Puuttuvaa hammasta ei ole aina pakko korvata terveyden takia. Ulkonäön vuoksi se voi olla välttämätöntä.

Etuhampaitta virnistelevä kuusivuotias on vinkeä näky, mutta neliviitosen hampaiden puuttuminen ei hymyilytä. Hammaskaarissa yhden tai kahden hampaan puutoksia on noin miljoonalla suomalaisella. Heistä puolet tyytyy tilanteeseen.

− Koska kolon täyttäminen hammasrivissä maksaa. Osa ei ehkä arvostakaan hampaitaan tarpeeksi, mutta tosiasia on, että hammasimplantin asentaminen on kallista, jos se pitää hoitaa pienestä palkasta tai eläkkeestä, toteaa professori Pekka Vallittu Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta.

Onneksi tähänkin ongelmaan on jo löydetty kukkarolle ystävällisempi ratkaisu.
Vallittu johtaa Turun kliinistä biomateriaalikeskusta, jossa on kehitetty kahdenkymmenen vuoden ajan kuitusiltaa vaihtoehdoksi perinteiselle kulta-keraamiselle. Kuitusilta maksaa noin neljänneksen siitä mitä perinteinen silta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusi silta säästää hampaita

Kuitusillan etuja on, ettei sitä varten tarvitse hioa muita hampaita. Perinteinen hammasilta kun tarvitsee kiinnitykseensä vähintään kaksi tappimaista tukipilaria, jotka muotoillaan muista, jäljellejääneistä hampaista. Kun hammasaukon vierushampaat on hiottu tapeiksi, niihin liimataan hammasteknikon kullasta valmistama runko, joka on päällystetty posliinilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siltoja valmistetaan nykyisin myös kokonaan keraamisesta materiaalista, jolloin se on hyvin luonnollisen näköinen. Kulta-keraamisen sillan saattaa paljastaa hampaan yläreunassa pilkottava tumma runko, joka tulee näkyviin ikenen vetäytyessä. Perinteisen sillan asennus vaatii 2–5 hoitokäyntiä hammaslääkärissä.

Jos puuttuvan hampaan molemmin puolin on vain terveitä hampaita, hammaslääkäri ei mielellään uhraa niitä perinteiselle hammassillalle. Paras vaihtoehto olisi tällöin kuitusilta tai hammasimplantti. Jälkimmäinen tehdään ikeneen ruuvattavasta keinojuuresta ja siihen kiinnitettävästä hammaskruunusta.

Implantti on kuin oma hammas, ja jos luu pysyy terveenä eikä teknisiä vaurioita tule, se pysyy suussa hyvin pitkään. Keinojuuren asennus on kirurginen toimenpide ja käyntejä hammaslääkärillä tai kirurgilla tulee yhteensä 5–8. Implantti on kestävä ja luonnollinen hampaan korvaaja, mutta potilaan kallis.

Kuitusilloista on kokemusta 13 vuoden ajalta ja niitä on tarvittaessa helppo korjata. Kuitusilta ei ole peruuttamaton hoito, vaan se voidaan myöhemmin korvata implantilla tai tavallisella sillalla. Korvattu hammas tuntuu ja näyttää luonnolliselta.

Epämukava osaproteesi

Tavallisin puuttuvan hampaan korjausmenetelmä on irrotettava osaproteesi, joka on rakennettu muovista, metallista ja muovihampaista. Se kiinnitetään niin sanotuilla pinnekoukuilla muihin hampaisiin. Koukkujen lisäksi osaproteesi tukeutuu suulakeen.

Osaproteesissa on tekohammas puuttuva hampaan kohdalla. Se on helppo puhdistaa, koska sen voi kokoproteesin tapaan ottaa suusta pois. Osaproteesin syntyy noin 4–5 käyntikerralla. Muovisia osaproteeseja voidaan nykyään vahvistaa lasikuidulla.

Osaproteesi on kulta-keraamista siltaa halvempi, erityisesti jos se tehdään kokonaan muovista. Pekka Vallittu kuitenkin veikkaa, että osaproteesin löytää useammin potilaan piironginlaatikosta kuin suusta.

– Monet kokevat osaproteesin epämukavaksi, siksi noin puolet niistä jää käyttämättä.

Vähälläkin pärjää

Aiemmin hammaslääketieteessä opetettiin, että hammaspuutos pitää korjata ilman muuta. Ajateltiin, että vastapurijaa vaille jäävä hammas alkaa kallistella ja sekoittaa purentaa. Näin ei kuitenkaan aina käy.

Nykyisin ajatellaan, että mikäli ihmiseltä puuttuu takimmaisia hampaita, niitä ei ole pakko korvata. Minimivaatimus purukalustolle on, että sillä pystyy hienontamaan ruokansa. Hampaita pitää myös olla tasaisesti sekä ylä- että alaleuassa siten, että ihmisen purenta on tasainen ja vakaa.  

Pekka Vallittu toteaa, että parasta olisi, jos hammas-puutokset voitaisiin estää hyvällä hoidolla kokonaan. Jos korvaavia rakenteita kuitenkin tehdään, ratkaisee suun tulevaisuuden se, miten potilas hoitaa suuhygieniansa.

− Jos suu on niin sottainen, että tulehdukset ja karies pääsevät jylläämään, mikään rakennelma ei siinä suussa menesty.

Asiantuntija professori Pekka Vallittu, Turun yliopiston hammas­lääketieteen laitos

Lue lisää Testaa narskutteletko?

  1. Reikiintyminen eli karies. Paikattu hammas on koskematonta hammasta alttiimpi reikiintymiselle, juuritulehduksille ja halkeamisille.
    Pelastus Hyvä hammashygienia (harjaaminen, tikut, hammaslanka), napostelun välttäminen ja fluoraaminen.
  2. Kiinnityskudossairaus eli parodontiitti. Piilossa hampaan ja ikenen välissä etenevä sairaus tuhoaa hitaasti hammasta ikeneen kiinnittävät kudokset ja hammas irtoaa.
    Pelastus Säännöllinen hammaskiven poisto, hampaiden huolellinen kotihoito ja tarkka hammaslääkäri ja suuhygienisti, jotka hoitavat taudin. 
  3. Tapaturmat. Kasvoihin kohdistunut kova isku irrottaa hampaita. Se voi tapahtua niin urheillessa kuin nakkikioskilla.
    Pelastus Hammassuojat, suojakypärät, liukumattomat kengät, turvavyö autossa, pakoon juoksu väkivallan uhatessa. 
  4. Lohkeaminen ja halkeaminen. Ihmisen leukojen purentavoima riittää hajottamaan hampaan, joka pistää rivistöstä hiukankin muita korkeammalle eli korottaa.
    Pelastus Purentaan sovitetut paikat ja kruunut sekä yleensä tasapainoinen purenta. Purentakisko antaa lisäsuojaa. 
Sisältö jatkuu mainoksen alla