Jos haluat pysyä virkeänä ja vahvana, elintavat ovat ne, joihin voit itse vaikuttaa. Viimeistään keski-iässä pitäisi huomata myös uhat, jotka eivät tunnu missään mutta tekevät myyräntyötä elimistössä.

Verenpaine ja kolesteroli kannattaa mitata ensimmäisen kerran viimeistään 40-vuotiaana. Monella lukemat alkavat nousta samaa tahtia painon kanssa.

– Korkeaan verenpaineeseen ja kolesteroliin tartutaan ensisijaisesti elämäntapoja viilaamalla. Ne ovat niitä tuttuja: pehmeitä rasvoja, paljon vihreää ja vähemmän suolaa. Ei tupakkaa ja alkoholia korkeintaan kohtuullisesti. Lisäksi liikuntaa ja sopivasti lepoa, professori Timo Strandberg listaa.

Lääkkeitäkään ei pidä kaihtaa, jos lääkäri katsoo ne tarpeelliseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vaikka korkea verenpaine tai kolesteroli ei tunnu miltään, ne kumpikin tekevät hiljaa tuhojaan elimistössä.

Naisilla sydänvaivat alkavat myöhemmin kuin miehillä. Syyksi tähän on esitetty naishormoni estrogeenia, joka suojaa sydäntä ennen vaihdevuosia. Timo Strandberg esittää toisenkin syyn:

– Naisia suojaavat elämäntavat, jotka ovat usein paremmat kuin miehillä. Jos verrataan kahta saman ikäistä naista ja miestä, joilla on samanlaiset elintavat, ero ei välttämättä ole kovin suuri.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rintasyövän ja kohdunkaulan syövän riski kasvaa naisilla keski-iästä eteenpäin. Siksi kannattaa tarttua seulontakutsuihin, joita alkaa tulla: Papa-kokeisiin 30-vuotiaana ja mammografiaan 50-vuotiaana.

Aivojen kehityskaaren huippu saavutetaan 20–30-vuotiaana. Sen jälkeen alkaa näkyä ikääntymisen merkkejä. Hermosoluista koostuva aivojen harmaa aine vähenee ja aivoalueiden yhteydet alkavat heiketä jo keski-iässä. Tästä seuraa tiedonkulun hidastuminen.

Ensimmäisenä, noin nelikymppisenä, hidastuu prosessointinopeus. Se vaikuttaa siihen, millaisella vauhdilla havaitsee asioita ja reagoi niihin. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria.

Keski-ikä tuntuu myös aisteissa. Ikänäkö alkaa kehittyä 40. vuoden jälkeen ja kuulo heiketä 50-vuotiaasta. Näillä saattaa olla myös yllättäviä vaikutuksia: huono kuulo voi jopa vaikeuttaa asioiden painamista mieleen.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Muokattu
klo 21:47 | 30.12.2020

Helposti korjattava salakavala terveysuhka on vajaaravitsemus. 

       Suomalaisilla usean ravinteen saanti on paljon alle optimin. Keskitysleirillä pysyttiin hengissä leivänkannikalla, mutta sairauttomuuteen ja energiseen elämään tarvitaan paljon ravintoaineita. 

        Tämän takia kaikki karjaeläimetkin saavat täysipainoisen puhdistamattoman ja kuumentamattoman rehun lisäksi useita lisäravinteita.

        Ihmiset syövät paljon ravintoköyhää prosessoitua ruokaa ja siksi harhaluulo, että lisäravinteista ei ole hyötyä, on täyttä potaskaa. 

       Meillä on yleisesti puutetta (verrattuna optimiin) kuidun lisäksi ainakin C- ja D-vitamiinista, B12 ja B9 vitamiinista, seleenistä, sinkistä, magnesiumista,  jodista ja kromista.

        Paha terveyshaitta on myös pyöreäselkäisenä istuminen, josta seuraa yli 20 istuaterveyden haittaa, mitkä rappeuttavat kroppaa monin tavoin.

       Paras esto tässä on mahakolollinen, kyynärpehmikkeellinen ja pikasäätöinen työpöytä, korkeussäädettävä monitorin jalka sekä istuimena anatomisesti muotoiltu (reiden alue ei saa olla kupera) keinuva ja keskiraollinen satulatuoli. 

       Kolmas salakavala terveysuhka on lähes kaikialla oleva lyhytalltosäteily, jota tulee kännykästä ja kymmenistä muista laitteista ja mikä vaikuttaa terveyteen salakavalasti monin tavoin, joita kaikkia ei ole vielä edes selvitetty.

       Säteilyä voi torjua tehokkaasti minin tavoin kuten pitämällä kännykän data pois päältä paitsi juuri tarvittaessa, siivota makuuhuoneesta 

Veli-Jussi "Vessi" Jalkanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla