Antibioottien liikakäyttö on ajanut mikrobistomme järkytyksen tilaan. Senkö vuoksi yhä useampi lapsi sairastuu esimerkiksi astmaan, diabetekseen, keliakiaan, Crohnin tautiin tai autismiin?

Sisällämme on aimo annos vierautta. Peräti 90 prosenttia soluistamme kuuluu jollekin muulle kuin itsellemme, nimittäin bakteereille. Huolestumiseen ei kuitenkaan ole syytä, sillä nämä elimistömme mikroskooppiset asukit ovat lähes poikkeuksetta ystävällisiä otuksia.

Itse asiassa bakteerit elävät ihmisen kanssa symbioosissa: molemmat hyötyvät toisistaan. Mikrobisto on avainasemassa immuunipuolustuksen ylläpidossa ja taistelussa tauteja vastaan.

Valitettavasti jokin ihmisen mikrobistossa on viimeisinä vuosikymmeninä vinksahtanut, sillä niin kutsutut ”modernit vitsaukset” ovat yleistyneet kehittyneissä maissa hälyttävää vauhtia. Aiheesta kirjoittaa 30 vuotta mikrobiologina työskennellyt Martin J. Blaser teoksessaan Missing Microbes (2014).

Nopeasti yleistyneitä sairauksia ovat muun muassa liikalihavuus, nuoruusiän diabetes, astma, ruoka-aineallergiat, refluksitauti, keliakia, Crohnin tauti, haavainen paksusuolen tulehdus ja autismi. Kaikki nämä alkavat vaivata jo lapsuusiässä.

Esimerkiksi ykköstyypin eli lapsuusiän diabeteksen ilmaantuvuus on tuplaantunut kahdenkymmenen vuoden välein teollistuneessa maailmassa. Blaser nostaa erityistapauksena esiin Suomen, jossa lapsuusiän diabeetikkojen määrä on kasvanut 550 prosenttia 1950-luvulta lähtien.

Turhia antibioottikuureja

Haettaessa selitystä siihen, miksi lapset sairastavat niin paljon, yleensä ensimmäisenä tiskiin lyödään niin kutsuttu hygieniateoria: sen mukaan ympäristö on tehty liian puhtaaksi ja lapset ovat liian vähän kosketuksissa luonnon — lähinnä maaperän — mikrobiston kanssa. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että maaseudulla kasvaneilla lapsilla on vähemmän allergisia sairauksia verrattuna kaupungissa kasvaneisiin.

Blaser ei kuitenkaan pidä hygieniateoriaa tarpeeksi uskottavana. Hän tähdentää, että maaperän mikrobit eivät ole pohjimmiltaan ihmistä varten. Liiallisen puhtauden sijasta mikrobistoa on Blaserin mukaan järkyttänyt ennen kaikkea antibioottien liikakäyttö, niin ihmisillä kuin eläimilläkin.

— Tiedämme, että syöttämällä antibiootteja kanoille, lehmille ja sioille, saamme kauppojen hyllyille enemmän lihaa. Mutta olemme tekemässä samaa nuorille syöttämällä heille antibiootteja lukuisiin tauteihin, joihin antibiootteja ei edes tarvittaisi, Blaser toteaa.

Kaikista antibioottikuureista noin 70 prosenttia määrätään hengitysteiden infektioihin, selvittää bakteeriopin professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen. Kansainvälisten arvioiden mukaan jopa puolet näistä kuureista on turhia. Samoin kuin Blaser, Huovinen korostaa, että antibiooteilla vaikuttaa olevan merkittävä yhteys lapsuusiän sairauksiin, kuten Crohnin tautiin.

— Jos lapsi on saanut enemmän kuin seitsemän antibioottikuuria, Crohnin taudin riski on nelinkertainen verrattuna lapsiin, jotka eivät ole käyttäneet antibiootteja, Huovinen kertoo suomalaistutkimuksiin vedoten.

Korvatulehdukset kuriin?

Yksi ja kaksivuotiaista lapsista 60 prosenttia saa vuosittain ainakin yhden antibioottikuurin. Moni heistä saa 5, jotkut jopa 10 lääkitystä. Tavallisin syy antibioottihoitoon on välikorvantulehdus, joita on Suomessa vuosittain ainakin 500 000.

Eniten korvatulehduksia potevat alle 3-vuotiaat. Huovisen mukaan tämä johtuu paljolti liian suurista ryhmistä päivähoidossa. Kaikille alle 3-vuotiaille tulisi Huovisen mielestä taata hoitomahdollisuus 4—5 lapsen pienryhmissä tai perhepäivähoidossa. Jos sama toimenpide ulotettaisiin myös vanhempiin ikäryhmiin, voitaisiin lapset joka vuosi säästää Huovisen mukaan 200 000 värikorvatulehdukselta. Samalla antibioottien liiallinen käyttö vähenisi.

Oma lukunsa ovat vielä antiseptiset hygieniatuotteet, joista on kasvanut maailmalla miljardien bisnes. Huovinen huomauttaa, että hygieniatuotteet voivat sisältää antibioottisia aineita, joihin taudinaiheuttajat kehittävät vastuskyvyn. Puhdistautumisessa aivan tavalliset äidin opetukset riittävät
pitkälle.

— Tukka niin kuin leikkuulautakin on hyvä pestä säännöllisesti, ihan tavallisilla aineilla. On kohtalokas harhaluulo, että pystyisimme kemikaaleilla hallitsemaan mikrobien maailmaa, Pentti Huovinen korostaa.

Jos antibioottien käyttöä muodossa ja toisessa ei hillitä, uhkana on Blaserin sanoin niin sanottu ”antibioottitalvi”. Se tarkoittaisi käytännössä, että lapset muistuttavat sairastavuudessaan hyvin paljon vanhuksia.

Jo syntymätapa vaikuttaa

Mikrobistomme on saanut peruskattauksen jo syntymähetkellä. Raskauden aikana emättimen bakteerikanta muuttuu, kuten tapahtuu tuona aikana myös monissa muissa kehonosissa.

Synnytyskanavassa lapsi kirjaimellisesti sukeltaa bakteerien maailmaan ja hörppii samalla terveydelle tärkeitä bakteereita elimistöönsä.

Tavalla syntyä on huomattavia vaikutuksia mikrobistoon. Gut-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan niillä lapsilla, jotka olivat syntyneet keisarileikkauksella, oli vähemmän hyödyllisiä bakteereita verrattuna alateitse syntyneisiin lapsiin. Tämä saattaa selittää, miksi sektiolla syntyneillä lapsilla on muita korkeampi riski sairastua muun muassa lapsuusiän diabetekseen tai astmaan.

— Mikäli mikrobisto ei ole siirtynyt lapseen normaalilla tavalla eli synnytyskanavan kautta, mikrobiston koko perusta on huteralla pohjalla, arvioi Blaser.

On kuitenkin syytä huomioida, että mikrobiston häiriintymisen riskit näkyvät tilastoissa väestötasolla eivätkä siis kaikkien yksilöiden kohdalla. Vaikka lapsi olisikin syntynyt sektiolla ja antibioottikuurejakin olisi määrätty useampi, hän elää todennäköisesti tulevaisuudessa normaalia tervettä elämää.

Pentti Huovinen muistuttaa, että vielä on valtavasti avoimia kysymyksiä mikrobiston kehittymisestä ja merkityksestä terveydelle.

— Nykyiset tutkimukset osoittavat yhteyksiä mikrobiston ja sairauksien välillä. Olisi vielä löydettävä mekanismit, joilla mikrobiston muutokset terveyteemme vaikuttavat.

Äidinmaitoa ja probiootteja suojaksi

Äidinmaidon hyviä vaikutuksia lapsen bakteeristoon on tutkittu paljon. Eräs myönteisimmistä on äidinmaidon infektioita, jopa HIV:tä, estävä vaikutus. Äidinmaito sisältää vasta-aineita, jotka ovat tarpeen ensimmäisten elinkuukausien aikana, jolloin lapsen omat puolustusmekanismit ovat vielä vaillinaisia.

Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että äidinmaidonkorvikkeita yksinomaan tai osittain saaneiden lasten bakteeristo poikkesi huomattavasti äidinmaitoa säännöllisesti saaneista lapsista.
maitohappobakteerit, joita voi ostaa kaupasta eri muodossa, voivat myös olla avuksi.
 

Lancet-lehdessä julkaistussa Turun yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että antamalla Lactobacillus GG -bakteereita äidille odotuksen tai imetyksen aikana tai lisäämällä maitohappobakteereita suoraan lapsen ravintoon, lapsen riski sairastua atooppiseen ihottumaan väheni.

Maitohappobakteereja saaneista lapsista alle neljäsosalla todettiin krooninen atooppinen ihottuma, kun vertailuryhmässä sairaus ilmeni lähes puolella.

Asiantuntija: Pentti Huovinen, bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, Turun yliopisto

Miksi lapsemme sairastavat enemmän kuin vanhukset?

Huono ravinto. Suomalaisen ruokavalio! Suomessa on jo alle 1 vuotiaan valmisruuissa prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoitua kasviöljyä, lisättyä sokeria ja lisäaineita (mm. pektiini). Ensimmäisen ikävuoden jälkeen tulee noudattaa valtion virallisia ravitsemussuosituksia (VRN), joissa syödään prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoituja kasviöljyjä (margariinit, kasvirasvakermat jne...), lisättyä sokeria ja lisäaineita. Tätä samaa virallista noudattaa laitosruokailu,...
Lue kommentti