sydänkohtaus, sepelvaltaimotauti, rytmihäiriö, sydämen vajaatoiminta, närästys
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Kun rintaan sattuu, moni pelkää sydänoireita. Syy voi löytyä muualta: vatsasta, selkärangasta tai stressistä. Sydänlääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen kommentoi lukijoiden kokemuksia.

Imuroijan rintakipu

”Olin 22-vuotias, kun minuun iski imuroidessa kova kipu rinnan alle. Tutkimuksissa selvisi, että minulla oli sappikivet. Ne harmittivat, koska se tiesi siihen aikaan isoa leikkausta. Pelko sydänoireista kuitenkin katosi tuon kokemuksen jälkeen.”

Sappirakon kivien tai tulehduksen aiheuttama kipu tuntuu tyypillisesti oikean kylkikaaren alapuolella tai keskivatsalla ja heijastuu oikean lavan alle selkään. Siihen voi liittyä pahoinvointia. Jos oireisto toistuu käristettyjen, rasvaisten ruokien tai esimerkiksi kaalin, lantun, omenan tai sipulin syömisen jälkeen, osataan epäillä sappivikaa.

Sappikohtaus ei laukea rasituksessa, mutta ehkä imurointiasento on likistänyt ja provosoinut jo valmiiksi ärtynyttä sappirakkoa. Sappikivitauti lisääntyy iän mukana, mutta sitä voi esiintyä nuorilla aikuisillakin etenkin, jos on ylipainoa. Ärtynyt sappirakko voi olla arka, jos vatsaa painetaan kevyesti oikean kylkikaaren alapuolella.

Sydänkohtaus näin nuorella iällä on äärimmäisen harvinainen. Olipa syy mikä tahansa, voimakas rintakipu ja ylävatsakipuoire on yleensä hyvä selvittää lääkärin kanssa. Se voi paljastaa syyn ja vapauttaa turhasta sydänkohtauksen vaarasta, kuten kysyjänkintapauksessa.

Kiireisen närästys

”Usein töissä alkoi tuntua armotonta kipua rinnassa. Vasenta kättä särki ja rintaa poltti. Tätä tapahtui etenkin, kun työpäivä venyi pikkutunneille asti.  Kävin sydänfilmissä, jossa ei näkynyt poikkeavaa. Oireita esiintyi nimenomaan pitkinä työpäivinä, joiden loppuosan yritin elää kahvilla. Sydämen lisälyönnit selittyivät mahahappojen johdosta ärtyneellä ruokatorvella. Refluksilääkkeet helpottivat välittömästi.”

Tarina on hyvin tuttu. Ruokatorven refluksioireisto on varsinkin keski-iästä lähtien yleinen. Sitä edistävät stressi, keskivartalopyöreys, happamat ruoat ja juomat ja jotkut lääkkeet. Ruumiillinen ponnistelu ja kumartuminenkin voivat lisätä refluksioireita.

Kipu tuntuu usein rintalastan takana polttavana tunteena. Sitä on vaikea erottaa sydänperäisestä kivusta. Lääkärin arviointi nojaa siihen, onko potilaalla valtimotaudin vaaratekijöitä ja toistuuko oire ensisijaisesti rasituksessa. Jos oire toistuu rasituksessa, tarvitaan useimmiten rasituskoe.

Ruoansulatuskanavan sairaudet lisäävät usein rytmihäiriöitä, samoin kuin stressi. Lisälyönnit ovat melko yleisiä terveessäkin sydämessä, mutta niiden luonne on hyvä selvittää kertaalleen lääkärissä.

Lue lisää närästyksestä.

Pahoinvointi sängyssä

”45-vuotiaana aloin herätä silloin tällöin epämääräiseen pahoinvointiin. Pyörrytti, oksetti ja oli kertakaikkisen huono olo. Isäni kuoli 48-vuotiaana sydänkohtaukseen ja äidilleni on tehty ohitusleikkaus. Äitini sanoi hänelläkin olleen yöllisiä pahoinvointikohtauksia ennen leikkausta, siksi tietysti epäilin sydäntäni. Sairaalassa sydämeni todettiin olevan ok. Korvalääkärin diagnoosi oli hyvänlaatuinen asentohuimaus.”

Asentohuimauksessa huimaus on toistuvaa. Se alkaa tietyissä asennoissa, mutta tätä potilas harvoin huomaa itse. Asentohuimaus on yleinen huimauksen syy ja lääkäri tekee vastaanotollaan diagnoosiin tarvittavan testin ja antaa hoito-ohjeet – suljettuaan lääkärintutkimuksessa muita mahdollisia huimauksen syitä pois. Oikea diagnoosi ei tavallisesti edellytä erityisiä kone- tai laboratoriotutkimuksia.

Huimausta voi esiintyä sepelvaltimoperäisessä sydänkohtauksessa ja erilaisissa rytmihäiriökohtauksissa. Oireella on kuitenkin monia muitakin kuin sydänperäisiä syitä eikä huimaus ole johtavana oireena yleinen sepelvaltimotaudin oire.

Lue lisää huimauksen hoidosta.

Anokrektikon matala syke

”Sairastuin anoreksiaan ja 17-vuotiaana alipainon seurauksena jo valmiiksi matala sydämensykkeeni laski. Hidas syke tuntui rinnassa niin kummalliselta, että luulin sen olevan rytmihäiriö. Kävin 24 tunnin sydämen Holter-monitoroinnissa ja varmuuden vuoksi vielä sydämen rakenneultrassa. Kaikki näytti olevan kunnossa, kyse oli vaan hitaasta sykkeestä. Se oli seurausta painonlaskusta ja aineenvaihdunnan hidastumisesta.”

Painon muutos suuntaan ja toiseen aiheuttaa herkästi muutoksia sydämen sykkeessä. Rasvakudoksen lisääntyminen tavallisimmin nostaa syketasoa, joskin poikkeuksiakin on. Äärimmäinen laihtuminen puolestaan säätää verenkiertoelimistönkin säästöliekille vähentäessään elimistön energian kulutusta. Se johtaa harvaan sykkeeseen.

On tavallista, että potilas aistii sykkeessä tapahtuneen muutoksen rytmihäiriönä, vaikka kyse olisi normaalin rytmin hidastumisesta tai nopeutumisesta. Kotikonstein voi oirehetken sykettä pyrkiä dokumentoimaan pulssin tunnustelulla tai verenpainemittarilla. Nykyisissä kännyköissä on myös sykemittauksen sovellusmahdollisuus.

Lue lisää sykkeestä.

Asiantuntija: Sinikka Pohjola-Sintonen, sydäntautien erikoislääkäri, ylilääkäri, HYKS Peijaksen sairaalan kardiologian poliklinikka.
 
 

katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.