Kananmunan kuoren sisällä on paljon hyvää ja vain yksi paha asia, kolesteroli. Lue kolesteroliasiantuntijan neuvot, paljonko munia voi syödä ja miksi.

Kananmuna on täyttä ravintoa. Se on erinomainen proteiinien ja seleenin lähde. Lisäksi siitä saa runsaasti A-, D- ja B- vitamiineja sekä foolihappoa ja fosforia.

Kananmunissa on myös hyviä rasvahappoja, joiden määrään voidaan vaikuttaa kanan ruokinnalla.

Kananmuna on siis täynnä hyvää, mutta yksi vaarallinen aine sieltä löytyy, eli kolesteroli. Pahasta ei päästä koskaan eroon, sillä niin kananpoika kuin ihminenkin tarvitsee kolesterolia kasvaakseen.

Koska ihmiset ovat kolesterolinsiedossaan kovin yksilöllisiä, jotkut voivat syödä kananmunia säännöllisesti ja toiset eivät juuri ollenkaan. Siitä, mihin ryhmään kuulut, voit saada vihiä melko helposti.

Maksa tekee kolesterolin

Viime vuosina moni tutkija on väittänyt, että kananmunan vaikutusta kolesteroliarvoihin on liioiteltu. On väitetty, että kananmunan kolesteroli olisi erilaista kuin eläinrasvan ja että kananmuna nostaisi nimenomaan hyvää kolesterolia.

Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja ja kolesteroliasiantuntija Petri Kovanen ei sano, että väitteet olisivat suoranaisesti vääriä, mutta ne eivät osu asian ytimeen.

– Tärkeämpää kuin se, millaista kolesterolia munassa on, on se, mitä elimistömme sillä tekee, Kovanen sanoo.

Hänen mukaansa kaikki hyvä (HDL-) ja huono (LDL-) kolesteroli – olivat ne peräisin mistä tahansa – hajoaa suolessa alkutekijöihinsä. Toisin sanoen, kun suoli on saanut työnsä valmiiksi, ei ole enää hyvää ja huonoa kolesterolia vaan pelkkää kolesterolia. Vain tämä tasalaatuinen kolesteroli pääsee suolen läpi elimistöön.

Suolesta kolesteroli kulkeutuu maksaan, jossa tapahtuu elimistön oma kolesterolintuotanto. Siellä kananmunan kolesteroli sekoittuu maksan valmistamaan kolesteroliin.

Tämän jälkeen kolesteroli pakataan uudestaan HDL- ja LDL-hiukkasiin, ja niistä tulee jälleen hyvää ja huonoa kolesterolia.

Niinpä avainasemassa ei ole se, syömmekö hyvää vai huonoa kolesterolia, vaan se, mitä sille tapahtuu elimistössämme syömisen jälkeen.

Hana voi vuotaa

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten välillä on valtavia yksilöllisiä eroja siinä, kuinka paljon esimerkiksi yksi kananmuna nostaa veren rasva-arvoja. Erot johtuvat siitä, että elimistömme käsittelee kolesterolia kovin eri tavoin.

Ensimmäisenä erot tulevat esiin imeytymisessä. Osalla ihmisistä vain 25 prosenttia syödystä kolesterolista imeytyy maksaan ja loput 75 prosenttia kulkee suoliston läpi imeytymättä. Se ulostetaan pois.

Toisilla tilanne on päinvastainen. Heillä jopa 80 prosenttia ruoan kolesterolista voi siirtyä maksaan.

Tämä tarkoittaa, että ensimmäisellä ryhmällä yksi kananmuna tuskin hetkauttaa veren rasva-arvoja mihinkään, kun taas jälkimmäisellä ryhmällä se saattaa näkyä arvojen nousuna.

Toiseksi eroamme siinä, miten ravinnosta saatu kolesteroli vaikuttaa maksan omaan kolesterolituotantoon. Maksa valmistaa kolesterolia joka päivä noin 1–1,5 grammaa riippuen siitä, kuinka paljon kolesterolia syömme.

Joillakin ihmisillä ravinnosta saatavan kolesterolin ja maksan valmistaman kolesterolin välillä vallitsee tasapaino siten, että maksa vähentää omaa tuotantoa saman verran kuin kolesterolia tulee sisään.

Toisilla tämä tasapaino ei toimi, eli lisäkolesterolista huolimatta maksa ei vaimenna omaa tuotantoaan. Maksan kolesterolihana ei mene kiinni, joten sitä muodostuu liikaa ja alkaa kertyä elimistöön.

Herkkyys esiin testillä

Petri Kovasen mukaan naamataulusta ei voi päätellä, kumpaan ryhmään kuuluu: niihin, joiden veren rasva-arvot huononevat herkästi, vai niihin onnellisiin, jotka voivat syödä kolesterolipitoista ruokaa ilman rasva-arvojen merkittävää nousua.

Hän ehdottaakin, että jokainen voi testata herkkyytensä itse.

Testissä henkilö mittauttaa ensin verensä rasva-arvot, syö sitten 1–2 viikkoa joka päivä munan tai pari, ja mittauttaa ne uudestaan.

– Koska hyvän ja huonon kolesterolin suhde on tärkeä, testissä on mitattava molemmat arvot, sanoo Kovanen.

Jos kokeen päätyttyä huono kolesteroli ei ole merkittävästi noussut ja pysyy alle kolmen, mutta hyvä kolesteroli on noussut reippaasti esimerkiksi 1,1:stä 1,5:een, kananmunia voi syödä melko huoletta.

Yksi saa syödä, toinen ei

Koko tämä kananmunan ja kolesterolin monimutkainen suhde voidaan purkaa muutamaan perussääntöön. Ne riippuvat pitkälti siitä, millaiset rasva-arvosi ovat. Onko sinulla paljon hyvää kolesterolia ja vähän huonoa vai toisinpäin?

Jos sinulla on kananmunien syömisestä huolimatta paljon hyvää ja vähän huonoa kolesterolia, voit jatkaa samalla linjalla. Kuulut todennäköisesti siihen joukkoon, jonka kolesteroliarvoja ruoan kolesteroli ei heilauta.

Sen sijaan jos kananmunien käytön lisääminen on kasvattanut reilusti huonon kolesterolin määrää, olet herkkä ravinnon kolesterolille. Vältä siis kananmunia.

Jätä munat väliin myös silloin, jos veresi rasva-arvot ovat huonot tai sairastat esimerkiksi metabolista oireyhtymää tai tyypin 2 diabetesta. Kun huonoa kolesterolia on alun perin paljon, jokainen uusi kolesterolin lisäys pahentaa tilannetta eikä pieni hyvän kolesterolin lisäyskään riitä.

Ja lopulta: jos sinulla on sepelvaltimotauti tai sen vaara on suuri, kananmunia ei pidä syödä. Luonto on silloin antanut jo varoituksen.

Koska olemme näin erilaisia, on vaikea antaa suosituksia siitä, mikä olisi sopiva päiväannos kanamunia.

– Kohtuus kaikessa, mutta terve ihminen pääsee kyllä munalla töihin ja pitkään, sanoo Petri Kovanen.

Asiantuntija Petri Kovanen, professori, Wihurin tutkimuslaitos.

Lue lisää:

Veren kolesteroli
Hyvää proteiinia kananmunasta
Vitamiinit: mistä ja miten paljon?
Rasvaremontti vai kolesterolilääke?

Kanamunassa on noin 200-250 milligrammaa kolesterolia.

Kolesterolinsaannin ylärajaksi on määritelty 300 milligrammaa päivässä. Suositus on siksi korkeintaan muna päivässä. Uusissa ravitsemussuosituksissa sopivaksi kananmunien käyttömääräksi suositellaan 2-3 munaa viikossa.

Elimistö sietää ihmisestä riippuen kolesterolia hyvin erilailla, joten jotkut voivat syödä kananmunia huomattavasti tätä enemmän ja joillekin niitä ei voi suositella lainkaan.

Milloin kananmunan kolesteroli on haitaksi?

Vuoden 2010 myydyin lääke koko maailmassa oli kolesterolilääke Lipitor. Vuonna 2013 statiineilla eli HMG-CoA-reduktaasin estäjillä oli käyttäjiä Suomessa 666 552 KELA-korvauksen saajaa, kun vuoden 2012 lukema oli 663 195 huijattua. Lisäystä oli 3 357 ihmistä kaikesta kohusta huolimatta. Todella rasvainen huijaus. Rasvat on välttämättömiä ravintoaineita. Sokerit eivät. Rasvoja tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineiksi ja hormonien lähtöaineiksi. Aivot muodostuvat 60 prosenttisesti rasvasta ja...
Lue kommentti