Liika kolesteroli tekee tihutöitä elimistössä, vaikka se ei näy päällepäin eikä tunnu miltään. Rasvamainen kolesteroli vaurioittaa verisuonia, mutta ruokavalion muutoksilla voi korjata jo syntyneitä haitallisia muutoksia.

Tarvitsemme välttämättä kolesterolia, se on tärkeä solujen rakennusaine. Sitä tarvitaan myös hormonien, D-vitamiinin ja sappihappojen tuotantoon.

– Mutta pärjäämme paljon vähemmällä kuin sitä meissä hyvinvoinnin keskellä elävissä on, painottaa geriatrian professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Vaikka ruoasta ei saisi yhtään kolesterolia, siitä ei tule puutetta. Kolesteroli on rasvamainen aine, jota on luonnostaan kaikissa soluissa. Sitä syntyy maksassa, josta se siirtyy verenkiertoon ja sapen kautta ohutsuoleen. Kaksi kolmasosaa ohutsuolesta imeytyvästä kolesterolista on tätä elimistömme itse tuottamaa. Toki osa kolesterolista on peräisin ravinnosta, lähinnä eläinrasvasta, mutta ruoan mukana saamme keskimäärin vain yhden kolmasosan elimistöön imeytyvästä kolesterolista.

Suomalaisista aikuisista 75 prosentilla on liian korkeat kolesterolilukemat.

Rasvaa suonissa

Jos veressä on liikaa kolesterolia, se kertyy vaarallisiksi rasvapateiksi valtimoihin. Suonet ovat näiltä kohdin heikkoja:ne voivat puhjeta ja aiheuttaa jopa sydämen äkkipysähdyksen.

Kolesterolia on sekä pahaa että hyvää. LDL eli paha kolesteroli kuljettaa rasvaa kudoksiin ja verisuonten seinämiin. HDL eli hyvä kolesteroli puolestaan toimii ”siivousfirmana”, joka kuljettaa rasvaa pois kudoksista ja verisuonten seinämistä. Kolesterolimittauksissa saadaan LDL ja HDL-arvon lisäksi triglyseridiarvo, joka kertoo veren muiden rasvojen määrän. Yhteensä näistä lasketaan kokonaiskolesteroli, jonka pitäisi olla alle 5 millimoolia litrassa (mmol/l).

Kolesterolin ”laskutalkoissa” on hyvä muistaa, etteivät lukemat voi laskea liian alas. Ihmisen luonnollinen kolesterolipitoisuus on noin 3, kun nykysuosituksen mukaan tavoitellaan alle 5:n lukemaa. Vähemmälläkin siis tulee toimeen!

– Jos sairastaa jotain valtimotautia, kuten sepelvaltimotautia tai diabetesta, tulisi kokonaiskolesterolin olla suositusta alhaisempi: alle 4,5, Timo Strandberg muistuttaa.

Tiukemmat vaatimukset koskevat myös niitä, joilla on perinnöllinen taipumus korkeaan kolesteroliarvoon sekä niitä, joiden lähisukulainen on sairastunut nuorena sydän- tai verisuonitautiin. Rajapyykkinä miehillä pidetään 55 vuotta ja naisilla 65 vuotta.

Paise valtimossa

Kolesterolin kertyminen sydäntä ruokkivien sepelvaltimoiden seinämiin aiheuttaa sepelvaltimotaudin. Ajan myötä verisuonten sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka suurentuessaan haittaavat veren virtausta. Lopulta veren virtaus saattaa tyrehtyä lähes kokonaan. Kolesterolikertymiä ei välttämättä huomata edes varjoainekuvauksessa, sillä rasvaplakki voi pullistaa suonta vain ulospäin. Muutos näkyy silloin vain suonen sisäisessä ultraäänikuvauksessa.

– Tulehdusreaktio tekee suonen sisäpinnasta heikon, suorastaan räjähdysherkän. Kolesteroliplakki on kuin finni tai paise, joka vain odottaa puhkeamishetkeään. Laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi flunssa, voimakas rasitus tai stressi, Timo Strandberg kertoo.

Jos valtimoon syntynyt pesäke repeää, siihen tarttuu verihiutaleita eli trombosyyttejä. Syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Veren pääsy osaan sydänlihasta estyy, ja seurauksena on sydänlihaksen kuolio eli infarkti.

– Kolesterolipitoisuuden pienentäminen kannattaa, sillä veren rasvojen väheneminen vahvistaa valtimon seinämää ja pienentää suoniin jo muodostuneita ahtaumia. Infarktinkin vaaraa vähenee, Strandberg korostaa.

Verta erektioon

Valtimoiden ahtautuminen on uhka myös aivoille, jaloille ja jopa sukupuolielimille. Aivoissa rasvaplakit voivat laukaista aivohalvauksen, joka tappaa vuodessa 5 000 suomalaista. Hengissä selvinneille jää usein muisti- ja puhehäiriöitä sekä ongelmia liikkumisessa.

– Joka viides aivohalvaus olisi estettävissä, jos kolesterolilukemat saataisiin tavoitetasolle, Strandberg laskee. Korkeaa kolesteroliarvoa keski-iässä pidetään myös yhtenä Alzheimerin taudin taustatekijänä.

Jaloissa valtimoiden ahtautuminen johtaa katkokävelyksi kutsuttuun sairauteen. Se on verenkiertohäiriö, joka pakottaa kävelijän pysähtymään, kun kipu jaloissa yltyy sietämättömäksi. Sairaus voi johtaa kuolioon jalassa. Katkokävelyn tärkein syy on tupakointi; korkea kolesteroli ja verenpaine seuraavat heti perässä. Suomessa on 80 000 katkokävelypotilasta.

– Miesten on syytä muistaa, että korkea kolesteroli voi olla syynä myös seksiongelmiin. Jos verenkierto penikseen vaikeutuu, seurauksena on erektiohäiriöitä, Strandberg toteaa.

Pehmeitä rasvoja

– Terveyden kannalta ei ole merkitystä, millä keinoilla kolesteroliarvot saadaan laskuun, kunhan ne vain laskevat, Timo Strandberg painottaa.

Ensimmäinen ja tärkein hoito on aina elintapojen muuttaminen, lähinnä ruokavalion keventäminen. Ruokaremontin avulla voi laskea kolesterolipitoisuutta 10–15 prosenttia, jopa enemmän. Rasvaa ei pidä jättää kokonaan pois vaan vaihtaa kovat rasvat pehmeisiin. Pitkälle pääsee jo, kun vaihtaa voin margariiniin ja kasviöljyihin sekä maidon ja jogurtit rasvattomiin.

Kovaa rasvaa tulee runsaasti muun muassa juustoista, makkaroista ja leivonnaisista. Lihassa oleva näkyvä rasva kannattaa jättää syömättä. Sydämelle hyviä rasvoja saa kasviöljyistä, pehmeistä margariineista ja kalasta. Kasvirasvoista kookosrasva on poikkeus: se on varsinainen kolesterolipaukku. Myös omega-3-rasvahapoilla on todettu olevan jonkin verran myönteisiä vaikutuksia kolesteroliarvoihin: eniten ne vähentävät triglyseridirasvojen määrää.

Kuitua peliin

Kolesterolinlaskijan kannattaa suosia kuitua, sillä se auttaa poistamaan kolesterolia elimistöstä. Paljon kehuttu ruisleipä on siis hyvä kurinpitäjä kolesterolille. Täysjyväviljan lisäksi muita hyviä kuidun lähteitä ovat marjat, hedelmät ja vihannekset. Suomalaisten ruokavalio on keventynyt paljon viimeisinä vuosikymmeninä, mutta myönteinen kehitys on päässyt pysähtymään. Etenkin ruoka-annokset ovat kasvaneet.

– Jos syö enemmän kuin kuluttaa, paino kohoaa ja kolesteroliarvotkin lähtevät nousuun, Strandberg muistuttaa.

Kotoa liikkeelle

Liikuntakin vaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin, joskin sen teho on pienempi kuin ruoan. Liikunta lisää hyvän HDLkolesterolin pitoisuutta veressä. Jotta liikunta vaikuttaisi kolesterolilukemiin, sen täytyy olla säännöllistä, riittävän raskasta ja kestää tarpeeksi kauan: kaksi kolme kertaa viikossa, vähintään puoli tuntia kerralla hengästyttävää ja sykettä nostavaa liikkumista. Hyviä ”kolesterolilajeja” ovat tutut terveysliikkujan lajit, kuten kävely, hiihto, uiminen ja jumppa.

Tupakointi ja korkea kolesteroli on huono yhdistelmä. Tupakka heikentää laadullisesti kolesterolihiukkasia ja kovettaa valtimoita. Jo muutama päivittäinen savuke tuplaa vaaran sairastua sydäntautiin.

Loppuiän ponnistus

Timo Strandbergia huolestuttaa se, että monet lipsuvat kolesterolin hoidosta. Motivoituminen on vaikeaa, kun suuret lukemat eivät tunnu miltään eivätkä näy päällepäin. Ihmiset jaksavat ottaa lääkkeensä ja vahtia elintapojaan säntillisesti vuoden verran, sitten kuri höltyy.

– Kolesterolin hoito ei onnistu kuurilla vaan kyseessä on loppuiän kestävä ponnistus. Hyvällä kolesterolin hoidolla ihmiset voivat saavuttaa lisää terveitä elinvuosia ja välttää tai ainakin lykätä monia hankalia sairauksia. Tavoitteena on siis paitsi pitkä myös hyvä elämä.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti