sydänkohtaus, sepelvaltaimotauti, rytmihäiriö, sydämen vajaatoiminta, estrogeeni, hormonihoito
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Estrogeeni antaa naisen sydämelle erityissuojaa vaihdevuosiin asti. Viimeistään nelikymppisenä kannattaa tarkastaa, onko omissa elintavoissa sellaista, mikä rasittaa sydäntä kun hormonisuoja loppuu.

Naiset ovat vuosikymmeniä tuudittautuneet siihen, että sydänsairaudet ovat miesten vitsaus. Niinhän meille on rummutettu. Naisen sydämen parempi kunto on kuitenkin myytti, jolle ei löydy perusteita.

Sydänsairauksia on kaikilla yhtä lailla, kunhan vuosia kertyy. Naishormoni estrogeeni antaa suojaa niin kauan kuin sitä erittyy, mutta vaihdevuodet muuttavat tilanteen. Keskimäärin estrogeenituotanto loppuu 51-vuotiaana, jonka jälkeen naisen sydän on samalla viivalla miehen sydämen kanssa.

Näin estrogeeni suojaa

Estrogeenin suojavaikutus perustuu siihen, että se vaikuttaa edullisesti rasvatasapainoon. Kun hormonituotanto vaihdevuosien aikana hiipuu, kolesteroliarvot nousevat keskimäärin viidenneksellä – vaikka elämäntavat pysyisivät ennallaan.

Estrogeenituotannon loppuminen kasvattaa huonon LDL-kolesterolin määrä verenkierrossa. Sydäntä suojaavan hyvän HDL-kolesterolin osuus taas laskee.

Estrogeenin vaikuttaa sydämeen myös valtimoiden kautta. Se rentouttaa verisuonia ja pitää ne joustavina.

– Rennot suonet eivät reagoi paineenheittelyihin yhtä herkästi kuin jäykät suonet. Se vähentää sydämen muljahteluita ja tykytystuntemuksia, sydäntautien erikoislääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen kertoo.

Auttaako hormonihoito?

Hormonihoito pitkittää estrogeenin suojavaikutuksia. Sydäntauteihin sairastumisen riski vähenee, jos hormonihoito aloitetaan ennen kuin verisuonistoon alkaa kehittyä haitallisia muutoksia.

Ajoitus on tärkeä: Jos verisuonet ovat jo alkaneet kalkkeutua, estrogeeni voi jopa lisätä sydänsairauksien riskiä.

Täysin estrogeenikaan – elimistön oma tai hormonihoidosta saatu – ei estä sairastumasta sepelvaltimotautiin keski-iässä tai sitä ennen. Perimällä on oma osuutensa, mutta ratkaisevassa asemassa ovat elintavat.

– Etenkin tupakointi, verenpainetauti, diabetes tai kohollaan olevat sokeriarvot voivat johtaa sepelvaltimotautiin jo ennen vaihdevuosia, Pohjola-Sintonen kertoo.

Pahoinvointi peittää rintakivun

Sen lisäksi, että naiset sairastuvat sydänsairauksiin miehiä myöhemmin, eroja on oireissa. Niiden poikkeavuuksia on Pohjola-Sintosen mukaan kuitenkin suurenneltu — vaikka hän myöntää itsekin esitelmöineensä aiemmin sydämen sukupuolieroista.

Akuutin sydänkohtauksen tavallisin oire on puristava tai painava rintakipu. Se voi heijastua ylävatsalle, käsivarteen tai kaulalle. Rintakipu on tärkein sydäninfarktin tunnusmerkki sukupuolesta riippumatta. Lisäksi voi olla hikisyyttä ja joillakin myös huimausta.

Erojakin löytyy: pahoinvointi ja oksentaminen ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä.

Joskus pahoinvointi voi olla niin voimakasta, että se peittää rintakivun alleen.

Vatsatautiin sydämestä peräisin olevia oireita ei kovin helposti sekoita, mutta niinkin voi käydä, jos kohtaus on sydämen alapinnalla. Muita kovia vatsakipuja aiheuttavia sairauksia ovat vatsahaava, sappikivet, ruokatorven tulehdus tai kouristus sekä paksusuolen toimintahäiriöt.

Rinnassa tuntuvan voimakkaan kivun kanssa ei kannata jäädä kotiin odottelemaan, etenkään jos siihen liittyy hengenahdistusta tai tajuttomuutta. Soitto hätänumeroon auttaa ratkaisemaan, onko syytä lähteä päivystykseen.

–  Soittokynnystä hätänumeroon saisi mielestäni edelleen madaltaa. Luurin päässä on ihminen, joka on koulutettu seulomaan pikaista apua tarvitsevat vähemmän kiireellisistä, Pohjola-Sintonen sanoo.

Kuumat aallotkin tykyttävät

Sepelvaltimotaudille tyypillinen rasitusrintakipu voi joskus jäädä naisilla huomaamatta siksi, että iän tuomat liikuntarajoitteet hidastavat menoa. Rasituskipua ei pääse syntymään, jos meno on kovin hidasta ja kolotuksia on muutenkin runsaanlaisesti.

Naiset kärsivät miehiä useammin rasituksen laukaisemasta hengenahdistuksesta. Sitä voi olla vaikea yhdistää sydämeen. Taustalta voi kuitenkin löytyä verenpainetaudin mukana yleistyvä sydämen vasemman kammion lepovaiheen toimintahäiriö.

Vaihdevuosiin voi liittyä yöllisiä tykytyksiä. Ne ovat osa hormonimyrskyn aiheuttamia kuumia aaltoja.

Epämääräiset tykytykset voivat saada epäilemään sydän- ja verisuonisairautta. Käynti lääkärillä selventää, kummasta on kyse. Jos syynä ovat vaihdevuodet, hormonihoito useimmiten rauhoittaa öitä.

Havahdu, nelikymppinen!

Viimeistään nelikymppisenä kannattaa havahtua. Tämä on tärkeää etenkin, jos suvussa on sydän- ja verisuonisairauksia tai diabetesta.

Mihinkään superdieetteihin tai himoliikuntaan ei Sinikka Pohjola-Sintosen mukaan ole syytä hurahtaa. Kasvisvoittoinen ruoka ja itselle mieluisa hikeä nostattava liikunta kolmena päivänä viikossa riittää.

Verenpaineen seuraaminen on tärkeää. Apuna tässä voi olla kotona käytettävä olkavarsimittari tai terveyskeskusten tai lääkäriasemien verenpaineen mittauspisteet. Hiukankin kohollaan oleva verenpaine tekee sydämelle hallaa, jos sitä jatkuu vuosikausia.

Verenpaineen lisäksi kannattaa vahtia verensokeriarvoja, varsinkin jos näiden lukemat ovat olleet koholla raskausaikana. Myös ylipainoa ja tupakointia on syytä välttää, jos haluaa olla sydämelleen ystävä.

–  Kohtuullisuus on sydämelle parasta. Se koskee niin liikuntaa, ruokaa kuin murehtimistakin.

Asiantuntija: Sinikka Pohjola-Sintonen, sydäntautien erikoislääkäri, ylilääkäri, HYKS Peijaksen sairaalan kardiologian poliklinikka.

Sydänsanastoa

  • Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Sen seurauksena sydänlihaksen verenkierto ja hapensaanti häiriintyvät. Ahtautumisen syynä on valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi.
  • Sydänkohtaus on äkillinen sydänperäinen sairauskohtaus. Se voi olla rasituskipua tai sydäninfarkti.
  • Rasituskipu eli angina pectoris on sepelvaltimotautia sairastavalla rasituksessa toistuva puristus rintakehällä, joka leviää kaulalle, käsivarteen ja ylävatsaan. Kipu lievittyy nopeasti levossa.
  • Sydäninfarkti saa alkunsa, kun valtimo menee kokonaan tukkoon. Infarkti tuntuu kovana kipuna rintalastan takana. Se voi säteillä olkavarsiin, leukaan ja selkään. Kipu ei mene levolla pois ja vaatii pikaista sairaalahoitoa.
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.