Kahvi on hyvää ja hyväksi. Tutkimusten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti voi vähentää riskiä sairastua diabetekseen, dementiaan ja Parkinsonin tautiin. Minkälainen taikajuoma kahvi oikein on?

Kahvi suojaa muistia ja vähentää dementian aiheuttamia muutoksia aivoissa.

Kahvin kofeiini parantaa niin lähimuistia kuin korjaa muistihäiröitä. Suomalaistutkimuksen mukaan 3-5 kuppia kahvia päivittäin juovilla eläkeläisillä on noin 60 prosenttia pienempi riski saada dementia kuin kahvia karttaneilla ikätovereilla.

Kahvin juonti suojaa diabetekselta.

Kuppi kahvia päivässä vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen 10 prosentilla, 3-5 kuppia puolittaa riskin. Kahvin suurkuluttaja on vielä paremmassa suojassa. Suoja johtuu siitä, että kahvi parantaa aterian jälkeistä verensokeritasapainoa niillä, joilla on taipumus diabetekseen.

Kahvi suojaa Parkinsonin taudilta.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jota ei voi ehkäistä, kuitenkin kahvinjuojilla on todettu vähemmän Parkinsonin tautia kuin kahvia juomattomilla. Kahvin juonti saattaakin jonkin verran vähentää sairastumisvaaraa, mutta asian selvittämiseksi vaaditaan lisätutkimuksia.

Viisi kuppia kahvia päivässä suojaa aivoja.

Aivohalvauksen riski vähenee jopa 20 prosenttia, kun juo viisi kuppia kahvia päivässä. Määrän lisääminen ei pienennä eikä suurenna riskiä.



Toisia iltakahvi piristää, toisia nukuttaa.

Yhdessä kupillisessa kahvia on noin 90 milligrammaa kofeiinia. Pari kupillista kahvia piristää, sillä kofeiini aktivoi keskushermostoa. Iltakahvin vaikutus on kuitenkin yksilöllistä: toisten nukahtamista se vaikeuttaa, toisiin sillä ei ole vaikutusta. Lisäksi henkilöt, jotka nauttivat kahvia säännöllisesti, eivät reagoi kofeiinin vaikutuksiin yhtä herkästi kuin epäsäännöllisesti nauttivat. Unihäiriöistä kärsivien kannattaa yleensä välttää illalla kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia.



Kahvi suojaa sydäntä, mutta...

Päivittäin kahvia juomalla sydän- ja verisuonitautien riskiään voi mahdollisesti pienentää jonkin verran, mutta sairastumiselta ei välty vain kahvin avulla. Yhdessä muutenkin sydänterveellisten elintapojen kanssa kahvi voi kuitenkin olla yksi sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä.

Viisi kuppia kahvia päivässä juova saa parhan suojan sydäninfarktia vastaan. Sama määrä suodatinkahvia  päivässä ei myöskään nosta merkittävästi verenpainetta.

Kohtuullinen kahvin juonti ei uusien tutkimusten mukaan näytä myöskään lisäävän sydämen rytmihäiriöitä terveillä eikä sydänpotilailla.

Sen sijaan tiedetään, että pannukahvi nostaa  haitallista LDL-kolesterolipitoisuutta veressä ja että kofeiini lisää homokysteiinin määrää. Edellisellä on ja jälkimmäisellä saattaa olla yhteyksiä sydän- ja verisuonisairauksiin.
 

  • Kahvi on hieman hapanta ja se saattaa pahentaa närästystä. Happamuus riippuu kahvin laadusta ja paahdosta. Vaaleapaahtoiset kahvit ovat hapokkaampia kuin tummapaahtoiset, ja robusta-lajikkeet hapokkaampia kuin arabica-lajikkeet.
  • Kahvi saattaa pahentaa mahahaavatautia. Runsas kahvinjuonti lisää myös suolahapon eritystä mahalaukussa ja tämä ärsyttää mahalaukun limakalvoja. 
  • Joissakin tutkimuksissa runsas kahvin juonti on ollut yhteydessä osteoporoosiin ja luun murtumiin. Kahvi heikentää jonkin verran kalsiumin imeytymistä ja lisää kalsiumin eritystä virtsaan. Ongelmia ei kuitenkaan ole, jos kahvia juo kohtuullisesti, korkeintaan 4–5 kuppia päivässä, ja kalsiumin saanti on riittävää.
  • Runsas kahvin juonti voi aiheuttaa vähäistä riippuvuutta. Se ilmenee usein niin, että äkillisen lopettamisen yhteydessä osa ihmisistä saa joitakin päiviä kestäviä vieroitusoireita, kuten päänsärkyä ja mahdollisesti vapinaa.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti