Antibioottien liikakäyttö on ajanut mikrobistomme järkytyksen tilaan. Senkö vuoksi yhä useampi lapsi sairastuu esimerkiksi astmaan, diabetekseen, keliakiaan, Crohnin tautiin tai autismiin?

Sisällämme on aimo annos vierautta. Peräti 90 prosenttia soluistamme kuuluu jollekin muulle kuin itsellemme, nimittäin bakteereille. Huolestumiseen ei kuitenkaan ole syytä, sillä nämä elimistömme mikroskooppiset asukit ovat lähes poikkeuksetta ystävällisiä otuksia.

Itse asiassa bakteerit elävät ihmisen kanssa symbioosissa: molemmat hyötyvät toisistaan. Mikrobisto on avainasemassa immuunipuolustuksen ylläpidossa ja taistelussa tauteja vastaan.

Valitettavasti jokin ihmisen mikrobistossa on viimeisinä vuosikymmeninä vinksahtanut, sillä niin kutsutut ”modernit vitsaukset” ovat yleistyneet kehittyneissä maissa hälyttävää vauhtia. Aiheesta kirjoittaa 30 vuotta mikrobiologina työskennellyt Martin J. Blaser teoksessaan Missing Microbes (2014).

Nopeasti yleistyneitä sairauksia ovat muun muassa liikalihavuus, nuoruusiän diabetes, astma, ruoka-aineallergiat, refluksitauti, keliakia, Crohnin tauti, haavainen paksusuolen tulehdus ja autismi. Kaikki nämä alkavat vaivata jo lapsuusiässä.

Esimerkiksi ykköstyypin eli lapsuusiän diabeteksen ilmaantuvuus on tuplaantunut kahdenkymmenen vuoden välein teollistuneessa maailmassa. Blaser nostaa erityistapauksena esiin Suomen, jossa lapsuusiän diabeetikkojen määrä on kasvanut 550 prosenttia 1950-luvulta lähtien.

Turhia antibioottikuureja

Haettaessa selitystä siihen, miksi lapset sairastavat niin paljon, yleensä ensimmäisenä tiskiin lyödään niin kutsuttu hygieniateoria: sen mukaan ympäristö on tehty liian puhtaaksi ja lapset ovat liian vähän kosketuksissa luonnon — lähinnä maaperän — mikrobiston kanssa. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että maaseudulla kasvaneilla lapsilla on vähemmän allergisia sairauksia verrattuna kaupungissa kasvaneisiin.

Blaser ei kuitenkaan pidä hygieniateoriaa tarpeeksi uskottavana. Hän tähdentää, että maaperän mikrobit eivät ole pohjimmiltaan ihmistä varten. Liiallisen puhtauden sijasta mikrobistoa on Blaserin mukaan järkyttänyt ennen kaikkea antibioottien liikakäyttö, niin ihmisillä kuin eläimilläkin.

— Tiedämme, että syöttämällä antibiootteja kanoille, lehmille ja sioille, saamme kauppojen hyllyille enemmän lihaa. Mutta olemme tekemässä samaa nuorille syöttämällä heille antibiootteja lukuisiin tauteihin, joihin antibiootteja ei edes tarvittaisi, Blaser toteaa.

Kaikista antibioottikuureista noin 70 prosenttia määrätään hengitysteiden infektioihin, selvittää bakteeriopin professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen. Kansainvälisten arvioiden mukaan jopa puolet näistä kuureista on turhia. Samoin kuin Blaser, Huovinen korostaa, että antibiooteilla vaikuttaa olevan merkittävä yhteys lapsuusiän sairauksiin, kuten Crohnin tautiin.

— Jos lapsi on saanut enemmän kuin seitsemän antibioottikuuria, Crohnin taudin riski on nelinkertainen verrattuna lapsiin, jotka eivät ole käyttäneet antibiootteja, Huovinen kertoo suomalaistutkimuksiin vedoten.

Korvatulehdukset kuriin?

Yksi ja kaksivuotiaista lapsista 60 prosenttia saa vuosittain ainakin yhden antibioottikuurin. Moni heistä saa 5, jotkut jopa 10 lääkitystä. Tavallisin syy antibioottihoitoon on välikorvantulehdus, joita on Suomessa vuosittain ainakin 500 000.

Eniten korvatulehduksia potevat alle 3-vuotiaat. Huovisen mukaan tämä johtuu paljolti liian suurista ryhmistä päivähoidossa. Kaikille alle 3-vuotiaille tulisi Huovisen mielestä taata hoitomahdollisuus 4—5 lapsen pienryhmissä tai perhepäivähoidossa. Jos sama toimenpide ulotettaisiin myös vanhempiin ikäryhmiin, voitaisiin lapset joka vuosi säästää Huovisen mukaan 200 000 värikorvatulehdukselta. Samalla antibioottien liiallinen käyttö vähenisi.

Oma lukunsa ovat vielä antiseptiset hygieniatuotteet, joista on kasvanut maailmalla miljardien bisnes. Huovinen huomauttaa, että hygieniatuotteet voivat sisältää antibioottisia aineita, joihin taudinaiheuttajat kehittävät vastuskyvyn. Puhdistautumisessa aivan tavalliset äidin opetukset riittävät
pitkälle.

— Tukka niin kuin leikkuulautakin on hyvä pestä säännöllisesti, ihan tavallisilla aineilla. On kohtalokas harhaluulo, että pystyisimme kemikaaleilla hallitsemaan mikrobien maailmaa, Pentti Huovinen korostaa.

Jos antibioottien käyttöä muodossa ja toisessa ei hillitä, uhkana on Blaserin sanoin niin sanottu ”antibioottitalvi”. Se tarkoittaisi käytännössä, että lapset muistuttavat sairastavuudessaan hyvin paljon vanhuksia.

Jo syntymätapa vaikuttaa

Mikrobistomme on saanut peruskattauksen jo syntymähetkellä. Raskauden aikana emättimen bakteerikanta muuttuu, kuten tapahtuu tuona aikana myös monissa muissa kehonosissa.

Synnytyskanavassa lapsi kirjaimellisesti sukeltaa bakteerien maailmaan ja hörppii samalla terveydelle tärkeitä bakteereita elimistöönsä.

Tavalla syntyä on huomattavia vaikutuksia mikrobistoon. Gut-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan niillä lapsilla, jotka olivat syntyneet keisarileikkauksella, oli vähemmän hyödyllisiä bakteereita verrattuna alateitse syntyneisiin lapsiin. Tämä saattaa selittää, miksi sektiolla syntyneillä lapsilla on muita korkeampi riski sairastua muun muassa lapsuusiän diabetekseen tai astmaan.

— Mikäli mikrobisto ei ole siirtynyt lapseen normaalilla tavalla eli synnytyskanavan kautta, mikrobiston koko perusta on huteralla pohjalla, arvioi Blaser.

On kuitenkin syytä huomioida, että mikrobiston häiriintymisen riskit näkyvät tilastoissa väestötasolla eivätkä siis kaikkien yksilöiden kohdalla. Vaikka lapsi olisikin syntynyt sektiolla ja antibioottikuurejakin olisi määrätty useampi, hän elää todennäköisesti tulevaisuudessa normaalia tervettä elämää.

Pentti Huovinen muistuttaa, että vielä on valtavasti avoimia kysymyksiä mikrobiston kehittymisestä ja merkityksestä terveydelle.

— Nykyiset tutkimukset osoittavat yhteyksiä mikrobiston ja sairauksien välillä. Olisi vielä löydettävä mekanismit, joilla mikrobiston muutokset terveyteemme vaikuttavat.

Äidinmaitoa ja probiootteja suojaksi

Äidinmaidon hyviä vaikutuksia lapsen bakteeristoon on tutkittu paljon. Eräs myönteisimmistä on äidinmaidon infektioita, jopa HIV:tä, estävä vaikutus. Äidinmaito sisältää vasta-aineita, jotka ovat tarpeen ensimmäisten elinkuukausien aikana, jolloin lapsen omat puolustusmekanismit ovat vielä vaillinaisia.

Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että äidinmaidonkorvikkeita yksinomaan tai osittain saaneiden lasten bakteeristo poikkesi huomattavasti äidinmaitoa säännöllisesti saaneista lapsista.
maitohappobakteerit, joita voi ostaa kaupasta eri muodossa, voivat myös olla avuksi.
 

Lancet-lehdessä julkaistussa Turun yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että antamalla Lactobacillus GG -bakteereita äidille odotuksen tai imetyksen aikana tai lisäämällä maitohappobakteereita suoraan lapsen ravintoon, lapsen riski sairastua atooppiseen ihottumaan väheni.

Maitohappobakteereja saaneista lapsista alle neljäsosalla todettiin krooninen atooppinen ihottuma, kun vertailuryhmässä sairaus ilmeni lähes puolella.

Asiantuntija: Pentti Huovinen, bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, Turun yliopisto

Miksi lapsemme sairastavat enemmän kuin vanhukset?

Huono ravinto. Suomalaisen ruokavalio! Suomessa on jo alle 1 vuotiaan valmisruuissa prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoitua kasviöljyä, lisättyä sokeria ja lisäaineita (mm. pektiini). Ensimmäisen ikävuoden jälkeen tulee noudattaa valtion virallisia ravitsemussuosituksia (VRN), joissa syödään prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoituja kasviöljyjä (margariinit, kasvirasvakermat jne...), lisättyä sokeria ja lisäaineita. Tätä samaa virallista noudattaa laitosruokailu,...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti