Apua, rinnat ovat arat ja turvonneet pinkeiksi! Ei kai tämä ole rintasyöpää? Tuskinpa. Rintojen arkuus voi johtua eri syistä. Ratkaisutkin ovat erilaisia.

1. Hormonit

Vatsallaan ei voi nukkua, liikkuminen sattuu, vaatteet puristavat, halaaminen vihlaisee, ärsyttää.

Ensimmäiseksi rintojen arkuutta kannattaa alkaa selvittää kalenteri kädessä. Jos kipu alkaa munasolun irtoamisen eli ovulaation jälkeen ja helpottaa kuukautisten alkaessa, kyse on todennäköisesti kuukautisiin liittyvästä oireesta. Osalla naisista rintarauhanen reagoi voimakkaasti hormonitasojen vaihteluihin, ja turvotuksen uskotaan aiheuttavan aristusta rinnassa.

Rintojen aristusta voivat aiheuttaa paitsi kuukautiskierto myös ehkäisyvalmisteet, hormonikorvaushoidot, raskaus tai menopaussi. Vaihdevuosissa PMS-oireet oireet jäävät yleensä pois, mutta aristus voi edelleen liittyä hormonitasojen vaihteluihin.

Ratkaisuja

  • Tieto siitä, että arkuus liittyy normaaliin kuukautiskiertoon, riittää lievissä tapauksissa.
  • Lääkkeet voivat auttaa monella tavalla: Jos on kyse premenstruaalista oireyhtymästä eli PMS:stä, sitä voidaan hoitaa mielialalääkkeillä, jotka helpottavat myös rintakipua. Nuoremmilla naisilla aristusta voivat vähentää e-pillerit, vanhemmilla lyhytaikainen hormonikorvaushoito.
  • Urheiluliivit kannattaa kaivaa käyttöön, sillä brittiläistutkimuksen mukaan niiden on todettu auttavan myös hormonaaliseen kipuun.

2. Rakenne

Mastopatia kuulostaa vakavalta. Pelottavasta nimestään huolimatta se ei ole sairaus vaan hyvänlaatuinen maitorauhasen rakennehäiriö, jossa rauhanen kiinteytyy tiiviiksi ja aristavaksi. Patit ovat kovia, mutta liikkuvia.

Mastopatiakipu voi tulla samaan aikaan kuin tavallinen kuukautisista johtuva aristus, mutta mastopatiassa kipu on usein voimakkaampaa ja rinta on myhkyräinen. Jos oma rinta tuntuu hernepussilta ja sitä vihloo, tykyttää tai pistelee, kyseessä voi olla mastopatia.

Isorintaiset naiset tietävät ilman lääkärin diagnoosiakin, että suuret rinnat voivat aiheuttaa särkyjä niska-hartiaseudulle. Myös itse rinnat voivat kipeytyä etenkin liikkuessa.

Ratkaisuja

  • Ruokavalio voi auttaa mastopatiakipuun. Kokeile siis niukasti rasvaa ja runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokaa eli kasviksia, täysjyväviljaa, kalaa ja vähärasvaista lihaa. Ja vaikka siitä ei olisikaan suoranaista apua, se on joka tapauksessa terveellistä. Liikuntaa varten kannattaa hankkia hyvät urheiluliivit.
  • Pienennysleikkaus on ainoa lääke, jos elämä tuntuu aivan mahdottomalta suurten rintojen kanssa. Leikkauksessa rinnoista poistetaan rasvaa, rauhaskudosta ja ihoa. Leikkaus helpottaa usein liikkumisen ja kipujen lisäksi myös hengittämistä. Operaatiosta jää aina arpia. Jos on ylipainoa, siitä olisi hyvä päästää eroon ennen leikkausta. Imettäminen ei usein pienennysleikkauksen jälkeen onnistu, joten lapset kannattaa tehdä ennen operaatiota.

3. Liikunta

Rintojen heiluva liike voi kipeyttää rinnat, esimerkiksi juostessa rinnat tekevät kahdeksikon muotoista liikerataa.

Keskimäärin naisen molemmat rinnat liikkuvat ilman liivien tukea yhdeksän senttiä jokaisella juoksuaskeleella. Kilometrin matkalla rinnat siis vaeltavat 84 metrin matkan. Laskutoimitusta voi jatkaa pidemmälle: Naisten kympillä rinnat pomppivat 840 metriä, ja puolimaratonilla rinnat hytkyvät lähes 1,8 kilometriä omaa lenkkiään.

Isommilla kuppikoilla liike on suurempi. Juoksun aiheuttama pomppiva liike voi löystyttää rintoja tukevia kudoksia pysyvästi. Roikkuvat rinnat ovat esteettinen ongelma, terveyshaittaa niistä ei ole. Hankalampi ongelma on rintojen kipu, jota pomppiminen aiheuttaa. Yli 60 prosenttia naisista kokee kipua treenatessa.

Ratkaisu

  • Urheiluliivit on paras keino hillitä rintojen pomppimista. Tavalliset rintaliivit vaimentavat rintojen liikkeestä noin puolet. Urheiluliivit sen sijaan poistavat liikkeestä jopa 73 prosenttia. Naisten tulisikin käyttää urheiluliivejä kaikessa liikunnassa heti siitä alkaen, kun he aloittavat liikunnan harrastamisen. Urheiluliivejä kannattaa käyttää myös kävelylenkeillä, sillä rintojen liike lisääntyy tasaisesti kävelyvauhdin kasvaessa. Myös pienirintaisten olisi syytä käyttää urheiluliivejä.

4. Tulehdukset

Yleensä rintatulehdus iskee imetyksen aikana tai sen jälkeen, kun maito pakkaantuu rintoihin eikä pääsee purkautumaan pois. Rintatulehduksen tunnistaa siitä, että oireet ilmaantuvat äkkiä: Aluksi koko rintaa aristaa, mutta hyvin nopeasti, parissa tunnissa kipu muuttuu paikallisemmaksi. Kivun lisäksi ihoa alkaa kuumottaa, punoittaa ja se muuttuu pingottuneeksi. Joskus rinnasta voi tulla märkäistä eritettä. Tulehdus nostaa korkean kuumeen ja kainalon imusolmukkeet saattavat turvota ja kipeytyä.

Myös imettämättömillä naisilla voi esiintyä rintatulehdusta, mutta se on harvinaista.

Ratkaisu

  • Kotona oloaan voi helpottaa tyhjentämällä rinnan maidosta imettämällä, pumpulla tai painelemalla.
  • Lääkäriin pitää mennä, jotta saa tulehdukseen antibioottikuurin. Jos rintaan on muodostunut paise, se avataan.

5. Kasvaimet

Rintojen aristus voi olla merkki myös kasvaimesta. Pääsääntöisesti kasvaimet ovat hyvälaatuisia, harvemmin pahanlaatuisia. Hyvänlaatuinenkin kyhmy voi olla kivulias.

Sen sijaan rintojen kipu ei tavallisesti ole rintasyövän oire. Rintojen arkuudesta kärsivän naisen rintasyöpäriski ei ole isompi kuin kivuttoman. Sen sijaan jos rinnassa on kyhmy, nänni on vetäytynyt sisäänpäin tai eritys on poikkeavaa, on syytä varata aika lääkärille tarkempia tutkimuksia varten.

Ratkaisu

  • Lääkäriin jos rinnassa on aristuksen lisäksi kyhmy, on mentävä tutkimukseen. Lääkäri tutkii rinnan käsin painelemalla, sen jälkeen tehdään mammografia. Lisäksi voidaan tarvittaessa tehdä ultraäänitutkimus, magneettikuvaus ja ottaa neulanäytteet. Näin saadaan selville minkälaatuinen kasvain on, ja voidaan päättää, tarvitseeko se poistaa.

Asiantuntijoina naistentautien erikoislääkäri Eila Suvanto-Luukkonen Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä tutkija, professori Joanna Scurr Porthsmouthin yliopistosta Britanniasta.

Lue lisää PMS-oireista.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti