Pärskähdyksen aiheuttaa moni muukin asia kuin flunssan kynsiin joutuminen. Joskus aivastuttaa kirkas valo, kylmä ilma tai kulmien nyppiminen. Silloin se johtuu hermoista.
Nenää kutittaa ja haukot henkeä. Nyt on ihan pakko aivastaa!
Aivasteluun liittyy paljon uskomuksia. Sitä on pidetty terveyden merkkinä, mistä kertovat sanonnat ”terveydeksi” ja ”bless you”. Onpa joissain kulttuureissa uskottu, että aivastus tuo paholaisen ulos meistä.
Aivastaminen on suojarefleksi, jonka tarkoitus on puhdistaa nenän limakalvo vieraista aineista ja hiukkasista kuten pölystä. Mutta tiesitkö, että myös kylmä ilma tai ihon näplääminen voi laukaista aivastusrefleksin? Silloin aivastus liittyy kolmoishermon päätteisiin, jotka sijaitsevat nenän limakalvolla. Joskus myös sen hermottaman ihoalueen ärsytys aiheuttaa aivastuksen.
Kirkas valo voi pärskäyttää
Osalla on perinnöllinen taipumus aivastaa, kun tulemme hämärästä kirkkaaseen valoon. Tutkimusten mukaan näin käy 20–30 prosentille
ihmisistä. Syndroomalla on osuva nimikin, ACHOO. Sen syytä ei tiedetä, mutta todennäköisesti kyse on silmien ja nenän hermoratojen sekoittumisesta ja häikäisevä valo tuntuu myös nenässä.
Tavallisimmin ilmassa leijailevat pölyhiukkaset, tuoksut tai kemikaalit ärsyttävät nenän limakalvon hermopäätteitä. Aivoihin siirtyy salamannopeasti signaali, joka käskee meitä aivastamaan nenän puhtaaksi.
Kun aivastus alkaa, hengität ensin voimakkaasti sisäänpäin. Silmät ja kurkunpää sulkeutuvat, ja sisään vedetty ilma saa aikaan valtavan paineen keuhkoissasi. Lopulta ilma pärskähtää ulos nenän ja suun kautta.
Aivastuksen nopeutta on yritetty mitatakin. Totuus on kai jossain 150:n ja tuhannen kilometrin tuntinopeuden välillä.
Sairaudet ja hormonitkin syypäänä
Sekä virukset että allergeenit tulehduttavat ja turvottavat nenän limakalvoja. Aivastusrefleksi herkistyy ja lima lähtee liikkeelle. Joskus aivastelu voi liittyä neurologisiin eli aivoperäisiin sairauksiin. Esimerkiksi epilepsiassa saattaa esiintyä aivastelua ennen varsinaista kohtausta.
Myös hormonit aiheuttaa nuhaa ja aivastelua. Osalle raskaana olevista tai hormonikorvaushoitoa käyttävistä naisista tulee nenäoireita, jotka eivät liity flunssaan tai allergiaan.
Terveydeksi vai sairaudeksi?
Aivastaminen on hyödyllinen refleksi, joka siis suojaa ja puhdistaa hengitysteitä. Jos pärskähtely johtuu flunssasta tai muusta infektiosta, se kuitenkin levittää tautia tehokkaasti muille. Toisaalta aivastelu on hyvin tavallinen ja jokapäiväinen ilmiö. Vain harvoin siitä tarvitsee huolestua.
Joskus varoitetaan, että aivastuksen tukahduttaminen olisi vaarallista, koska kova paine voi johtaa jopa verisuonten katkeiluun. Se on periaatteessa mahdollista, mutta todella epätodennäköistä.
Koska aivastus on refleksi, sitä ei oikeastaan voi pidättää. Jos aivastuksen tukahduttaa sulkemalla nenän ja suun kämmenellään, paine tuntuu poskissa ja ylähengitysteissä. Tämä on vähintäänkin epämiellyttävää.
Asiantuntija korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Jura Numminen.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
