Arjen rasitus ja kiire tuntuvat myös silmissä. Pienet lepotauot ja kosteutus auttavat heti.
KUN SILMÄT ovat virkeät, niiden olemassaoloa ei juuri tule mietittyä. Ne kuitenkin väsyvät siinä missä muukin keho ja mieli. Liiallisen rasituksen syy on usein ruudun tuijottaminen. Silmät kyllä yrittävät kertoa, kun ne ovat joutuneet ponnistelemaan liikaa: ne alkavat tuntua kuivilta, roskaisilta tai voivat vuotaa. Päätä saattaa särkeä ja tuntuu, ettei katse jaksa kohdistua mihinkään. Välillä se taas kirkastuu.
Intensiivinen ja keskittynyt ruudun tuijotus voi saada silmän linssiä tarkentavat lihakset jopa kramppaamaan, minkä takia kauas näkee vain sumeasti. Rasittumisesta johtuvat oireet ovat pahimmillaan pelottavia ja vähintään ne turhauttavat. Onneksi syy on usein arkinen ja korjattavissa pienillä keinoilla.
Katse kaukaisuuteen
Paljon puhutaan siitä, miten hyödyllinen terveysteko on istumisen tauottaminen ja miten tärkeää on tarjota mielelle hengähdystaukoja arjen keskelle. Samaan tapaan silmät kaipaavat lepohetkiä pitkin päivää. Helpoin keino on pitää silmiä kiinni. Silloin ne saavat hetken huilia ja kostua luomen alla.
– Tauoilla ei kannatakaan näpräillä kännykkää vaan tehdä muutamia venyttelyliikkeitä silmät kiinni, sanoo silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedt.
Kun verenkierto niskassa ja kasvojen alueella paranee ja jännitykset hellittävät, myös silmät voivat paremmin. Silmät saavat tärkeitä palauttavia hetkiä myös niin, että katseen nostaa etäälle ruudulta, kirjasta tai käsitöistä.
– Kauas katsominen on silmille tärkeää lepuutusta. Sitä olisi hyvä tehdä vähintään puolen tunnin välein.
Kosteus tasapainoon
Toisinaan taas tuntuu kuin silmissä olisi hiekkaa. Se johtuu silmien kuivumisesta, joka vaivaa joka toista suomalaista. Kuivumisen merkkejä ovat myös silmien väsyminen, näön tarkkuuden vaihtelu ja yllättäen silmien vuotaminen.
– Räpytysrefleksi on silmien kosteuden kannalta tärkeä. Tuijottaminen harventaa räpyttelyä, ja silmät pääsevät kuivumaan. Se voi liittyä television katsomiseen ja mihin vain tarkkuutta vaativaan työhön, sanoo Hellstedt.
Myös puhaltava ilmastointi, kuiva ilma ja pöly saavat kyynelnesteen haihtumaan silmästä.
– Silmien ajoittainen punoittelu voi sekin johtua kuivuudesta. Punoitus on vaaratonta, jos se lievittyy kostutustipoilla. Siitä tietää, että kyse on juuri silmien kuivumisesta.
Kosteutustipat ovat nopea ja näppärä apu kuivuuteen. Yksi tippa silloin tällöin ei riitä, vaan niitä on hyvä laittaa säännöllisesti 4–6 kertaa päivässä. Siksi pullo kannattaa pitää mukana eikä unohtaa kaappiin. Herkkäsilmäinen voi harkita säilöntäaineettomia pipettejä. Jatkuvaan käyttöön sopivia tippoja saa apteekista ilman reseptiä.
Pitkään kestänyttä silmien kuivuutta voi hoitaa tippojen ohella hieromalla luomireunassa olevia Meibomin rauhasia. Hieronta avaa rauhastiehyitä, joista erittyvä voiteluaine hidastaa kyynelnesteen poistumista.
Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedt Terveystalosta
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
