Liika kolesteroli tekee tihutöitä elimistössä, vaikka se ei näy päällepäin eikä tunnu miltään. Rasvamainen kolesteroli vaurioittaa verisuonia, mutta ruokavalion muutoksilla voi korjata jo syntyneitä haitallisia muutoksia.

Tarvitsemme välttämättä kolesterolia, se on tärkeä solujen rakennusaine. Sitä tarvitaan myös hormonien, D-vitamiinin ja sappihappojen tuotantoon.

‚Äď Mutta p√§rj√§√§mme paljon v√§hemm√§ll√§ kuin sit√§ meiss√§ hyvinvoinnin keskell√§ el√§viss√§ on, painottaa geriatrian professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Vaikka ruoasta ei saisi yhtään kolesterolia, siitä ei tule puutetta. Kolesteroli on rasvamainen aine, jota on luonnostaan kaikissa soluissa. Sitä syntyy maksassa, josta se siirtyy verenkiertoon ja sapen kautta ohutsuoleen. Kaksi kolmasosaa ohutsuolesta imeytyvästä kolesterolista on tätä elimistömme itse tuottamaa. Toki osa kolesterolista on peräisin ravinnosta, lähinnä eläinrasvasta, mutta ruoan mukana saamme keskimäärin vain yhden kolmasosan elimistöön imeytyvästä kolesterolista.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suomalaisista aikuisista 75 prosentilla on liian korkeat kolesterolilukemat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rasvaa suonissa

Jos veressä on liikaa kolesterolia, se kertyy vaarallisiksi rasvapateiksi valtimoihin. Suonet ovat näiltä kohdin heikkoja:ne voivat puhjeta ja aiheuttaa jopa sydämen äkkipysähdyksen.

Kolesterolia on sek√§ pahaa ett√§ hyv√§√§. LDL eli paha kolesteroli kuljettaa rasvaa kudoksiin ja verisuonten sein√§miin. HDL eli hyv√§ kolesteroli puolestaan toimii ‚ÄĚsiivousfirmana‚ÄĚ, joka kuljettaa rasvaa pois kudoksista ja verisuonten sein√§mist√§. Kolesterolimittauksissa saadaan LDL ja HDL-arvon lis√§ksi triglyseridiarvo, joka kertoo veren muiden rasvojen m√§√§r√§n. Yhteens√§ n√§ist√§ lasketaan kokonaiskolesteroli, jonka pit√§isi olla alle 5 millimoolia litrassa (mmol/l).

Kolesterolin ‚ÄĚlaskutalkoissa‚ÄĚ on hyv√§ muistaa, etteiv√§t lukemat voi laskea liian alas. Ihmisen luonnollinen kolesterolipitoisuus on noin 3, kun nykysuosituksen mukaan tavoitellaan alle 5:n lukemaa. V√§hemm√§ll√§kin siis tulee toimeen!

‚Äď Jos sairastaa jotain valtimotautia, kuten sepelvaltimotautia tai diabetesta, tulisi kokonaiskolesterolin olla suositusta alhaisempi: alle 4,5, Timo Strandberg muistuttaa.

Tiukemmat vaatimukset koskevat myös niitä, joilla on perinnöllinen taipumus korkeaan kolesteroliarvoon sekä niitä, joiden lähisukulainen on sairastunut nuorena sydän- tai verisuonitautiin. Rajapyykkinä miehillä pidetään 55 vuotta ja naisilla 65 vuotta.

Paise valtimossa

Kolesterolin kertyminen sydäntä ruokkivien sepelvaltimoiden seinämiin aiheuttaa sepelvaltimotaudin. Ajan myötä verisuonten sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka suurentuessaan haittaavat veren virtausta. Lopulta veren virtaus saattaa tyrehtyä lähes kokonaan. Kolesterolikertymiä ei välttämättä huomata edes varjoainekuvauksessa, sillä rasvaplakki voi pullistaa suonta vain ulospäin. Muutos näkyy silloin vain suonen sisäisessä ultraäänikuvauksessa.

‚Äď Tulehdusreaktio tekee suonen sis√§pinnasta heikon, suorastaan r√§j√§hdysherk√§n. Kolesteroliplakki on kuin finni tai paise, joka vain odottaa puhkeamishetke√§√§n. Laukaisevana tekij√§n√§ voi olla esimerkiksi flunssa, voimakas rasitus tai stressi, Timo Strandberg kertoo.

Jos valtimoon syntynyt pesäke repeää, siihen tarttuu verihiutaleita eli trombosyyttejä. Syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Veren pääsy osaan sydänlihasta estyy, ja seurauksena on sydänlihaksen kuolio eli infarkti.

‚Äď Kolesterolipitoisuuden pienent√§minen kannattaa, sill√§ veren rasvojen v√§heneminen vahvistaa valtimon sein√§m√§√§ ja pienent√§√§ suoniin jo muodostuneita ahtaumia. Infarktinkin vaaraa v√§henee, Strandberg korostaa.

Verta erektioon

Valtimoiden ahtautuminen on uhka myös aivoille, jaloille ja jopa sukupuolielimille. Aivoissa rasvaplakit voivat laukaista aivohalvauksen, joka tappaa vuodessa 5 000 suomalaista. Hengissä selvinneille jää usein muisti- ja puhehäiriöitä sekä ongelmia liikkumisessa.

‚Äď Joka viides aivohalvaus olisi estett√§viss√§, jos kolesterolilukemat saataisiin tavoitetasolle, Strandberg laskee. Korkeaa kolesteroliarvoa keski-i√§ss√§ pidet√§√§n my√∂s yhten√§ Alzheimerin taudin taustatekij√§n√§.

Jaloissa valtimoiden ahtautuminen johtaa katkokävelyksi kutsuttuun sairauteen. Se on verenkiertohäiriö, joka pakottaa kävelijän pysähtymään, kun kipu jaloissa yltyy sietämättömäksi. Sairaus voi johtaa kuolioon jalassa. Katkokävelyn tärkein syy on tupakointi; korkea kolesteroli ja verenpaine seuraavat heti perässä. Suomessa on 80 000 katkokävelypotilasta.

‚Äď Miesten on syyt√§ muistaa, ett√§ korkea kolesteroli voi olla syyn√§ my√∂s seksiongelmiin. Jos verenkierto penikseen vaikeutuu, seurauksena on erektioh√§iri√∂it√§, Strandberg toteaa.

Pehmeitä rasvoja

‚Äď Terveyden kannalta ei ole merkityst√§, mill√§ keinoilla kolesteroliarvot saadaan laskuun, kunhan ne vain laskevat, Timo Strandberg painottaa.

Ensimm√§inen ja t√§rkein hoito on aina elintapojen muuttaminen, l√§hinn√§ ruokavalion kevent√§minen. Ruokaremontin avulla voi laskea kolesterolipitoisuutta 10‚Äď15 prosenttia, jopa enemm√§n. Rasvaa ei pid√§ j√§tt√§√§ kokonaan pois vaan vaihtaa kovat rasvat pehmeisiin. Pitk√§lle p√§√§see jo, kun vaihtaa voin margariiniin ja kasvi√∂ljyihin sek√§ maidon ja jogurtit rasvattomiin.

Kovaa rasvaa tulee runsaasti muun muassa juustoista, makkaroista ja leivonnaisista. Lihassa oleva näkyvä rasva kannattaa jättää syömättä. Sydämelle hyviä rasvoja saa kasviöljyistä, pehmeistä margariineista ja kalasta. Kasvirasvoista kookosrasva on poikkeus: se on varsinainen kolesterolipaukku. Myös omega-3-rasvahapoilla on todettu olevan jonkin verran myönteisiä vaikutuksia kolesteroliarvoihin: eniten ne vähentävät triglyseridirasvojen määrää.

Kuitua peliin

Kolesterolinlaskijan kannattaa suosia kuitua, sillä se auttaa poistamaan kolesterolia elimistöstä. Paljon kehuttu ruisleipä on siis hyvä kurinpitäjä kolesterolille. Täysjyväviljan lisäksi muita hyviä kuidun lähteitä ovat marjat, hedelmät ja vihannekset. Suomalaisten ruokavalio on keventynyt paljon viimeisinä vuosikymmeninä, mutta myönteinen kehitys on päässyt pysähtymään. Etenkin ruoka-annokset ovat kasvaneet.

‚Äď Jos sy√∂ enemm√§n kuin kuluttaa, paino kohoaa ja kolesteroliarvotkin l√§htev√§t nousuun, Strandberg muistuttaa.

Kotoa liikkeelle

Liikuntakin vaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin, joskin sen teho on pienempi kuin ruoan. Liikunta lis√§√§ hyv√§n HDLkolesterolin pitoisuutta veress√§. Jotta liikunta vaikuttaisi kolesterolilukemiin, sen t√§ytyy olla s√§√§nn√∂llist√§, riitt√§v√§n raskasta ja kest√§√§ tarpeeksi kauan: kaksi kolme kertaa viikossa, v√§hint√§√§n puoli tuntia kerralla heng√§stytt√§v√§√§ ja sykett√§ nostavaa liikkumista. Hyvi√§ ‚ÄĚkolesterolilajeja‚ÄĚ ovat tutut terveysliikkujan lajit, kuten k√§vely, hiihto, uiminen ja jumppa.

Tupakointi ja korkea kolesteroli on huono yhdistelmä. Tupakka heikentää laadullisesti kolesterolihiukkasia ja kovettaa valtimoita. Jo muutama päivittäinen savuke tuplaa vaaran sairastua sydäntautiin.

Loppuiän ponnistus

Timo Strandbergia huolestuttaa se, että monet lipsuvat kolesterolin hoidosta. Motivoituminen on vaikeaa, kun suuret lukemat eivät tunnu miltään eivätkä näy päällepäin. Ihmiset jaksavat ottaa lääkkeensä ja vahtia elintapojaan säntillisesti vuoden verran, sitten kuri höltyy.

‚Äď Kolesterolin hoito ei onnistu kuurilla vaan kyseess√§ on loppui√§n kest√§v√§ ponnistus. Hyv√§ll√§ kolesterolin hoidolla ihmiset voivat saavuttaa lis√§√§ terveit√§ elinvuosia ja v√§ltt√§√§ tai ainakin lyk√§t√§ monia hankalia sairauksia. Tavoitteena on siis paitsi pitk√§ my√∂s hyv√§ el√§m√§.

Ruokaremontti kyllä auttaa, itse vaihdoin rasvaisen jogurtin viiliin, poistin jäätelön ja kovat juustot lähes täysin ruokavaloista, tilalle raejuustoa. Kokonaiskolestroli oli 6,8nyt 5,7. eli tavoitetta on vielä, mutta kyllä se siitä...

  • yl√∂s 53
  • alas 63
Sisältö jatkuu mainoksen alla