probiootit, hyvät bakteerit, mirobisto, suolistofloora
Kuva Shutterstock

Mikrobistomme on järkytyksen tilassa, mikä näkyy vakavien sairauksien puhkeamisena yhä nuoremmilla.

Sisällämme on aimo annos vierautta. Peräti 90 prosenttia soluistamme kuuluu jollekin muulle kuin itsellemme, nimittäin bakteereille. Huolestumiseen ei kuitenkaan ole syytä, sillä nämä elimistömme mikroskooppiset asukit ovat lähes poikkeuksetta ystävällisiä otuksia.

Itse asiassa bakteerit elävät ihmisen kanssa symbioosissa: molemmat hyötyvät toisistaan.

Mikrobisto on avainasemassa immuunipuolustuksen ylläpidossa ja taistelussa tauteja vastaan.

Valitettavasti jokin ihmisen mikrobistossa on viimeisinä vuosikymmeninä vinksahtanut, sillä niin kutsutut ”modernit vitsaukset” ovat yleistyneet kehittyneissä maissa hälyttävää vauhtia. Aiheesta kirjoittaa 30 vuotta mikrobiologina työskennellyt Martin J. Blaser teoksessaan Missing Microbes.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nopeasti yleistyneitä sairauksia ovat muun muassa liikalihavuus, nuoruusiän diabetes, astma, ruoka-aineallergiat, refluksitauti, keliakia, Crohnin tauti, haavainen paksusuolen tulehdus ja autismi. Kaikki nämä alkavat vaivata jo lapsuusiässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Esimerkiksi ykköstyypin eli lapsuusiän diabeteksen ilmaantuvuus on tuplaantunut kahdenkymmenen vuoden välein teollistuneessa maailmassa. Blaser nostaa erityistapauksena esiin Suomen, jossa lapsuusiän diabeetikkojen määrä on kasvanut 550 prosenttia 1950-luvulta lähtien.

Turhia antibioottikuureja

Haettaessa selitystä siihen, miksi lapset sairastavat niin paljon, yleensä ensimmäisenä tiskiin lyödään niin kutsuttu hygieniateoria: sen mukaan ympäristö on tehty liian puhtaaksi ja lapset ovat liian vähän kosketuksissa luonnon — lähinnä maaperän — mikrobiston kanssa. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että maaseudulla kasvaneilla lapsilla on vähemmän allergisia sairauksia verrattuna kaupungissa kasvaneisiin.

Blaser ei kuitenkaan pidä hygieniateoriaa tarpeeksi uskottavana. Hän tähdentää, että maaperän mikrobit eivät ole pohjimmiltaan ihmistä varten. Liiallisen puhtauden sijasta mikrobistoa on Blaserin mukaan järkyttänyt ennen kaikkea antibioottien liikakäyttö, niin ihmisillä kuin eläimilläkin.

– Tiedämme, että syöttämällä antibiootteja kanoille, lehmille ja sioille, saamme kauppojen hyllyille enemmän lihaa. Mutta olemme tekemässä samaa nuorille syöttämällä heille antibiootteja lukuisiin tauteihin, joihin antibiootteja ei edes tarvittaisi, Blaser toteaa.

Kaikista antibioottikuureista noin 70 prosenttia määrätään hengitysteiden infektioihin, selvittää bakteeriopin professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen. Kansainvälisten arvioiden mukaan jopa puolet näistä kuureista on turhia.

Samoin kuin Blaser, Huovinen korostaa, että antibiooteilla vaikuttaa olevan merkittävä yhteys lapsuusiän sairauksiin, kuten Crohnin tautiin.

– Jos lapsi on saanut enemmän kuin seitsemän antibioottikuuria, Crohnin taudin riski on nelinkertainen verrattuna lapsiin, jotka eivät ole käyttäneet antibiootteja, Huovinen kertoo suomalaistutkimuksiin vedoten.

Korvatulehdukset kuriin?

Yksi ja kaksivuotiaista lapsista 60 prosenttia saa vuosittain ainakin yhden antibioottikuurin.

Moni heistä saa 5, jotkut jopa 10 lääkitystä. Tavallisin syy antibioottihoitoon on välikorvantulehdus, joita on Suomessa vuosittain ainakin 500 000.

Eniten korvatulehduksia potevat alle 3-vuotiaat. Huovisen mukaan tämä johtuu paljolti liian suurista ryhmistä päivähoidossa.

Kaikille alle 3-vuotiaille tulisi Huovisen mielestä taata hoitomahdollisuus 4—5 mlapsen pienryhmissä tai perhepäivähoidossa.

Jos sama toimenpide ulotettaisiin myös vanhempiin ikäryhmiin, voitaisiin lapset joka vuosi säästää Huovisen mukaan 200 000 värikorvatulehdukselta. Samalla antibioottien liiallinen käyttö vähenisi.

Oma lukunsa ovat vielä antiseptiset hygieniatuotteet, joista on kasvanut maailmalla miljardien bisnes. Huovinen huomauttaa, että hygieniatuotteet voivat sisältää antibioottisia aineita, joihin taudinaiheuttajat kehittävät vastuskyvyn. Puhdistautumisessa aivan tavalliset äidin opetukset riittävät pitkälle.

– Tukka niin kuin leikkuulautakin on hyvä pestä säännöllisesti, ihan tavallisilla aineilla. On kohtalokas harhaluulo, että pystyisimme kemikaaleilla hallitsemaan mikrobien maailmaa, Pentti Huovinen korostaa.

Jos antibioottien käyttöä muodossa ja toisessa ei hillitä, uhkana on Blaserin sanoin niin sanottu ”antibioottitalvi”. Se tarkoittaisi käytännössä, että lapset muistuttavat sairastavuudessaan hyvin paljon vanhuksia.

Jo syntymätapa vaikuttaa

Mikrobistomme on saanut peruskattauksen jo syntymähetkellä. Raskauden aikana emättimen bakteerikanta muuttuu, kuten tapahtuu tuona aikana myös monissa muissa kehonosissa.

Synnytyskanavassa lapsi kirjaimellisesti sukeltaa bakteerien maailmaan ja hörppii samalla terveydelle tärkeitä bakteereita elimistöönsä.

Tavalla syntyä on huomattavia vaikutuksia mikrobistoon. Gut-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan niillä lapsilla, jotka olivat syntyneet keisarileikkauksella, oli vähemmän hyödyllisiä bakteereita verrattuna alateitse syntyneisiin lapsiin. Tämä saattaa selittää, miksi sektiolla syntyneillä lapsilla on muita korkeampi riski sairastua muun muassa lapsuusiän diabetekseen tai astmaan.

– Mikäli mikrobisto ei ole siirtynyt lapseen normaalilla tavalla eli synnytyskanavan kautta, mikrobiston koko perusta on huteralla pohjalla, arvioi Blaser.

On kuitenkin syytä huomioida, että mikrobiston häiriintymisen riskit näkyvät tilastoissa väestötasolla eivätkä siis kaikkien yksilöiden kohdalla. Vaikka lapsi olisikin syntynyt sektiolla ja antibioottikuurejakin olisi määrätty useampi, hän elää todennäköisesti tulevaisuudessa normaalia tervettä elämää.

Pentti Huovinen muistuttaa, että vielä on valtavasti avoimia kysymyksiä mikrobiston kehittymisestä ja merkityksestä terveydelle.

– Nykyiset tutkimukset osoittavat yhteyksiä mikrobiston ja sairauksien välillä. Olisi vielä löydettävä mekanismit, joilla mikrobiston muutokset terveyteemme vaikuttavat.

Asiantuntija: Pentti Huovinen, bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, Turun yliopisto.

 

 

 

Parempia bakteereita

Äidinmaidon hyviä vaikutuksia lapsen bakteeristoon on tutkittu paljon. Eräs myönteisimmistä on äidinmaidon infektioita, jopa HIV:tä, estävä vaikutus. Äidinmaito sisältää vasta-aineita, jotka ovat tarpeen ensimmäisten elinkuukausien aikana, jolloin lapsen omat puolustusmekanismit ovat vielä vaillinaisia.

Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että äidinmaidonkorvikkeita yksinomaan tai osittain saaneiden lasten bakteeristo poikkesi huomattavasti äidinmaitoa säännöllisesti saaneista lapsista.

Maitohappobakteerit, joita voi ostaakaupasta eri muodossa, voivat myös olla avuksi.

Lancet-lehdessä julkaistussa Turun yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että antamalla Lactobacillus GG -bakteereita äidille odotuksen tai imetyksen aikana tai lisäämällä maitohappobakteereita suoraan lapsen ravintoon, lapsen riski sairastua atooppiseen ihottumaan väheni.

Maitohappobakteereja saaneista lapsista alle neljäsosalla todettiin krooninen atooppinen ihottuma, kun vertailuryhmässä sairaus ilmeni lähes puolella.

Vierailija

Suoliston väärä bakteerikanta on oireiden taustalla. Oireista pääsee eroon oikealla ruokavaliolla. Varsinkin suolistosairauksissa ruokavaliohoito pitää aloittaa välittömästi ensioireiden ilmaantuessa, jotta suolisto ei pääse liikaa tuhoutumaan, koska muuten joutuu leikkauspöydälle. Lääkärien tietotaso suolistosta on surkealla tasolla. Tieto suolistosta on yleisesti ottaen vajaata. Ihminen tuntee kosmoksen paremmin kuin suoliston.

Ruoka on lääke.

Lääkärikoulutuksessa ei ole ravitsemusta paria viikkoa enempää ja näinollen lääkärit eivät pysty kartoittamaan potilaansa ravitsemustilaa. Mitään vitamiini- tai hivenainemittauksia ei yleensä edes tehdä.

Voiko ruokavalio parantaa ?

Valitettavan usein lääkäreiden kanta moneen sairauteen on, ettei ruokavaliolla ole juurikaan merkitystä. 

Suuri harmi ja ihmeteltävä asia on miksi lääkäreille ei anneta kunnollista ravitsemuksellista koulutusta. Ruokavaliolla on kuitenkin tekemistä suuresti lähes kaikkien terveyden tekijöiden, sairauksista parantumisten ja immuunivasteen kanssa. 

Autoimmuunisairaudet reagoivat usein erittäin nopeasti viljattomaan, maidottomaan ja sokerittomaan ruokavalioon. Sekä ehdottomasti rypsi ja rypsipohjaiset rasvat (margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) pois.

Allergiat, psoriasis, nivelrikko, reumasairaudet, II-tyypin diabetes, astma, suolistosairaudet ja atopia ovat elimistön immuunijärjestelmän ylireagointia sopimattomiin (yleensä viljat ja/tai maito sekä rypsi) ruoka-aineisiin, jotka pitävät tulehdustilaa yllä kehossa. Kun elimistön pommittaminen sopimattomalla ravinnolla lopetetaan, myös immuunijärjestelmä rauhoittuu. 

Kannattaa perehtyä aiheeseen, sillä voit päästä kaikista oireista eroon vain muuttamalla ruokavaliotasi. 

Lasten allergiat ja autoimmuunisairaudet ovat lisääntymässä huimaa vauhtia. Ei nuo sairaudet taivaasta tipu, vaan jotain tehdään todella väärin.

VÄLTÄ TURHIA ANTIBIOOTTIKUUREJA.

Suomessa joka toinen lapselle määrätty antibioottikuuri on turha. Luku on todennäköisesti aikuisilla ihan sama. Antibiootit tappavat suoliston hyvät bakteerit ja täten altistavat uusille sairauksille. Mutta  suoliston bakteeristo kyllä toipuu, kun sille antaa kunnon ravintoa. Eli vältä rypsiä kaikissa muodoissaan (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...), maitoa sellaisenaan sekä liiallista viljan käyttöä.

Myös huono sisäilma, home, radon, haitalliset kemikaalit, ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet sairastuttavat. Eli varmista, että olet aina puhtaassa sisäilmassa.

Vierailija

Suomessa joka toinen lapselle määrätty antibioottikuuri on turha. Luku on todennäköisesti aikuisilla ihan sama. 

Esim. korvatulehduksista jopa 80% on virusperäisiä, joihin ei tehoa antibiootti. 

Mahdollisen korvatulehduskierteen katkaisusta puhuttaessa on syytä nostaa pinnalle ruokavalio. Monet ovat saaneet apua tähän kierteeseen, kun ovat vähentäneet viljojen,  maitotuotteiden ja sokerin käyttöä. Ja usein siis riittää, että esimerkiksi viljojen käyttöä vain vähennetään ja juodaan vettä maidon tilalla. Juoksevat maitotuotteet keräävät limaa ja ovat usein merkittävänä tekijänä kroonisissa ylähengitystieinfektioissa. Eli kierteen katkaisu ei välttämättä vaadi mitään täysviljattomuutta.

D-vitamiinin anto suomalaista viranomaissuositusta suurempana päiväannoksena vähentää lasten toistuvia korvatulehduksia, osoittaa italialaistutkimus. Tulehduskierteessä olevien lasten D-vitamiinin tarve on sellainen, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) nousee vähintään 90 nmol/l. Siihen ei riitä Suomessa voimassa oleva virallinen saantisuositus 10µg, jolla pitoisuus jää alle 50 nmol/l.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D3-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk (jos vanhemmat muistavat sen antaa) ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Neljä viidestä poskiontelotulehduksesta on viruksen aiheuttama ja paranee parissa viikossa ilman antibiootteja, joten vältä turhia antibioottikuureja.

Yskä on yleinen nuhakuumeen oire. Flunssaan liittyvä yskä kestää keskimäärin kolme viikkoa. Äkillinen keuhkoputkentulehdus on oikeastaan sama asia kuin yskä. Äkillinen keuhkoputkentulehdus on lähes aina viruksen aiheuttama henkitorven ja keuhkoputkiston limakalvon tulehdus. Virukseen ei auta antibiootti. 

Antibioottilääkityksestä on aikuisten ja lasten akuutissa keuhkoputkitulehduksessa enemmän haittaa kuin hyötyä, todetaan juuri julkaistuissa, uusissa Vältä viisasti -suosituksissa.

Keuhkoputkitulehdukset ovat yleensä virusten aiheuttamia. Antibioottihoito ei tehoa niiden oireisiin ja voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Lisäksi turha antibioottien käyttö lisää taudinaiheuttajien vastustuskykyä.

Jokainen antibioottikuuri muuttaa suoliston bakteeristoa jopa vuosien ajaksi. Antibiootit tappavat suoliston hyvät bakteerit ja täten altistavat uusille sairauksille. 

Mutta suoliston bakteeristo kyllä toipuu ennalleen, kun sille antaa kunnon ravintoa. Eli vältä rypsiä kaikissa muodoissaan (rypsi, margariinit, kasvirasvakermat jne...), maitoa sellaisenaan sekä liiallista viljan käyttöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla