Liika kolesteroli tekee tihutöitä elimistössä, vaikka se ei näy päällepäin eikä tunnu miltään. Rasvamainen kolesteroli vaurioittaa verisuonia, mutta ruokavalion muutoksilla voi korjata jo syntyneitä haitallisia muutoksia.

Tarvitsemme välttämättä kolesterolia, se on tärkeä solujen rakennusaine. Sitä tarvitaan myös hormonien, D-vitamiinin ja sappihappojen tuotantoon.

– Mutta pärjäämme paljon vähemmällä kuin sitä meissä hyvinvoinnin keskellä elävissä on, painottaa geriatrian professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Vaikka ruoasta ei saisi yhtään kolesterolia, siitä ei tule puutetta. Kolesteroli on rasvamainen aine, jota on luonnostaan kaikissa soluissa. Sitä syntyy maksassa, josta se siirtyy verenkiertoon ja sapen kautta ohutsuoleen. Kaksi kolmasosaa ohutsuolesta imeytyvästä kolesterolista on tätä elimistömme itse tuottamaa. Toki osa kolesterolista on peräisin ravinnosta, lähinnä eläinrasvasta, mutta ruoan mukana saamme keskimäärin vain yhden kolmasosan elimistöön imeytyvästä kolesterolista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomalaisista aikuisista 75 prosentilla on liian korkeat kolesterolilukemat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rasvaa suonissa

Jos veressä on liikaa kolesterolia, se kertyy vaarallisiksi rasvapateiksi valtimoihin. Suonet ovat näiltä kohdin heikkoja:ne voivat puhjeta ja aiheuttaa jopa sydämen äkkipysähdyksen.

Kolesterolia on sekä pahaa että hyvää. LDL eli paha kolesteroli kuljettaa rasvaa kudoksiin ja verisuonten seinämiin. HDL eli hyvä kolesteroli puolestaan toimii ”siivousfirmana”, joka kuljettaa rasvaa pois kudoksista ja verisuonten seinämistä. Kolesterolimittauksissa saadaan LDL ja HDL-arvon lisäksi triglyseridiarvo, joka kertoo veren muiden rasvojen määrän. Yhteensä näistä lasketaan kokonaiskolesteroli, jonka pitäisi olla alle 5 millimoolia litrassa (mmol/l).

Kolesterolin ”laskutalkoissa” on hyvä muistaa, etteivät lukemat voi laskea liian alas. Ihmisen luonnollinen kolesterolipitoisuus on noin 3, kun nykysuosituksen mukaan tavoitellaan alle 5:n lukemaa. Vähemmälläkin siis tulee toimeen!

– Jos sairastaa jotain valtimotautia, kuten sepelvaltimotautia tai diabetesta, tulisi kokonaiskolesterolin olla suositusta alhaisempi: alle 4,5, Timo Strandberg muistuttaa.

Tiukemmat vaatimukset koskevat myös niitä, joilla on perinnöllinen taipumus korkeaan kolesteroliarvoon sekä niitä, joiden lähisukulainen on sairastunut nuorena sydän- tai verisuonitautiin. Rajapyykkinä miehillä pidetään 55 vuotta ja naisilla 65 vuotta.

Paise valtimossa

Kolesterolin kertyminen sydäntä ruokkivien sepelvaltimoiden seinämiin aiheuttaa sepelvaltimotaudin. Ajan myötä verisuonten sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka suurentuessaan haittaavat veren virtausta. Lopulta veren virtaus saattaa tyrehtyä lähes kokonaan. Kolesterolikertymiä ei välttämättä huomata edes varjoainekuvauksessa, sillä rasvaplakki voi pullistaa suonta vain ulospäin. Muutos näkyy silloin vain suonen sisäisessä ultraäänikuvauksessa.

– Tulehdusreaktio tekee suonen sisäpinnasta heikon, suorastaan räjähdysherkän. Kolesteroliplakki on kuin finni tai paise, joka vain odottaa puhkeamishetkeään. Laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi flunssa, voimakas rasitus tai stressi, Timo Strandberg kertoo.

Jos valtimoon syntynyt pesäke repeää, siihen tarttuu verihiutaleita eli trombosyyttejä. Syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Veren pääsy osaan sydänlihasta estyy, ja seurauksena on sydänlihaksen kuolio eli infarkti.

– Kolesterolipitoisuuden pienentäminen kannattaa, sillä veren rasvojen väheneminen vahvistaa valtimon seinämää ja pienentää suoniin jo muodostuneita ahtaumia. Infarktinkin vaaraa vähenee, Strandberg korostaa.

Verta erektioon

Valtimoiden ahtautuminen on uhka myös aivoille, jaloille ja jopa sukupuolielimille. Aivoissa rasvaplakit voivat laukaista aivohalvauksen, joka tappaa vuodessa 5 000 suomalaista. Hengissä selvinneille jää usein muisti- ja puhehäiriöitä sekä ongelmia liikkumisessa.

– Joka viides aivohalvaus olisi estettävissä, jos kolesterolilukemat saataisiin tavoitetasolle, Strandberg laskee. Korkeaa kolesteroliarvoa keski-iässä pidetään myös yhtenä Alzheimerin taudin taustatekijänä.

Jaloissa valtimoiden ahtautuminen johtaa katkokävelyksi kutsuttuun sairauteen. Se on verenkiertohäiriö, joka pakottaa kävelijän pysähtymään, kun kipu jaloissa yltyy sietämättömäksi. Sairaus voi johtaa kuolioon jalassa. Katkokävelyn tärkein syy on tupakointi; korkea kolesteroli ja verenpaine seuraavat heti perässä. Suomessa on 80 000 katkokävelypotilasta.

– Miesten on syytä muistaa, että korkea kolesteroli voi olla syynä myös seksiongelmiin. Jos verenkierto penikseen vaikeutuu, seurauksena on erektiohäiriöitä, Strandberg toteaa.

Pehmeitä rasvoja

– Terveyden kannalta ei ole merkitystä, millä keinoilla kolesteroliarvot saadaan laskuun, kunhan ne vain laskevat, Timo Strandberg painottaa.

Ensimmäinen ja tärkein hoito on aina elintapojen muuttaminen, lähinnä ruokavalion keventäminen. Ruokaremontin avulla voi laskea kolesterolipitoisuutta 10–15 prosenttia, jopa enemmän. Rasvaa ei pidä jättää kokonaan pois vaan vaihtaa kovat rasvat pehmeisiin. Pitkälle pääsee jo, kun vaihtaa voin margariiniin ja kasviöljyihin sekä maidon ja jogurtit rasvattomiin.

Kovaa rasvaa tulee runsaasti muun muassa juustoista, makkaroista ja leivonnaisista. Lihassa oleva näkyvä rasva kannattaa jättää syömättä. Sydämelle hyviä rasvoja saa kasviöljyistä, pehmeistä margariineista ja kalasta. Kasvirasvoista kookosrasva on poikkeus: se on varsinainen kolesterolipaukku. Myös omega-3-rasvahapoilla on todettu olevan jonkin verran myönteisiä vaikutuksia kolesteroliarvoihin: eniten ne vähentävät triglyseridirasvojen määrää.

Kuitua peliin

Kolesterolinlaskijan kannattaa suosia kuitua, sillä se auttaa poistamaan kolesterolia elimistöstä. Paljon kehuttu ruisleipä on siis hyvä kurinpitäjä kolesterolille. Täysjyväviljan lisäksi muita hyviä kuidun lähteitä ovat marjat, hedelmät ja vihannekset. Suomalaisten ruokavalio on keventynyt paljon viimeisinä vuosikymmeninä, mutta myönteinen kehitys on päässyt pysähtymään. Etenkin ruoka-annokset ovat kasvaneet.

– Jos syö enemmän kuin kuluttaa, paino kohoaa ja kolesteroliarvotkin lähtevät nousuun, Strandberg muistuttaa.

Kotoa liikkeelle

Liikuntakin vaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin, joskin sen teho on pienempi kuin ruoan. Liikunta lisää hyvän HDLkolesterolin pitoisuutta veressä. Jotta liikunta vaikuttaisi kolesterolilukemiin, sen täytyy olla säännöllistä, riittävän raskasta ja kestää tarpeeksi kauan: kaksi kolme kertaa viikossa, vähintään puoli tuntia kerralla hengästyttävää ja sykettä nostavaa liikkumista. Hyviä ”kolesterolilajeja” ovat tutut terveysliikkujan lajit, kuten kävely, hiihto, uiminen ja jumppa.

Tupakointi ja korkea kolesteroli on huono yhdistelmä. Tupakka heikentää laadullisesti kolesterolihiukkasia ja kovettaa valtimoita. Jo muutama päivittäinen savuke tuplaa vaaran sairastua sydäntautiin.

Loppuiän ponnistus

Timo Strandbergia huolestuttaa se, että monet lipsuvat kolesterolin hoidosta. Motivoituminen on vaikeaa, kun suuret lukemat eivät tunnu miltään eivätkä näy päällepäin. Ihmiset jaksavat ottaa lääkkeensä ja vahtia elintapojaan säntillisesti vuoden verran, sitten kuri höltyy.

– Kolesterolin hoito ei onnistu kuurilla vaan kyseessä on loppuiän kestävä ponnistus. Hyvällä kolesterolin hoidolla ihmiset voivat saavuttaa lisää terveitä elinvuosia ja välttää tai ainakin lykätä monia hankalia sairauksia. Tavoitteena on siis paitsi pitkä myös hyvä elämä.

Ruokaremontti kyllä auttaa, itse vaihdoin rasvaisen jogurtin viiliin, poistin jäätelön ja kovat juustot lähes täysin ruokavaloista, tilalle raejuustoa. Kokonaiskolestroli oli 6,8nyt 5,7. eli tavoitetta on vielä, mutta kyllä se siitä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla