Kun haaveri sattuu, kehosi alkaa toimia kuin tehokas ensiapuryhmä. Se pyrkii korjaamaan kaikki vauriot, johtuivatpa ne sitten palovammasta tai tupakasta.

Luunmurtumasta

Kun luu murtuu, murtumakohtaan muodostuu veripahka. Kun luun päät on saatu vastakkain ja niitä pidetään paikallaan, veripahkan sisälle alkaa kehittyä nopeasti kudossiltoja. Ensin pahkan sisälle muodostuu kollageenia eli tukikudoksen valkuaisainetta. Seuraavaksi syntyy kallus-nimistä sidekudosta, joka yhdistää murtumapintoja. Vähitellen sidekudokseen alkaa muodostua kalkkia, joka lujittaa kudoksia. Luutumisen aikana elimistö siivoaa myös ylimääräiset verisolut pois.

Kun kipsi otettu pois, luu voi muovautua vielä monta kuukautta. Murtumakohdan särky ja turvotus ovat vain merkkejä siitä, että murtumakohta paranee kovaa kyytiä. Kipsin jälkeisestä kivusta ei siis kannata huolestua.

  • 3–4 viikossa: Pienehköt luut luutuvat.
  • Muutamassa kuukaudessa: Isommat luut luutuvat ja muovautuvat lopullisesti. Luutumisaika vaihtelee luun ja murtumakohdan mukaan.

Palovammasta

Kun saat toisen asteen palovamman, ihon pintakerros rikkoutuu ja palopaikkaan pullahtaa rakkula. Rakkulan alla alkaa kehittyä uusi pintakerros. Ihannetapauksessa palovamma paranee niin, että annat rakkulan olla, revit sen parin viikon kuluttua pois ja huomaat, että alle on ilmestynyt uusi terve iho. Rakkula voi toimia pienenä bakteeriesteenä, mutta sen hajoamisesta ei kannata huolestua.

Kolmannen asteen palovamma ulottuu ihon kaikkiin kerroksiin. Tulehdusriski on silloin suurempi ja paraneminen hitaampaa. Tällaisen palovamman paraneminen alkaa pohjalta, samantyyppisesti kuin tulehtuneissa haavoissa. Haavaonteloon alkaa muodostua uutta sidekudosta eli granulaatiokudosta, joka täyttää lopulta haavan ja pitää sen puhtaana. Vaikeimmat palovammat vaativat leikkaushoitoa ja ihonsiirtoja.

  • 2 päivässä: Toisen asteen palovammaan ilmestyy rakkula.
  • 1–2 viikossa: Toisen asteen palovamma parantuu. Syvempien palovammojen paraneminen kestää pidempään.

Alkoholista

Alkoholi häviää elimistöstä 1–2 päivässä. Jos takana on pitkällinen alkoholinkäyttö, koko kehon toipumisessa voi kestää pidempään. Osa pitkäaikaisen juomisen vaikutuksista on pysyviä. Pitkällinen alkoholinkäyttö vaikuttaa muun muassa hermosoluihin, maksaan ja verenpaineeseen. Osa hermosoluista tuhoutuu pysyvästi. Alkoholi voi aiheuttaa myös pysyviä muistitoiminnan tai liikkumisen  häiriöitä, kuten töpöttävää kävelytyyliä.

Alkoholin aiheuttamat maksamuutokset näkyvät tarkastelemalla esimerkiksi GT-arvoja. GT eli glutamyltransferaasi on suurkulutuksen paljastava mittari: arvo ei hievahda yhdestä ryyppyillasta vaan nousee haitallisen korkeaksi vasta, jos alkoholia on juotu lähes päivittäin. Kun alkoholin käyttö lopetetaan, GT-arvo puolittuu kahdessa viikossa. Jos maksaan ei ole ehtinyt tulla pysyviä muutoksia eli kirroosia, 1–2 kuukauden täysraittius puhdistaa maksan normaalitasolle.

Valtaosa alkoholin aiheuttamista fyysisistä haitoista ja muutoksista katoaa jo muutamissa viikoissa. Esimerkiksi verenpaine laskee hyvinkin nopeasti, ja monet hermoston välityksellä tapahtuvat toiminnot,  kuten erektio, palautuvat normaalitasolle.

  • 1–2 päivässä: Alkoholi häviää elimistöstä.
  • Muutamassa viikossa: Valtaosa alkoholin aiheuttamista fyysisistä muutoksista katoaa.
  • 1–2 kuukaudessa: Maksa puhdistuu useimmiten normaalitasolle.

Tupakasta

Kun lopetat tupakoinnin, elimistösi alkaa elpyä heti. Jo 20 minuutissa verenpaineesi on laskenut tupakointia edeltäneelle tasolle. Häkä häviää elimistöstäsi yhdessä vuorokaudessa, nikotiini kahdessa.

Hermosolut vapautuvat nikotiininhimostaan 3–4 viikossa, ja samassa ajassa loppuvat lopettamiseen liittyvät fyysiset vieroitusoireet. Sen sijaan tupakointiin liittyvä psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus voi pitää otteessaan vielä pitkään sen jälkeen, kun hermosolut ovat jo kuivilla.

Voi viedä kuukausia, ennen kuin limakalvot ovat puhdistuneet sille tasolle, kuin ne ylipäätään voivat puhdistua. Osa tupakan haittavaikutuksista on pysyviä. Esimerkiksi soluissa on voinut tapahtua jo muutoksia, joiden vuoksi keuhkosyöpäriski ei palaudu enää koskaan normaalitasolle. 10 vuodessa syöpäriski kuitenkin puolittuu. Myös keuhko- ja valtimoahtaumat ovat pysyviä vaurioita, mutta tupakoinnin lopettaminen hidastaa niiden kehittymistä.

Tupakan tumppaaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Turvarajaa ei ole, vaan vähäinenkin tupakointi vaurioittaa elimistöä.

  • 20 minuutissa: Verenpaine laskee ja syke hidastuu tupakointia edeltäneelle tasolle.
  • 1–2 päivässä: Nikotiini ja häkä katoavat elimistöstä.
  • Muutamassa päivässä: Keuhkoputkien supistustila laukeaa, haju- ja makuaisti alkavat palautua.1–3 kuukaudessa: Verenkierto paranee, yskä ja limannousu lievittyvät.
  • Vuodessa: Riski sairastua sydäninfarktiin puolittuu.
  • 10 vuodessa: Riski sairastua keuhkosyöpään puolittuu.
  • 5–15 vuodessa: Riski sairastua aivohalvaukseen palautuu tupakoimattomien tasolle.

Liikkumattomuudesta

Jos alat liikkua säännöllisesti monen vuoden sohvaperunaelämän jälkeen, elimistösi palkitsee sinut nopeasti. Jo ensimmäinen liikuntakerta vaikuttaa: hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunta paranevat, lepoverenpaine laskee ja nivelten jäykkyys helpottaa. Jos kuntoilusta tulee pysyvä tapa, kehosi alkaa toipua näin:

Kestävyysliikuntaa (esimerkiksi reipasta kävelyä) 2,5 tuntia viikossa, mukana lihaskuntotreenit 2 kertaa viikossa

  • 2–4 kuukaudessa: Leposyke laskee, lihasvoima paranee.
  • 3 kuukaudessa: Hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyskunto nousee.
  • 3–6 kuukaudessa: Hyvä kolesteroli nousee.

 Voimaharjoittelua ja nopeita suunnan muutoksia sisältävää liikuntaa (esim. ripeä kävely, kuntosali, aerobic, nopeat mailapelit) 3–5 päivänä viikossa

  • Vuoden jälkeen: Luusto vahvistuu, ylipaino laskee.
  • Myöhemmin: Valtimoiden kunto paranee, riski sairastua diabetekseen laskee.