kolesteroli, HDL, LDL, veren rasva-arvot
Kuva Shutterstock

Minulla on poikkeuksellisen matala kokonaiskolesteroli: 3,1. Hyvä kolesteroli jää alle tavoiterajan. Voiko kolesteroli olla liian matala? Ymmärtääkseni aivot tarvitsevat kolesterolia. Arvoni selittynevät kohtuullisilla elämäntavoilla, mutta myös geeneillä – kasvissyöjäsiskolla kolesteroli on myös 3,2.

Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva, jota tarvitaan muun muassa hormonien valmistamisessa ja solujen jakautumisessa. Länsimaisen ruokavalion ja elämäntavan ongelmana ei ole liian matala vaan liian korkea kolesteroli.

Suomalaisilla kolesteroli on keskimäärin 5,4 mmol/l. Kokonaiskolesterolista noin 70 % on huonoa LDL-kolesterolia eli noin 3,8 mmol/l. LDL-kolesteroli kuljettaa verestä kolesterolia (rasvaa) kudoksiin. Sitä kertyy valtimoiden seinämiin, jos taso on korkea. LDL-kolesterolin suositusten mukainen tavoite on alle 3,0 mmol terveillä ja alle 2,0-1,8 mmol/l sepel- ja muilla valtimotautipotilailla.

Rasva-aineenvaihduntaan perehtyneiden tutkijoiden käsityksen mukaan syömällä ei koskaan saa kolesterolia liian alas. Luonnonkansoillla LDL-kolesterolin taso on 1,5 mmol/l. Hormonisynteesin ja solunjakautumisen tarpeisiin 1 mmol/l on riittävä LDL-taso.

HDL-kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi, koska siinä muodossa kolesterolia kuljetetaan pois kudoksista. Matalan HDL- ja korkean LDL-kolesterolin yhdistelmä on epäterveellinen varsinkin, jos triglyseridiarvokin on koholla. Tämä on osittain perinnöllistä mutta myös vähäinen liikunta ja keskivartalolihavuus vaikuttavat.

Kysyjän tapauksessa matala kolesterolin taustalla lienee hyvä perimä, mihin sisarenkin kolesteroli viittaa. Hyvänkin perimän vaikutuksen voi toki pilata kovien eläinrasvojen runsaalla käytöllä, olemalla liikkumatta ja lihomalla. Kysyjän ei siis tarvitse olla huolissaan hieman matalasta HDL-kolesterolista, kun elintavat ovat terveelliset ja muut rasva-arvot hyvät.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Liian matala kolesteroli?

Usein myös kuuluu puhuttavan "kovat" ja "pehmeät" rasvat. Termit ovat täysin harhaanjohtavia. Kovat ja pehmeät rasvat ovat propagandistisia myyntisloganeita. Ravitsemustutkimus ja -fysiologia eivät niitä tunne eikä kenenkään tulisi käyttää kyseisiä termejä. Ihan vaan kertauksen omaisesti tiedoksi: tyydyttyneet rasvat eivät vaikuta sitä eikä tätä sydän- ja verisuonitauteihin. Ns. huonoa kolesterolia (LDL) on sekä hyvää että huonoa. Huonoa se on pienipartikkelisena massana ja voi tällöin...
Lue kommentti
Vierailija

Liian matala kolesteroli?

Höpö höpö. Ei ole mitään näyttöä siitä että LDL tarttuu suonen seinämiin vain siksi, että taso on korkea. Jos näin olisi, niin ruokavaliolla tai lääkkeellä alennettu LDL vähentäisi tehokkaasti sydänkuolemeia, mutta näinhän ei satunnaistettujen tutkimusten mukaan tapahdu. Statiineilla on hyvin pieni vaikutus sekundääripreventiossa, mutta vaikutus perustunee lääkkeen tulehdusta vähentäviin ja veren hyytymistä estäviin ominaisuuksiin. Matala HDL yhdistettynä korkeaan triglyseriininiarvoihin on...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.