probiootit, hyvät bakteerit, mirobisto, suolistofloora
Kuva Shutterstock

Mikrobistomme on järkytyksen tilassa, mikä näkyy vakavien sairauksien puhkeamisena yhä nuoremmilla.

Sisällämme on aimo annos vierautta. Peräti 90 prosenttia soluistamme kuuluu jollekin muulle kuin itsellemme, nimittäin bakteereille. Huolestumiseen ei kuitenkaan ole syytä, sillä nämä elimistömme mikroskooppiset asukit ovat lähes poikkeuksetta ystävällisiä otuksia.

Itse asiassa bakteerit elävät ihmisen kanssa symbioosissa: molemmat hyötyvät toisistaan.

Mikrobisto on avainasemassa immuunipuolustuksen ylläpidossa ja taistelussa tauteja vastaan.

Valitettavasti jokin ihmisen mikrobistossa on viimeisinä vuosikymmeninä vinksahtanut, sillä niin kutsutut ”modernit vitsaukset” ovat yleistyneet kehittyneissä maissa hälyttävää vauhtia. Aiheesta kirjoittaa 30 vuotta mikrobiologina työskennellyt Martin J. Blaser teoksessaan Missing Microbes.

Nopeasti yleistyneitä sairauksia ovat muun muassa liikalihavuus, nuoruusiän diabetes, astma, ruoka-aineallergiat, refluksitauti, keliakia, Crohnin tauti, haavainen paksusuolen tulehdus ja autismi. Kaikki nämä alkavat vaivata jo lapsuusiässä.

Esimerkiksi ykköstyypin eli lapsuusiän diabeteksen ilmaantuvuus on tuplaantunut kahdenkymmenen vuoden välein teollistuneessa maailmassa. Blaser nostaa erityistapauksena esiin Suomen, jossa lapsuusiän diabeetikkojen määrä on kasvanut 550 prosenttia 1950-luvulta lähtien.

Turhia antibioottikuureja

Haettaessa selitystä siihen, miksi lapset sairastavat niin paljon, yleensä ensimmäisenä tiskiin lyödään niin kutsuttu hygieniateoria: sen mukaan ympäristö on tehty liian puhtaaksi ja lapset ovat liian vähän kosketuksissa luonnon — lähinnä maaperän — mikrobiston kanssa. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että maaseudulla kasvaneilla lapsilla on vähemmän allergisia sairauksia verrattuna kaupungissa kasvaneisiin.

Blaser ei kuitenkaan pidä hygieniateoriaa tarpeeksi uskottavana. Hän tähdentää, että maaperän mikrobit eivät ole pohjimmiltaan ihmistä varten. Liiallisen puhtauden sijasta mikrobistoa on Blaserin mukaan järkyttänyt ennen kaikkea antibioottien liikakäyttö, niin ihmisillä kuin eläimilläkin.

– Tiedämme, että syöttämällä antibiootteja kanoille, lehmille ja sioille, saamme kauppojen hyllyille enemmän lihaa. Mutta olemme tekemässä samaa nuorille syöttämällä heille antibiootteja lukuisiin tauteihin, joihin antibiootteja ei edes tarvittaisi, Blaser toteaa.

Kaikista antibioottikuureista noin 70 prosenttia määrätään hengitysteiden infektioihin, selvittää bakteeriopin professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen. Kansainvälisten arvioiden mukaan jopa puolet näistä kuureista on turhia.

Samoin kuin Blaser, Huovinen korostaa, että antibiooteilla vaikuttaa olevan merkittävä yhteys lapsuusiän sairauksiin, kuten Crohnin tautiin.

– Jos lapsi on saanut enemmän kuin seitsemän antibioottikuuria, Crohnin taudin riski on nelinkertainen verrattuna lapsiin, jotka eivät ole käyttäneet antibiootteja, Huovinen kertoo suomalaistutkimuksiin vedoten.

Korvatulehdukset kuriin?

Yksi ja kaksivuotiaista lapsista 60 prosenttia saa vuosittain ainakin yhden antibioottikuurin.

Moni heistä saa 5, jotkut jopa 10 lääkitystä. Tavallisin syy antibioottihoitoon on välikorvantulehdus, joita on Suomessa vuosittain ainakin 500 000.

Eniten korvatulehduksia potevat alle 3-vuotiaat. Huovisen mukaan tämä johtuu paljolti liian suurista ryhmistä päivähoidossa.

Kaikille alle 3-vuotiaille tulisi Huovisen mielestä taata hoitomahdollisuus 4—5 mlapsen pienryhmissä tai perhepäivähoidossa.

Jos sama toimenpide ulotettaisiin myös vanhempiin ikäryhmiin, voitaisiin lapset joka vuosi säästää Huovisen mukaan 200 000 värikorvatulehdukselta. Samalla antibioottien liiallinen käyttö vähenisi.

Oma lukunsa ovat vielä antiseptiset hygieniatuotteet, joista on kasvanut maailmalla miljardien bisnes. Huovinen huomauttaa, että hygieniatuotteet voivat sisältää antibioottisia aineita, joihin taudinaiheuttajat kehittävät vastuskyvyn. Puhdistautumisessa aivan tavalliset äidin opetukset riittävät pitkälle.

– Tukka niin kuin leikkuulautakin on hyvä pestä säännöllisesti, ihan tavallisilla aineilla. On kohtalokas harhaluulo, että pystyisimme kemikaaleilla hallitsemaan mikrobien maailmaa, Pentti Huovinen korostaa.

Jos antibioottien käyttöä muodossa ja toisessa ei hillitä, uhkana on Blaserin sanoin niin sanottu ”antibioottitalvi”. Se tarkoittaisi käytännössä, että lapset muistuttavat sairastavuudessaan hyvin paljon vanhuksia.

Jo syntymätapa vaikuttaa

Mikrobistomme on saanut peruskattauksen jo syntymähetkellä. Raskauden aikana emättimen bakteerikanta muuttuu, kuten tapahtuu tuona aikana myös monissa muissa kehonosissa.

Synnytyskanavassa lapsi kirjaimellisesti sukeltaa bakteerien maailmaan ja hörppii samalla terveydelle tärkeitä bakteereita elimistöönsä.

Tavalla syntyä on huomattavia vaikutuksia mikrobistoon. Gut-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan niillä lapsilla, jotka olivat syntyneet keisarileikkauksella, oli vähemmän hyödyllisiä bakteereita verrattuna alateitse syntyneisiin lapsiin. Tämä saattaa selittää, miksi sektiolla syntyneillä lapsilla on muita korkeampi riski sairastua muun muassa lapsuusiän diabetekseen tai astmaan.

– Mikäli mikrobisto ei ole siirtynyt lapseen normaalilla tavalla eli synnytyskanavan kautta, mikrobiston koko perusta on huteralla pohjalla, arvioi Blaser.

On kuitenkin syytä huomioida, että mikrobiston häiriintymisen riskit näkyvät tilastoissa väestötasolla eivätkä siis kaikkien yksilöiden kohdalla. Vaikka lapsi olisikin syntynyt sektiolla ja antibioottikuurejakin olisi määrätty useampi, hän elää todennäköisesti tulevaisuudessa normaalia tervettä elämää.

Pentti Huovinen muistuttaa, että vielä on valtavasti avoimia kysymyksiä mikrobiston kehittymisestä ja merkityksestä terveydelle.

– Nykyiset tutkimukset osoittavat yhteyksiä mikrobiston ja sairauksien välillä. Olisi vielä löydettävä mekanismit, joilla mikrobiston muutokset terveyteemme vaikuttavat.

Asiantuntija: Pentti Huovinen, bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, Turun yliopisto.

 

 

 

Parempia bakteereita

Äidinmaidon hyviä vaikutuksia lapsen bakteeristoon on tutkittu paljon. Eräs myönteisimmistä on äidinmaidon infektioita, jopa HIV:tä, estävä vaikutus. Äidinmaito sisältää vasta-aineita, jotka ovat tarpeen ensimmäisten elinkuukausien aikana, jolloin lapsen omat puolustusmekanismit ovat vielä vaillinaisia.

Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että äidinmaidonkorvikkeita yksinomaan tai osittain saaneiden lasten bakteeristo poikkesi huomattavasti äidinmaitoa säännöllisesti saaneista lapsista.

Maitohappobakteerit, joita voi ostaakaupasta eri muodossa, voivat myös olla avuksi.

Lancet-lehdessä julkaistussa Turun yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että antamalla Lactobacillus GG -bakteereita äidille odotuksen tai imetyksen aikana tai lisäämällä maitohappobakteereita suoraan lapsen ravintoon, lapsen riski sairastua atooppiseen ihottumaan väheni.

Maitohappobakteereja saaneista lapsista alle neljäsosalla todettiin krooninen atooppinen ihottuma, kun vertailuryhmässä sairaus ilmeni lähes puolella.

Vierailija

Hyvien bakteerien puute sairastuttaa

Suomessa joka toinen lapselle määrätty antibioottikuuri on turha. Luku on todennäköisesti aikuisilla ihan sama. Esim. korvatulehduksista jopa 80% on virusperäisiä, joihin ei tehoa antibiootti. Mahdollisen korvatulehduskierteen katkaisusta puhuttaessa on syytä nostaa pinnalle ruokavalio. Monet ovat saaneet apua tähän kierteeseen, kun ovat vähentäneet viljojen, maitotuotteiden ja sokerin käyttöä. Ja usein siis riittää, että esimerkiksi viljojen käyttöä vain vähennetään ja juodaan vettä maidon...
Lue kommentti
Vierailija

Hyvien bakteerien puute sairastuttaa

Suomessa joka toinen lapselle määrätty antibioottikuuri on turha. Luku on todennäköisesti aikuisilla ihan sama. Esim. korvatulehduksista jopa 80% on virusperäisiä, joihin ei tehoa antibiootti. Mahdollisen korvatulehduskierteen katkaisusta puhuttaessa on syytä nostaa pinnalle ruokavalio. Monet ovat saaneet apua tähän kierteeseen, kun ovat vähentäneet viljojen, maitotuotteiden ja sokerin käyttöä. Ja usein siis riittää, että esimerkiksi viljojen käyttöä vain vähennetään ja juodaan vettä maidon...
Lue kommentti
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.