kolesteroli, HDL, LDL, veren rasva-arvot
Kuva Shutterstock

Minulla on poikkeuksellisen matala kokonaiskolesteroli: 3,1. Hyvä kolesteroli jää alle tavoiterajan. Voiko kolesteroli olla liian matala? Ymmärtääkseni aivot tarvitsevat kolesterolia. Arvoni selittynevät kohtuullisilla elämäntavoilla, mutta myös geeneillä – kasvissyöjäsiskolla kolesteroli on myös 3,2.

Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva, jota tarvitaan muun muassa hormonien valmistamisessa ja solujen jakautumisessa. Länsimaisen ruokavalion ja elämäntavan ongelmana ei ole liian matala vaan liian korkea kolesteroli.

Suomalaisilla kolesteroli on keskimäärin 5,4 mmol/l. Kokonaiskolesterolista noin 70 % on huonoa LDL-kolesterolia eli noin 3,8 mmol/l. LDL-kolesteroli kuljettaa verestä kolesterolia (rasvaa) kudoksiin. Sitä kertyy valtimoiden seinämiin, jos taso on korkea. LDL-kolesterolin suositusten mukainen tavoite on alle 3,0 mmol terveillä ja alle 2,0-1,8 mmol/l sepel- ja muilla valtimotautipotilailla.

Rasva-aineenvaihduntaan perehtyneiden tutkijoiden käsityksen mukaan syömällä ei koskaan saa kolesterolia liian alas. Luonnonkansoillla LDL-kolesterolin taso on 1,5 mmol/l. Hormonisynteesin ja solunjakautumisen tarpeisiin 1 mmol/l on riittävä LDL-taso.

HDL-kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi, koska siinä muodossa kolesterolia kuljetetaan pois kudoksista. Matalan HDL- ja korkean LDL-kolesterolin yhdistelmä on epäterveellinen varsinkin, jos triglyseridiarvokin on koholla. Tämä on osittain perinnöllistä mutta myös vähäinen liikunta ja keskivartalolihavuus vaikuttavat.

Kysyjän tapauksessa matala kolesterolin taustalla lienee hyvä perimä, mihin sisarenkin kolesteroli viittaa. Hyvänkin perimän vaikutuksen voi toki pilata kovien eläinrasvojen runsaalla käytöllä, olemalla liikkumatta ja lihomalla. Kysyjän ei siis tarvitse olla huolissaan hieman matalasta HDL-kolesterolista, kun elintavat ovat terveelliset ja muut rasva-arvot hyvät.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Liian matala kolesteroli?

Usein myös kuuluu puhuttavan "kovat" ja "pehmeät" rasvat. Termit ovat täysin harhaanjohtavia. Kovat ja pehmeät rasvat ovat propagandistisia myyntisloganeita. Ravitsemustutkimus ja -fysiologia eivät niitä tunne eikä kenenkään tulisi käyttää kyseisiä termejä. Ihan vaan kertauksen omaisesti tiedoksi: tyydyttyneet rasvat eivät vaikuta sitä eikä tätä sydän- ja verisuonitauteihin. Ns. huonoa kolesterolia (LDL) on sekä hyvää että huonoa. Huonoa se on pienipartikkelisena massana ja voi tällöin...
Lue kommentti
Vierailija

Liian matala kolesteroli?

Höpö höpö. Ei ole mitään näyttöä siitä että LDL tarttuu suonen seinämiin vain siksi, että taso on korkea. Jos näin olisi, niin ruokavaliolla tai lääkkeellä alennettu LDL vähentäisi tehokkaasti sydänkuolemeia, mutta näinhän ei satunnaistettujen tutkimusten mukaan tapahdu. Statiineilla on hyvin pieni vaikutus sekundääripreventiossa, mutta vaikutus perustunee lääkkeen tulehdusta vähentäviin ja veren hyytymistä estäviin ominaisuuksiin. Matala HDL yhdistettynä korkeaan triglyseriininiarvoihin on...
Lue kommentti
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.