Miten hoitaa pitkittynyttä yskää?

Kuvat
Shutterstock

Pitkä yskä voi kertoa keuhkoputkien herkistymisestä. Silloin kannattaa hakeutua astmatutkimuksiin. Asiantuntijalääkäri vastaa lukijamme kysymykseen.

Kun minulle tulee flunssa, sitä seuraa hillitön yskä, joka jatkuu joskus kuu kausikaupalla. Lääkärin määräämät yskänlääkkeet eivät oikein auta. Vaiva on ollut pikkutytöstä lähtien, nyt olen 61-vuotias. Pitäisikö asialle tehdä jotain?

Yleislääkäri vastaa

ONPA ERITYISEN hyvä, että olet alkanut pohtia tätä tarkemmin. Kuulostaa siltä, että sinulla on vähintäänkin taipumus keuhkoputkien herkistymiseen ja supisteluun. Tällainen reagointi voi liittyä myös astmaan. Astma ilmaantuu tyypillisesti nuoruudessa tai toisaalta varsinkin naisilla juuri sinun iässäsi. Nyt astmaattinen taipumuksesi on päässyt aktivoitumaan jostain syystä. Syytä itsessään voi olla vaikea tietää, mutta perinnöllisillä tekijöillä ja lapsuudessa sairastetuilla hengitystieinfektioilla voi olla vaikutusta. 

RS-virus on yksi tyypillisiä lapsuuden infektioita, joiden on tunnistettu altistavan astmalle. Voi olla, että olet lapsena sairastanut lievää astmaa, jonka kanssa olet selvinnyt. Nyt vihdoinkin sinun kannattaa hakeutua tutkimuksiin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Voisit jo etukäteen perehtyä netistä löytyvään astman Käypä hoito -suositukseen. Tyypillisesti diagnostiikkaan kuuluu kotona toteutettava PEF-seuranta, joka tehdään myös keuhkoputkia avaavan lääkkeen avulla. Sen lisäksi ohjataan yleensä spirometriaan eli laitepuhallus kokeeseen, missä ilmavirran kulkua mittaamalla voidaan päätellä keuhkojen toimintakyvystä ja terveydestä lukumääräisiä mittaustuloksia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisaalta myös keuhkoputkiesi rakenteessa voi olla sellaista poikkeavaa, joka oireen sinulle aiheuttaa. Tämä voi olla hyödyllistä selvittää, siten saat tarvitessa paremmin myös apua. 

Kuulostaa siltä, että olet vaivastasi huolimatta elämässäsi selvinnyt. Voi silti olla, että kyseessä on sellainen asia, jota tarvitsee ja kannattaa hoitaa. Hoitamisen seurauksena vointisi ja suorituskykysi esimerkiksi liikkuessa voisi jopa tavallisessa arjessa parantua. 

Ota siis yhteyttä terveyskeskukseesi ja varaa aika lääkärin vastaanotolle. Pitkään olet asiaa jo harkinnut. 

 

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

 

 

OILI JUNTTILA yleislääketieteen erikoislääkäri ja yliopisto-opettaja Oulusta.

HYVÄN TERVEYDEN ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT LÄHETÄ KYSYMYS osoitteeseen hyvaterveys.fi/kysy Toimitus valitsee julkaistavat tekstit. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla