Verensokeri on kuin verenpaine, senkään kohoamista ei yleensä itse huomaa. Silti se vaurioittaa aina.
Kun on kiire, syöminen voi jäädä heikoksi tai unohtua kokonaan. Lopulta päätä alkaa särkeä ja hermot kiristyvät. Kun jotain sitten syö, olo virkistyy hetkessä.
Tältä tuntuu verensokerin lasku ja palautuminen normaaliksi.
Verensokerin nopea nousu taas tuntuu väsymyksenä ja pahana olona, kuten voi käydä ison karkkipussin tai pasta-annoksen syömisen jälkeen.
Joku reagoi herkemmin pieneenkin vaihteluun, toisella suuretkaan heilahtelut eivät juuri aiheuta oireita. Sokerin vaihteluiden aiheuttamat tuntemukset ovat yksilöllisiä, eikä niitä aina edes huomaa itse.
Monesti verensokeriin päteekin sama kuin vaikkapa verenpaineeseen tai kolesteroliin: arvojen nousu paljastuu vasta mittaamalla.
Mittauta ja reagoi
Koska kohonnut verensokeri ei välttämättä tunnu mutta vaurioittaa, terveydenhuollossa seurataan sitä hanakasti.
Arvoistaan kannattaa itsekin olla kiinnostunut. Kaikkien yli 35-vuotiaiden verensokeri tulisi mitata vähintään viiden vuoden välein.
Ja jos arvo on hiukankin koholla, asiaan kannattaa tarttua. Sokeriaineenvaihdunnan häiriötä ja heikentynyttä sokerinsietokykyä löytyy nykyään jopa 20- ja 30-vuotiailta.
Jos arvot ovat selvästi koholla, kyse on esidiabeteksesta, jonka pitäisi havahduttaa muutoksiin. Jos sokeriarvojaan ei tässä vaiheessa ala hoitaa, tila kehittyy vähitellen tyypin 2 diabetekseksi.
Jatkuva kova jano, väsymys tai poikkeava laihtuminen ovatkin aina hyviä syitä lähteä lääkäriin.
Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Toni Vänni.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
