Kahvi on hyvää ja hyväksi. Tutkimusten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti voi vähentää riskiä sairastua diabetekseen, dementiaan ja Parkinsonin tautiin. Minkälainen taikajuoma kahvi oikein on?

Kahvi suojaa muistia ja vähentää dementian aiheuttamia muutoksia aivoissa.

Kahvin kofeiini parantaa niin lähimuistia kuin korjaa muistihäiröitä. Suomalaistutkimuksen mukaan 3-5 kuppia kahvia päivittäin juovilla eläkeläisillä on noin 60 prosenttia pienempi riski saada dementia kuin kahvia karttaneilla ikätovereilla.

Kahvin juonti suojaa diabetekselta.

Kuppi kahvia päivässä vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen 10 prosentilla, 3-5 kuppia puolittaa riskin. Kahvin suurkuluttaja on vielä paremmassa suojassa. Suoja johtuu siitä, että kahvi parantaa aterian jälkeistä verensokeritasapainoa niillä, joilla on taipumus diabetekseen.

Kahvi suojaa Parkinsonin taudilta.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jota ei voi ehkäistä, kuitenkin kahvinjuojilla on todettu vähemmän Parkinsonin tautia kuin kahvia juomattomilla. Kahvin juonti saattaakin jonkin verran vähentää sairastumisvaaraa, mutta asian selvittämiseksi vaaditaan lisätutkimuksia.

Viisi kuppia kahvia päivässä suojaa aivoja.

Aivohalvauksen riski vähenee jopa 20 prosenttia, kun juo viisi kuppia kahvia päivässä. Määrän lisääminen ei pienennä eikä suurenna riskiä.



Toisia iltakahvi piristää, toisia nukuttaa.

Yhdessä kupillisessa kahvia on noin 90 milligrammaa kofeiinia. Pari kupillista kahvia piristää, sillä kofeiini aktivoi keskushermostoa. Iltakahvin vaikutus on kuitenkin yksilöllistä: toisten nukahtamista se vaikeuttaa, toisiin sillä ei ole vaikutusta. Lisäksi henkilöt, jotka nauttivat kahvia säännöllisesti, eivät reagoi kofeiinin vaikutuksiin yhtä herkästi kuin epäsäännöllisesti nauttivat. Unihäiriöistä kärsivien kannattaa yleensä välttää illalla kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia.



Kahvi suojaa sydäntä, mutta...

Päivittäin kahvia juomalla sydän- ja verisuonitautien riskiään voi mahdollisesti pienentää jonkin verran, mutta sairastumiselta ei välty vain kahvin avulla. Yhdessä muutenkin sydänterveellisten elintapojen kanssa kahvi voi kuitenkin olla yksi sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä.

Viisi kuppia kahvia päivässä juova saa parhan suojan sydäninfarktia vastaan. Sama määrä suodatinkahvia  päivässä ei myöskään nosta merkittävästi verenpainetta.

Kohtuullinen kahvin juonti ei uusien tutkimusten mukaan näytä myöskään lisäävän sydämen rytmihäiriöitä terveillä eikä sydänpotilailla.

Sen sijaan tiedetään, että pannukahvi nostaa  haitallista LDL-kolesterolipitoisuutta veressä ja että kofeiini lisää homokysteiinin määrää. Edellisellä on ja jälkimmäisellä saattaa olla yhteyksiä sydän- ja verisuonisairauksiin.
 

  • Kahvi on hieman hapanta ja se saattaa pahentaa närästystä. Happamuus riippuu kahvin laadusta ja paahdosta. Vaaleapaahtoiset kahvit ovat hapokkaampia kuin tummapaahtoiset, ja robusta-lajikkeet hapokkaampia kuin arabica-lajikkeet.
  • Kahvi saattaa pahentaa mahahaavatautia. Runsas kahvinjuonti lisää myös suolahapon eritystä mahalaukussa ja tämä ärsyttää mahalaukun limakalvoja. 
  • Joissakin tutkimuksissa runsas kahvin juonti on ollut yhteydessä osteoporoosiin ja luun murtumiin. Kahvi heikentää jonkin verran kalsiumin imeytymistä ja lisää kalsiumin eritystä virtsaan. Ongelmia ei kuitenkaan ole, jos kahvia juo kohtuullisesti, korkeintaan 4–5 kuppia päivässä, ja kalsiumin saanti on riittävää.
  • Runsas kahvin juonti voi aiheuttaa vähäistä riippuvuutta. Se ilmenee usein niin, että äkillisen lopettamisen yhteydessä osa ihmisistä saa joitakin päiviä kestäviä vieroitusoireita, kuten päänsärkyä ja mahdollisesti vapinaa.