Antibioottien liikakäyttö on ajanut mikrobistomme järkytyksen tilaan. Senkö vuoksi yhä useampi lapsi sairastuu esimerkiksi astmaan, diabetekseen, keliakiaan, Crohnin tautiin tai autismiin?

Sisällämme on aimo annos vierautta. Peräti 90 prosenttia soluistamme kuuluu jollekin muulle kuin itsellemme, nimittäin bakteereille. Huolestumiseen ei kuitenkaan ole syytä, sillä nämä elimistömme mikroskooppiset asukit ovat lähes poikkeuksetta ystävällisiä otuksia.

Itse asiassa bakteerit elävät ihmisen kanssa symbioosissa: molemmat hyötyvät toisistaan. Mikrobisto on avainasemassa immuunipuolustuksen ylläpidossa ja taistelussa tauteja vastaan.

Valitettavasti jokin ihmisen mikrobistossa on viimeisinä vuosikymmeninä vinksahtanut, sillä niin kutsutut ”modernit vitsaukset” ovat yleistyneet kehittyneissä maissa hälyttävää vauhtia. Aiheesta kirjoittaa 30 vuotta mikrobiologina työskennellyt Martin J. Blaser teoksessaan Missing Microbes (2014).

Nopeasti yleistyneitä sairauksia ovat muun muassa liikalihavuus, nuoruusiän diabetes, astma, ruoka-aineallergiat, refluksitauti, keliakia, Crohnin tauti, haavainen paksusuolen tulehdus ja autismi. Kaikki nämä alkavat vaivata jo lapsuusiässä.

Esimerkiksi ykköstyypin eli lapsuusiän diabeteksen ilmaantuvuus on tuplaantunut kahdenkymmenen vuoden välein teollistuneessa maailmassa. Blaser nostaa erityistapauksena esiin Suomen, jossa lapsuusiän diabeetikkojen määrä on kasvanut 550 prosenttia 1950-luvulta lähtien.

Turhia antibioottikuureja

Haettaessa selitystä siihen, miksi lapset sairastavat niin paljon, yleensä ensimmäisenä tiskiin lyödään niin kutsuttu hygieniateoria: sen mukaan ympäristö on tehty liian puhtaaksi ja lapset ovat liian vähän kosketuksissa luonnon — lähinnä maaperän — mikrobiston kanssa. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että maaseudulla kasvaneilla lapsilla on vähemmän allergisia sairauksia verrattuna kaupungissa kasvaneisiin.

Blaser ei kuitenkaan pidä hygieniateoriaa tarpeeksi uskottavana. Hän tähdentää, että maaperän mikrobit eivät ole pohjimmiltaan ihmistä varten. Liiallisen puhtauden sijasta mikrobistoa on Blaserin mukaan järkyttänyt ennen kaikkea antibioottien liikakäyttö, niin ihmisillä kuin eläimilläkin.

— Tiedämme, että syöttämällä antibiootteja kanoille, lehmille ja sioille, saamme kauppojen hyllyille enemmän lihaa. Mutta olemme tekemässä samaa nuorille syöttämällä heille antibiootteja lukuisiin tauteihin, joihin antibiootteja ei edes tarvittaisi, Blaser toteaa.

Kaikista antibioottikuureista noin 70 prosenttia määrätään hengitysteiden infektioihin, selvittää bakteeriopin professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen. Kansainvälisten arvioiden mukaan jopa puolet näistä kuureista on turhia. Samoin kuin Blaser, Huovinen korostaa, että antibiooteilla vaikuttaa olevan merkittävä yhteys lapsuusiän sairauksiin, kuten Crohnin tautiin.

— Jos lapsi on saanut enemmän kuin seitsemän antibioottikuuria, Crohnin taudin riski on nelinkertainen verrattuna lapsiin, jotka eivät ole käyttäneet antibiootteja, Huovinen kertoo suomalaistutkimuksiin vedoten.

Korvatulehdukset kuriin?

Yksi ja kaksivuotiaista lapsista 60 prosenttia saa vuosittain ainakin yhden antibioottikuurin. Moni heistä saa 5, jotkut jopa 10 lääkitystä. Tavallisin syy antibioottihoitoon on välikorvantulehdus, joita on Suomessa vuosittain ainakin 500 000.

Eniten korvatulehduksia potevat alle 3-vuotiaat. Huovisen mukaan tämä johtuu paljolti liian suurista ryhmistä päivähoidossa. Kaikille alle 3-vuotiaille tulisi Huovisen mielestä taata hoitomahdollisuus 4—5 lapsen pienryhmissä tai perhepäivähoidossa. Jos sama toimenpide ulotettaisiin myös vanhempiin ikäryhmiin, voitaisiin lapset joka vuosi säästää Huovisen mukaan 200 000 värikorvatulehdukselta. Samalla antibioottien liiallinen käyttö vähenisi.

Oma lukunsa ovat vielä antiseptiset hygieniatuotteet, joista on kasvanut maailmalla miljardien bisnes. Huovinen huomauttaa, että hygieniatuotteet voivat sisältää antibioottisia aineita, joihin taudinaiheuttajat kehittävät vastuskyvyn. Puhdistautumisessa aivan tavalliset äidin opetukset riittävät
pitkälle.

— Tukka niin kuin leikkuulautakin on hyvä pestä säännöllisesti, ihan tavallisilla aineilla. On kohtalokas harhaluulo, että pystyisimme kemikaaleilla hallitsemaan mikrobien maailmaa, Pentti Huovinen korostaa.

Jos antibioottien käyttöä muodossa ja toisessa ei hillitä, uhkana on Blaserin sanoin niin sanottu ”antibioottitalvi”. Se tarkoittaisi käytännössä, että lapset muistuttavat sairastavuudessaan hyvin paljon vanhuksia.

Jo syntymätapa vaikuttaa

Mikrobistomme on saanut peruskattauksen jo syntymähetkellä. Raskauden aikana emättimen bakteerikanta muuttuu, kuten tapahtuu tuona aikana myös monissa muissa kehonosissa.

Synnytyskanavassa lapsi kirjaimellisesti sukeltaa bakteerien maailmaan ja hörppii samalla terveydelle tärkeitä bakteereita elimistöönsä.

Tavalla syntyä on huomattavia vaikutuksia mikrobistoon. Gut-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan niillä lapsilla, jotka olivat syntyneet keisarileikkauksella, oli vähemmän hyödyllisiä bakteereita verrattuna alateitse syntyneisiin lapsiin. Tämä saattaa selittää, miksi sektiolla syntyneillä lapsilla on muita korkeampi riski sairastua muun muassa lapsuusiän diabetekseen tai astmaan.

— Mikäli mikrobisto ei ole siirtynyt lapseen normaalilla tavalla eli synnytyskanavan kautta, mikrobiston koko perusta on huteralla pohjalla, arvioi Blaser.

On kuitenkin syytä huomioida, että mikrobiston häiriintymisen riskit näkyvät tilastoissa väestötasolla eivätkä siis kaikkien yksilöiden kohdalla. Vaikka lapsi olisikin syntynyt sektiolla ja antibioottikuurejakin olisi määrätty useampi, hän elää todennäköisesti tulevaisuudessa normaalia tervettä elämää.

Pentti Huovinen muistuttaa, että vielä on valtavasti avoimia kysymyksiä mikrobiston kehittymisestä ja merkityksestä terveydelle.

— Nykyiset tutkimukset osoittavat yhteyksiä mikrobiston ja sairauksien välillä. Olisi vielä löydettävä mekanismit, joilla mikrobiston muutokset terveyteemme vaikuttavat.

Äidinmaitoa ja probiootteja suojaksi

Äidinmaidon hyviä vaikutuksia lapsen bakteeristoon on tutkittu paljon. Eräs myönteisimmistä on äidinmaidon infektioita, jopa HIV:tä, estävä vaikutus. Äidinmaito sisältää vasta-aineita, jotka ovat tarpeen ensimmäisten elinkuukausien aikana, jolloin lapsen omat puolustusmekanismit ovat vielä vaillinaisia.

Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että äidinmaidonkorvikkeita yksinomaan tai osittain saaneiden lasten bakteeristo poikkesi huomattavasti äidinmaitoa säännöllisesti saaneista lapsista.
maitohappobakteerit, joita voi ostaa kaupasta eri muodossa, voivat myös olla avuksi.
 

Lancet-lehdessä julkaistussa Turun yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että antamalla Lactobacillus GG -bakteereita äidille odotuksen tai imetyksen aikana tai lisäämällä maitohappobakteereita suoraan lapsen ravintoon, lapsen riski sairastua atooppiseen ihottumaan väheni.

Maitohappobakteereja saaneista lapsista alle neljäsosalla todettiin krooninen atooppinen ihottuma, kun vertailuryhmässä sairaus ilmeni lähes puolella.

Asiantuntija: Pentti Huovinen, bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, Turun yliopisto

Vierailija

Miksi lapsemme sairastavat enemmän kuin vanhukset?

Huono ravinto. Suomalaisen ruokavalio! Suomessa on jo alle 1 vuotiaan valmisruuissa prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoitua kasviöljyä, lisättyä sokeria ja lisäaineita (mm. pektiini). Ensimmäisen ikävuoden jälkeen tulee noudattaa valtion virallisia ravitsemussuosituksia (VRN), joissa syödään prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoituja kasviöljyjä (margariinit, kasvirasvakermat jne...), lisättyä sokeria ja lisäaineita. Tätä samaa virallista noudattaa laitosruokailu,...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.