaihdevuosien hormonihoitoa.

Tämän lisäksi markkinoilla on kaksi ainoastaan raskauden ehkäisyyn tarkoitettu valmistetta: 19,5 mg levonorgestreelia sisältävä Kyleena, jonka suositeltu käyttöaika on viisi vuotta sekä 13,5 mg levonorgestreelia sisältävä Jaydess, jonka käyttöaika on kolme vuotta.

Kysyjä on 49-vuotias, ja oletan, että hänellä on käytössä Mirena-hormonikierukka. Kierukkaa ei kannata vaihtaa, vaan se saa olla kohtuontelossa niin kauan kuin varmuudella tiedetään, että raskauden ehkäisyä ei enää tarvita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että menopaussi on ohitettu. Kysyjän tapauksessa kierukkaa voi käyttää siis jopa pidempäänkin kuin seitsemän vuotta.

Jos kierukkaa käytetään runsaiden tai kivuliaiden kuukautisten hoitoon, sitä voi myös käyttää kauemmin kuin viisi vuotta; käytännössä niin kauan kuin oireet pysyvät poissa. Kierukasta erittyy keltarauhashormonia usein pidempään kuin viisi vuotta.

Hormonikierukka voi olla myös osa vaihdevuosien hormonihoitoa. Vaihdevuosioireet hoidetaan estrogeenilla ja kohdun limakalvo pidetään lepotilassa (ohuena) hormonikierukan avulla. Käyttöaika vaihtelee käytetyn estrogeeniannoksen mukaan.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti