Isot rinnat haittaavat arkea - kannattaako pienennysleikkaus?

Isot rinnat ovat aikamoinen lisäpaino, joka vetää ryhtiä herkästi kumaraan.

–Kookkaat rinnat voivat kuormittaa hartioita. Lihaksia joutuu jännittämään, ja ne kiristyvät, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Elena Surcel sanoo. 

Niska-hartiaseudun jumiin liittyy usein myös päänsärky. Paino rinnalla ei kevene, vaikka rintaliivit olisivat hyvin istuvat. Sen sijaan liivit painavat ihoa ja olkaimet jättävät hartioihin paksut uurteet. Ei ole tavatonta, että iho rintojen alla hautuu rikki. Isorintaiselle on tuttua, että mitkään sporttiliivit eivät tue tarpeeksi. Juoksu ja ratsastus tuntuvat epämukavalta, eikä jumpassa ole kiva tehdä liikkeitä vatsamakuulla. Noin pari tuhatta naista kyllästyy vuosittain tämänkaltaisiin kipuihin ja tuntemuksiin ja hakeutuu rintojen pienennysleikkaukseen.

–Leikkaaminen on ainoa tapa vähentää rauhaskudosta. Iso osa rinnasta koostuu juuri rauhaskudoksesta, joka ei vähene laihduttamalla tai jumppaamalla. 

Kuka pääsee leikkaukseen? 

Jos pohtii rintojen pienennystä, kannattaa varata aika lääkärille terveysasemalta, työterveydestä tai yksityiseltä plastiikkakirurgilta. Vastaanotolla lääkäri arvioi tilanteen. Jotta leikkaukseen pääsisi julkiseen terveydenhuoltoon, rinnoista pitäisi olla selkeää hait taa terveydelle. Esimerkiksi niska-, hartia- ja selkäkivut lasketaan sellaiseksi. Jos lähettävä lääkäri arvioi leikkauksen mahdollisesti tarpeelliseksi, hän laittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon. 

Erikoissairaanhoidossa plastiikkakirurgi arvioi tilanteen ja tekee leikkauspäätöksen. Kriteerit ovat julkisella varsin tarkat. Yksi kriteereistä on, että etäisyys kaulakuopasta nänniin on yli 28 senttimetriä. Sitä kutsutaan jugulum-mamilla mitaksi. Lisäksi arvioidaan, kuinka paljon rinta painaa. Iso kuppikoko ei suoraan tarkoita painavaa rintaa.

Myös rintojen muoto vaikuttaa leikkauspäätökseen. Kuppikoko kertoo rinnan alapoimun kaarevuudesta, mutta rinta voi olla malliltaan kapea tai leveä eli yltää kainalon puolelle. Myös eriparisia rintoja leikataan. Paino vaikuttaa, ikä ei Leikkaukseen pääsylle on ehtoja, joilla halutaan pienentää riskejä. Esimerkiksi ylipainoa saa olla korkeintaan lievästi. 

Mitä korkeampi paino indeksi on, sitä isompi on vaara, että leikkauksessa sattuu jotain yllättävää. Ylipaino haittaa myös haavojen paranemista. Koska kyseessä ei ole henkeä pelastava leikkaus, ei ole syytä ottaa kohtuuttomia riskejä. Osassa Suomea painoindeksiraja on 30, mutta HUSin alueella se on 28, joka merkitsee lievää ylipainoa.

–Yksilön kohdalla sillä ei ole merkitystä, onko painoindeksi 28 vai 29, mutta raja on pakko vetää johonkin. Paino vaikuttaa myös siihen, minkälainen esteettinen lopputulos saadaan, Surcel sanoo. 

Tupakointi lisää haavatulehduksia ja veren kierto-ongelmia, ja siksi siitäkin kysytään.

Varsinaista ikärajaa toimenpiteelle ei ole, vaan tilanne arvioidaan aina yksilöllisesti. Imettäminen ei aina onnistu leikkauksen jälkeen. Se olisi hyvä huomioida erityisesti nuorten potilaiden kohdalla. 

Leikkaus jättää arvet Leikkaukseen hakeutuvaa mietityttää usein, millaiset arvet toimenpiteestä jää.

–Arvista onkin tärkeää keskustella etukäteen. Arpia ei voi täysin välttää, eikä niiden ulkonäköä voi tarkasti ennakoida. Nännipihan ympärille tulee aina arpi, ja sen alapuolelle jää vaihtelevan pituiset arvet.

Joillakin ne paranevat hyvin huomaamattomiksi. Jos on taipumusta arven liikakasvuun, arvet voivat olla huomat tavat. 

Takapakkia voi tulla. Rasvakudoksessa veren kierto on heikkoa ja se voi hidastaa haavojen paranemista. Haava saattaa myös aueta. Aina, kun tehdään haava, iholta voi päästä kudokseen bakteeri, joka aiheuttaa tulehduksen. Pahimmillaan voi tulla rajuja ruusuinfektioita tai kudostulehduksia, joita joudutaan joskus jopa leikkaamaan.

Nännistä voi katketa tuntohermoja, ja tunto voi jäädä heikoksi tai hävitä. Nänniin voi tulla myös verenkiertohäiriöitä ja jopa kuolio. Jos näin käy, nänni poistetaan ja muotoillaan tarvittaessa tilalle uusi myöhemmin.

Kilon verran kevyempi 

Rintojen pienennysleikkaus tehdään päiväseltään, ja kotiin pääsee jo samana iltana. Leikkausaamuna plastiikkakirurgi tekee tussilla ihoon leikkauspiirrokset eli hahmotelman siitä, millaiset rinnoista olisi tarkoitus tulla. Leikkaus tehdään nukutuksessa, ja se kestää runsaat kaksi tuntia.

Rinnoista poistetaan rinta rauhaskudosta, rasvaa ja ihoa. Yksi rinta kevenee keskimäärin puoli kiloa. Kun kudosta poistetaan, myös rintasyöpäriski pienenee. Samalla rintaa voidaan kohottaa, mikä muut taa rinnan painopistettä ja vähentää vaivoja. Nänniä nostetaan yleensä vähän ylemmäksi. Rinnat muotoutuvat vuodessa Leikkauksen jälkeen rinnoissa pidetään haava teippejä. Tukevat rintaliivit ovat tarpeen yötä päivää neljän viikon ajan. Rintaliivit estävät painovoimaa kiskomasta leikkaushaavoja. 

Jo seuraavana päivänä voi puuhailla kotona tai naputella konetta. Jos työ on fyysisesti raskasta, sairauslomaa tulee yleensä kuukausi. Uimisesta ja saunomisesta on pidettävä taukoa ainakin pari viikkoa, mutta suihkussa voi käydä.

–Lopputulosta ja rintojen muotoutumista kannattaa odotella rauhassa. Aluksi rinnat ovat turvoksissa. Menee noin puolesta vuodesta vuoteen, että kudokset laskeutuvat lopulliseen muotoonsa. Sen sijaan painon kevenemisestä pääsee nauttimaan heti. 

Joskus sopeutuminen uusiin rintoihin kestää. Joskus tarvitaan korjausleikkausta. Tyypillisin reaktio on kuitenkin helpotus.

–Yleisin kommentti loppukontrollissa on, että olisinpa tehnyt tämän aikaisemmin, Elena Surcel sanoo.

Minne leikkaukseen?

VIIME VUOSINA tarve rintojen pienennysleikkauksille on kasvanut, sillä mahdollisuudesta ollaan entistä tietoisempia. 

JULKISELLA PUOLELLA voi kulua yli vuosi, ennen kuin toimenpiteeseen pääsee. Potilaan maksettavaksi tulee poliklinikkamaksu ja osaston päivä maksu leikkauspäivästä.

 YKSITYISELLÄ PUOLELLA leikkaukseen pääsee yleensä nopeasti. Leikkaus maksaa noin 7000 euroa. Jos leikkauksen syyt ovat terveydelliset, sairaskuluvakuutus voi korvata osan leikkauskuluista yksityisellä. Paino indeksiraja ei ole yhtä ehdoton kuin julkisella, vaan kirurgi ja potilas punnitsevat yhdessä hyötyjä ja haittoja.

Asiantuntija: Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Elena Surcel, HUS.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.