Liian usein polvikivusta kärsivä menee lääkäriin liian myöhään. Liikkuminen on jäänyt ja ylipainoa kertynyt. Lue millaisista oireista on syytä hakeutua hoitoon.

Ylivoimaisesti tavallisin polvikivun syy on nivelrikko. Nivelrikon tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Se tiedetään, että ylipaino, polvivammat ja perimä altistavat sille.

Nivelrikossa nivelen pintaa peittävä nivelrusto ohenee, nivelrako madaltuu ja nivelpinnan reunoille voi muodostua luukyhmyjä eli osteofyyttejä.

Jos nivelrako madaltuu merkittävästi, polveen kehittyy virheasento.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Tällöin polvea ei yleensä saa täysin ojennettua ja kävely muuttua ontuvaksi, ortopedi Mikko Jokela toteaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lääkäriin, kun vielä jaksat kävellä

Jomottava kipu äityy liikkuessa ja voi pistää stopin kävelyyn, mutta vaikeassa taudissa on leposärkyäkin. Liikkeelle lähtö, esimerkiksi sängystä nouseminen, tuntuu kankealta.

Yleensä lääkäriin mennään liian myöhään. Kipu on rajoittanut elämää jo pitkään, liikkuminen on jäänyt ja ylipainoa kertynyt.

– Tekonivelarvioon tullaan usein siinä vaiheessa, kun käveleminen ja portaiden nouseminen on vaikeaa: voi olla, ettei potilas pysty kävelemään yhtäjaksoisesti edes puolta kilometriä. Polvea saattaa särkeä yölläkin eivätkä särkylääkkeet auta, Jokela sanoo.

Leikkauksia tehdään entistä aiemmin

Aiemmin tekonivelleikkausta siirrettiin mahdollisimman pitkälle.

Nykyään ajatellaan, että tekonivelleikkaus on ensisijaisesti kivunhoitoa ja leikkaus pyritään tekemään jo ennen toimintakyvyn romahtamista.

Ennen leikkausta jalan lihaksia pyritään vahvistamaan fysioterapialla, mutta joskus nivelrikko on niin vaikea ettei kuntoutus onnistu. Mahdolliset piilevät tulehduspesäkkeet esimerkiksi hampaissa pitää hoitaa ennen toimenpidettä.

Ääritapauksissa tekonivelleikkaus tehdään yhtä aikaa molempiin polviin. Tällöin nivelrikko on usein molemmissa polvissa niin vaikea, että vain toisen polven operointi hidastaisi kuntoutumista.

Leikkauksessa polvinivel avataan ja nivelestä poistetaan vaurioituneet osat, kuten nivelkierukat, eturistiside ja jäljellä olevat rustoiset nivelpinnat.

Tekonivelen metalliset osat kiinnitetään luusementillä reisi- ja sääriluuhun.

– Leikkaus tehdään tavallisesti selkäydinpuudutuksessa. On myös mahdollista saada rentouttavaa esilääkitystä niin, että nukkuu leikkauksen aikana, Jokela kertoo.

Ihan ennalleen polvi ei tule

Tekonivelleikkauskaan ei ole aina autuaaksi tekevä juttu, sillä sen jälkeen polveen voi jäädä useaksi viikoksi jonkinasteista kipua ja jäykkyyttä.

Keskimäärin kuitenkin yli yhdeksän potilasta kymmenestä on lopputulokseen tyytyväinen.

Tekonivelleikkauksen jälkeen polvi saattaa ajoittain kipeytyä ja turvota ilman, että siinä olisi mitään vikaa. Tämä johtuu siitä, että polvinivel on herkempi ja monimutkaisempi kuin lonkkanivel.

Jos röntgenkuvissa on lieviä muutoksia, leikkaus ei yleensä kannata, vaikka oireet olisivat huomattaviakin. Silloin on iso riski, että polvi kipuilee leikkauksen jälkeenkin.

– Tekonivel ei ole koskaan yhtä hyvä ja joustava kuin oma, luonnon luoma nivel. Monet ovat kuitenkin voineet palata toivomaansa urheiluharrastukseen leikkauksen jälkeen.

MENE LÄÄKÄRIIN, JOS

  • polvikipu heikentää päivittäistä toimintakykyä ja liikkumista.
  • polvi tuntuu kävellessä epävakaalta, pettää alta tai lukkiutuu.
  • kipulääkkeet eivät taltuta kipua tai joudut kivun lievittämiseksi syömään särkylääkkeitä päivittäin.
  • polvi on turvonnut ja kuumottava tai nousee kuume.
  • polvea särkee levossakin.

Asiantuntija: Mikko Jokela, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUSin Tekonivelkeskus.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla